Tuntuu jo suorastaan vähän epätodelliselta, että Xboxin "Gran Turismo -kloonina" aloittanut Forza on saanut ulos nyt jo kolme päivitysosaa siinä ajassa, kun Polyphony Digital on vasta ehtinyt hioa Gran Turismo 5:n valmiiksi - merkittävä sisältöpäivitys on nimittäin odotettavissa ihan näillä näppäimillä. Kakkonen ja kolmonen olivat molemmat erittäin hyviä pelejä, jos nyt kohta kolmonen ei mitenkään mullistanut FM2:ta paljon jauhaneiden elämää, kunhan paranteli sieltä täältä.

Ensitiedot FM4:stä sen sijaan olivat huolestuttavia. Kuten lähes kaikkiin Microsoftin firstparty-peleihin, myös Forssaan oli pultattu mukaan Kinect-tuki, ja innokkaimmat väläyttelivät jo koko sarjan Kinect-kasuaalistamista. Omakseni ja monen muun helpotukseksi voin todeta, että huhut tästä olivat suuresti liioiteltuja. Jos Kinect-tukea ei halua käyttää, niin ei tarvitse tehdä. Pään asennon seuranta Kinectillä sen sijaan on jo jonkinlainen oikea innovaatio, joka kaiken lisäksi toimii.




On aivan selvää, että koko genre kommervenkkeineen on tietyssä määrin kiveen hakattu, eikä tämäkään peli perusasetelmaa muuta. Erilaisia autoja ostetaan, niiden ominaisuuksia muokkaillaan ja niillä ajetaan monia erilaisia kilpailusarjoja. Ja miksikö tätä ei muuteta? No, ehkäpä siksi, että se toimii ja on sitä, mitä näitä pelejä ostavat haluavat. Haluan nähdä omat suosikkiautoni (check), törmätä muutamaan hauskaan ajoneuvovalintaan (check), kokeilla erilaisia ajosuorituksia (check) ja oppia paremmaksi virtuaalikuskiksi (check), ennen kuin haastan kaverini verkossa (check!). Tätä Forzalta odotetaan, tämän Forza antaa.

Silti - tai juuri siksi - mieltä lämmittää, kun Mr. Top Gear eli Jeremy Clarkson johdattaa meidät saatesanoillaan Forzan maailmaan. Vaikka en herran (osin karrikoidun liioiteltua) bensafasismia kokonaisuutena nielekään, autolla ajaminen ei ole minulle yhdentekevä toimenpide, eivätkä omistamani autot yhdentekeviä esineitä. Turn 10 onkin saanut kaapattua tämän ajatuksen peliinsä hyvin, ja napattua Top Gearin mukaan peliin juuri sillä tavalla, jota jo Gran Turismo 5:ltä odotin. Lähinnä ärsyttävän VW-bussikisan tyylisten harjoitteiden sijaan TG:n testirataa käytetään erilaisiin enemmän tai vähemmän leikkimielisiin haasteisiin, ja luonnollisesti saavutus on jaossa radan kiertämisestä Kia cee'dillä.




Muutenkin FM4:n kantava voima tuntuu olevan jouhevuus ja mukavuus. World Tour -tilassa peli kuljettaa jatkuvasti uusiin paikkoihin, joissa tarjolla on yleensä pari-kolme erilaista kisaa riippuen valittuna olevasta autokalustosta. Autoja pääsee varsin nopeasti myös ostamaan ja virittämään kesken kauden - joko painamalla ohjaimesta tai sanomalla Kinectille "Xbox" (tosin 1-vuotias poikani sai ko. valikon esiin myös huutamalla "apputti", mutta ei onneksi toistuvasti). Varsin toimiva luokkiin jako suorituskykypisteiden perusteella on edelleen voimassa.

Lisenssitestejä Forza ei harrasta, mutta niiden korvikkeena voidaan pitää sitä, että peli arvioi jokaista ohitusta, kaarretta ja driftausta neliportaisella asteikolla. Varsinaisten saavutusten lisäksi peli jakelee myös titteleitä liittyen ajokaluston valintaan, mainittuihin arvioihin ja ihan muuten vain.

Vaikeusasteen nousu on sen verran loivaa, että joku pitää peliä varmasti alkuun helppona. Tätä varten on hyvä, että vaikeutta voi säätää erittäin laajasti. En ole mikään autopelihirmu, mutta hakannut kuitenkin aikaani näihin enemmän kuin todennäköisesti olisi terveellistä, ja totesin että saan sopivasti haastetta, kun ajan peliä rattiohjaimella kaikki ajoavut pois päältä. Tällöin vain kaikista nopeimpien autojen kanssa alkoi homma livetä käsistä (kokeilemalla Gumpert Apolloa Top Gearin radalla sain todeta lähinnä, etten ole The Stig) - mutta se kertonee enemmän miehestä kuin pelistä. Hellyttävää on nähdä, että myös AI on ohjelmoitu tekemään ajovirheitä.




Mitä tulee ajotuntumaan noin yleensä, kuvailisin sitä onnistuneeksi. Olen usein turhautunut siihen, että pelit ovat täynnä hienoja vanhoja klassikkoautoja, joita on täysin mahdoton ajaa, koska niille on mallinnettu öljypinnoitetut teflonrenkaat ja on-off-asentoinen kaasupoljin. Forza 4:ssä saatoin lopulta tehdä sen 380 kilowatin takavetoisen vm. 1987 Buick Regalin, jolla kiusasin nykyautoja A-luokan kisoissa. Helppoa se ei ollut missään vaiheessa, mutta mahdollista ilman jatkuvaa reuna-aitoihin tai vastustajiin nojailua, mistä suuri kiitos. Etenkin force feedback -ratilla pidon häviämisen tuntee juuri sopivasti siinä vaiheessa, kun asialle ehtii vielä tehdä jotain, ja vastaohjauksetkin onnistuvat. Nykyaikaisilla, pilalle virittämättömillä autoilla ajaminen onkin sitten yhtä juhlaa; ainakin VW Scirocco tuntui jokseenkin samanlaiselta bitti- ja metalliversiona.

Puutepuolelle jäävät edelleen sade- ja yökisat. Muutamalla radalla sää on pilvinen ja kisa saattaa ajoittua aamunkoittoon tai iltaruskoon, mutta pito-olosuhteisiin asialla ei ole vaikutusta. Myös alustana toimii pelkkä asfaltti, joten GT5:n ralliosuuksille ei löydy suoraa vastinetta. Voin tosin suoraan sanoa, ettei GT:n ralli ole koskaan ollut kovin hääviä verrattuna oikeisiin rallipeleihin, joten menetys ei ole valtava. Huomattavan iso bonus sen sijaan on, että verkkopeleihin mahtuu nykyisin 16 pelaajaa - tämä tarkoittanee, että saamme kaveriporukan Forza-sarjan taas käyntiin, kun kaikki mahtuvat ajamaan.




Microsoft julkaisi Forza 2:n aikoihin hyvän, miltei erinomaisen Wireless Racing Wheel -ratin polkimineen Xbox 360:lle. Sen valmistus kuitenkin kaikessa hiljaisuudessa lopetettiin, ja ainoita lisensoituja ratteja ovat viime aikoina tarjonneet Mad Catz (halpa ja muovinen) ja Fanatec (älyttömän kallis). Nyt MS on tuonut markkinoille uuden liiketunnistimeen perustuvan ratin, jota kokeilin Forza 4:n kanssa. Huomioiden että odotukseni toimivuuden suhteen oli puhdas nolla, olin varsin yllättynyt laitteen toiminnasta. Ratin voi kääntää vaakasuunnassa haluamaansa asentoon, kaasua ja jarrua annostellaan liipasimista, ja pienen totuttelun jälkeen vempain tuntuikin ihan mukavalta tavalta ajaa. Myös 50 euron hinta ja pieni koko ovat ystävällisiä lompakon ja laitteen sijoituksen kannalta.

Mutta toki on selvää, ettei tällainen väline voi oikeaa force feedback -rattia milloinkaan korvata, joten itsekin vaihdoin hyvin nopeasti aitoon asiaan. Lisävaikutin oli se, että ohjaimesta puuttuvat LB- ja RB-painikkeet, joita tarvitaan säätöjen tekoon. Pelistä on tietenkin mahdollista nauttia myös normaalilla pad-ohjaimella, mutta kuten sanottua, autoilu ei ole itselleni yhdentekevää, joten haluan ohjata virtuaaliautoani kuten oikeaakin ohjaisin.




Forza Motorsport 4 täyttää täysin ne odotukset, joita sille voi kohtuudella asettaa. Se parantaa ennestään hyvää peliä erittäin monessa suhteessa ja peli sisältää paljon kaikenlaista hauskaa, josta autojen ystävät nauttivat varmasti. Heille peliä voi suositella täysin varauksetta. Vastaavasti osat 2 ja 3 omistava, joka ei pelaa peliä aktiivisesti verkossa eikä hifistele erikoisohjaimilla tuskin kokee saavansa täyttä vastinetta rahalleen, kyseessä kun on enemmänkin iteraatio kuin innovaatio. Graafisesti peli ei aseta edeltäjiinsä tai kilpailijoihinsa nähden mitään uusia virstanpylväitä, vaan on edellisten osien tapaan sulavan toimiva; automalleja on paljon ja ne ovat erittäin hienoja, kaikissa on myös sisätilat ja vauriot, mutta radanvarsien näkymät eivät mitenkään hämmästytä ja pieni väreily jopa häiritsee ajoittain. Pelin ansiot ovat ilman muuta fysiikkamoottorissa, jonka ainakin itse voin myös ymmärtää. Tämän vuoksi kuitenkin pisteet ovat alemmat kuin aikanaan kakkososalle antamani - nautin pelistä todella, mutta se kaikenpuolinen uutuudenhämmästys, jonka FM2 tuotti, jäi kokematta. Muutama uudistus myös tuntuu kummalta: autoja voi nyt ostaa myös suoraan MS Pointseilla, mutta jos on niin kädetön, ettei onnistu voittamaan rahaa alkupään helpoista kisoista, tietääkö edes mikä auto ylipäätään on?

Se, mistä luonnollisesti tullaan eniten vääntämään kättä kommenteissa, on tämän ja Gran Turismo 5:n keskinäinen paremmuus. Suurin osa tästä väännöstä on vieläpä täysin turhaa, koska kovimmat GT-fanit keskittyvät vikojen kaivamiseen Forzasta ja päinvastoin, eikä kumpikaan osapuoli voi ainakaan missään tapauksessa myöntää vastapuolen pelin ansioita. Tästä huolimatta esitän oman mielipiteeni, omistanhan sentään molemmat konsolit ja molemmat pelit.

Gran Turismolle olemme velkaa sen, että tämä koko genre on olemassa, eikä tämä ole mitenkään pieni ansio. Turn 10 on kuitenkin panostanut viime vuosina huomattavasti siihen, että heidän pelinsä voisi haastaa alan vanhan mestarin tosissaan. Jos ajatellaan kehitystä eri konsolisukupolvien välillä - eli Xboxin Forza 1:stä 360:n Forza 4:ään vs. PS2:n GT4:stä PS3:n GT5:een - täytyy olla aika vannoutunut fani sulkeakseen silmänsä siltä, että Forza on mennyt enemmän eteenpäin. Ehkä tämä johtuu siitä, että GT on konseptina valmiimpi, mene ja tiedä - itsestäni alkaa hiljalleen tuntua siltä, että Polyphony polkee pelinsä kanssa paikallaan.



Pelin julkaisun kunniaksi Microsoft Xbox 360 ja V2.fi järjestävät kilpailun, jossa voi voittaa Forza 4 -aiheisia upeita tuotepalkintoja. Voittajalle on luvassa lippalakki ja kahvikuppi ja kaksi muutakin saavat vielä komeat lippikset.

Kerro meille noin kymmenellä sanalla, mikä on hienoa nopeissa autoissa ja moottorin jylinässä. V2.fi:n raati valitsee vastauksista kymmenen parasta, joiden kesken palkinnot arvotaan. Vastausaikaa on 14.10. klo 23.59 asti. Lähetä vastaus sähköpostilla osoitteeseen kilpailut@v2.fi otsikolla 'Forza 4' varustettuna. Alasin Media Oy:n työntekijät eivät saa osallistua kilpailuun.

Inspiraationa vielä Jeremy Clarksonin puhe, joka kuullaan myös itse pelin alussa.