Star Fox 64 3D jatkaa Nintendon 3DS-konsolille julkaisemien uudistettujen klassikkopelien sarjaa. Peli kuuluu laajalti tunnettuun Star Fox -scifimättösarjaan, jonka kolmanteen ja myös parhaimmaksi kehuttuun osaan kyseinen käsikonsoliversio pohjautuu.




Pelissä seikkailevat avaruuskettu Fox McCloud ja tämän siipimiehet, jänis Peppy Hare, sammakko Slippy Toad ja haukka Falco Lombardi sekä kirjava joukko eri eläinhahmoja ja robotteja. Hurjan joukon tehtävä on pelastaa aurinkokunta häijyltä Andross-tiedemieheltä, joka uhkaa posauttaa paikan palasiksi. Foxilla on Androssin kanssa omakin kana kynittävänä, sillä tämä on listinyt Foxin isän, James McCloudin.

Peli koostuu seitsemästä eri perustehtävästä, joissa kenttiä voi avata lisää erilaisilla saavutuksilla. Pelimoodeja ovat Pääpelin lisäksi Pistekilpailu ja Taistelu, jossa neljä pelaajaa voivat tykittää yhdessä. Pääpelin sisällä voi valita 3DS- tai N64- versioiden välillä. Erona näillä on ainoastaan se, että 3DS-tilassa voi ohjaukseen käyttää gyro-ohjainta. Ruudun vieritys tapahtuu automaattisesti suoraan eteenpäin ja pelaajan on ammuskeltava, kerättävä sälää, väisteltävä suurempia esteitä ja tavalliseen tapaan tuhottava kentän loppuvastustaja Pomotaistelussa. Kulkupeli vaihtuu kentän mukaan lentohärvelistä tankintapaiseksi tai sukellusveneeksi. Aseiden lisäksi pelissä on mahdollista käyttää erilaisia kierähdyksiä ja temppuja suojautumiseen.




Liikeohjaus tuotti testaajalleen karvaan pettymyksen. Ohjaukseen tarvittava liikerata on liian laaja eikä peliä voi huitoessaan oikeasti seurata. Tässä kohtaa myös 3D-ominaisuus muuttuu hyödyttömäksi 3DS-konsolin rajallisten katselukulmien takia. Tattiohjainta käytellessä 3D on sen sijaan suuri apu, sillä se auttaa hahmottamaan viholliskappaleiden sijainnit ja helpottaa välimatkojen arvioimista huomattavasti. Automaattinen ruudunvieritys ei ole omalta osaltaan armollinen, sillä se antaa sivusuuntaista liikkumatilaa liian vähän. Suuriin kappaleisiin törmääminen on turhan helppoa, etenkin Pomotaistelun aikana, kun lentsikka painuu kaasu pohjassa vääjäämättä vihollista kohti. Myös sivusuuntaisen liikkumatilan vähyys tuottaa hankaluuksia joidenkin Pomotaisteluiden aikana, osassa taas tila vapautetaan laajemmin käyttöön.




Legendaarisen pelin legendaarisin osa on saanut ylleen uudet, sievät grafiikat. Lisäksi ääninäyttelyyn ja efekteihin on panostettu entistä enemmän, ja lopputuloksena on päältä kaunis, vaikkakin hieman hajuton ja mauton pläjäys viihdettä. Tuntikausien viihteestä ei kuitenkaan ole kyse, sillä koko pelin läpäiseminen on muutaman raivokkaan tykityshetken takana. Uudistuksia ei moninpelin lisäksi juuri olekaan, mikä jättääkin hiukkasen ikävän jälkimaun.

Star Fox 64 3D ilahduttaa lentelyn ja lasertaisteluiden ystäviä. Suoraviivainen toiminta vetänee puoleensa yhä sarjan faneja sekä myös Tähtikettuun tuoreeltaan tutustuvia.