Mario Sports Mix
Arvioitu: | Nintendo Wii |
Genre: | Urheilupelit |
Pelaajia: | 1-4 |
Ikärajoitus: | 3 |
Kehittäjä: | Square Enix |
Julkaisija: | Nintendo |
Julkaisupäivä: | 28.01.2011 |
Pelin kotisivut |
Pallot sekaisin
Vuoroin vieraissa käydään, tuumittiin Nintendolla. Ensin Mii-hahmot omivat yhden Marion peruslajin, eli Mario Partysta tulikin Wii Party. Nyt Wii Sports saa kilpailijan sienivaltakunnasta ja se on nimeltään Mario Sports Mix. Suurinpiirtein neljässä eri joukkuelajissa kilpailevat Mario-peleissä tutuista maisemissa Mario-peleistä tutut hahmot, eikä urheilusimulaatio lähentele edes Marion yksittäisten urheilupelien autenttisuutta. Urheilusäännöt nurkkaan, kaverit sohvankulmalle ja pelaamaan.
Ensitunnelmana pelistä tuli mieleen törkeä rahastus: mitäh, vain neljä lajia? Mitäh, näin yksinkertaistettuna? Ei liikeohjauskontrolleja? Viikonlopun pelaamisen jälkeen peli kuitenkin osoitti kieron luonteensa: se oli sekä koukuttava, että hauska.
Päälajeja on neljä: jääkiekko, koripallo, lentopallo ja polttopallo. Niistä kaikki on yksinkertaistettu kahden tai kolmen pelaajan joukkueille ja kahdella napilla pelattaviksi. Wiin liikeohjausominaisuudet on tikistetty minimiin ja Remotea joutuu ainoastaan satunnaisesti heilauttamaan. Peliä voi pelata myös nunchukilla tai ilman. Nunchuk antaa ehkä hieman enemmän tunnetta siitä, että oikeasti kontrolloi ruudun tapahtumia, mutta Nintendo on varmaankin ajatellut myös niitä, jotka eivät ole halunneet/raaskineet moisia neljän ohjaimen kavereiksi ostaa.
Pelin alkuvaikeustaso on säädetty yksinpelaajalle niin alhaiseksi, että tasojen läpikäynti on kerta kaikkiaan tylsää. Esim. jääkiekossa monta ottelua pystyi voittamaan toistamalla Bowserilla samaa liikesarjaa: voita aloitus, siirry pari askelta vasemmalle, ammu kohti maalia. Lopputulos oli bittiaivoille musertava tappio. Kohderyhmä pelillä on varmasti nuoremmassa kuluttajakunnassa, mutta vanhempi Mariofani tuntee itsensä petetyksi, kun koko peli oli lopulta läpi päivän kevyellä pelailulla.
Mario Sports Mix on ottanut sivun Mario Kartin pelikirjasta siinä, että yksittäisten matsien lisäksi pelaaja voi osallistua Cup-turnauksiin. Kolmen eritasoisen cupin jälkeen vastassa on pomotaistelu ja pomotaistelusta palkinnoksi saa kristallin. Kun kaikki nelkä kristallia on hallussa, tapahtuu vielä jotain, mutta en spoilaa, mitä.
Cuppeja pelaamalla avataan myös uusia kenttiä moninpeleissä hyödynnettäviksi. Ne sisältävät tuttuja maisemia muista Mario-peleistä ja ilahduttavan täynnä Mario-roinaa. Välillä pyöritään Mario Kartin maisemissa, välillä Luigin kummitustalossa. Jotkin kentät tuovat lajeihin hieman vaihtelua lisäämällä peliareenalle esteitä tai muuttamalla sen muotoa, mutta vihollisten tekoäly alkaa vaatia pientä strategiointia vasta ihan loppumetreillä. Silloinkin voittoihin riittää viimeistään yritys ja erehdys tai erikoisliikkeiden sopiva ajoitus.
Alkuvalikosta löytyy peruspelitilan lisäksi moninpeleiksi tarkoitettuja simppeleitä minipelejä. Ne eivät kuitenkaan ole niin paljon yksinkertaisempia kuin “varsinaiset” lajitkaan, etten oikein ymmärrä, miksi ne on pitänyt laittaa erillisen kohtaan. Kaikkiaan kahdeksan valittavaa urheilulajia olisi antanut heti aivan erilaisen alkuvaikutelman, vaikka pelaamisen syvyys on keskimääräisen flash-räpellyksen luokkaa.
Mario Sports Mixin ulkoinen toteutus on sen sijaan taattua laatua. Mario-pelejä on sen verran varastossa, että musiikkia ja 3d-malleja on helppo kierrättää ja laatu säilyy. Pieni laiskuuden sivumaku koko touhusta silti välittyy. Musiikit kuulostavat samalta kuin aina ennenkin, grafiikat näyttävät samalta kuin viimeiset 5 vuotta, hahmot on kaikki nähty ennenkin (tosin mukana on muutama vierailija Final Fantasyistä ja Dragon Questistä, koska pelin on tehnyt Square Enix). Koripalloa ja jääkiekkoakin Mario on pelannut aiemmissa peleissä, joten paljon uutta ei pakettiin ole puristettu.
Sitten syy siihen, miksi pistemäärä ei ole esimerkiksi kymmenen pistettä vähemmän - ja saatattekin arvata jo sen: Kaverin tai kavereiden kanssa, aivot narikassa, pienessä sokeri(!)humalassa MSM on ehdotonta ajanvietettä. Palasin mielessäni hetkeksi yksinkertaisempiin vanhoihin aikoihin, ilman huolia, hymy suupielessä mättäessäni palloa samalla sohvalla istuvien kilpakumppanieni koriin. Sohvattomia varten löytyy myös verkkopelioptio.
Mikäli ystäväpiirissäsi on pelaajia, jotka eivät välitä jääkiekon, koripallon tai lentopallon sääntöhienouksista, on Mario Sports Mix mainio tapa haastaa kaverit muutamaan matsiin. Se sopii myös perheen pienemmille sekä yksin- että moninpelinä, kunhan vastapelurit ovat samaa taitotasoa.
Outoja olioita, lajiensa valioita
Ensitunnelmana pelistä tuli mieleen törkeä rahastus: mitäh, vain neljä lajia? Mitäh, näin yksinkertaistettuna? Ei liikeohjauskontrolleja? Viikonlopun pelaamisen jälkeen peli kuitenkin osoitti kieron luonteensa: se oli sekä koukuttava, että hauska.
Päälajeja on neljä: jääkiekko, koripallo, lentopallo ja polttopallo. Niistä kaikki on yksinkertaistettu kahden tai kolmen pelaajan joukkueille ja kahdella napilla pelattaviksi. Wiin liikeohjausominaisuudet on tikistetty minimiin ja Remotea joutuu ainoastaan satunnaisesti heilauttamaan. Peliä voi pelata myös nunchukilla tai ilman. Nunchuk antaa ehkä hieman enemmän tunnetta siitä, että oikeasti kontrolloi ruudun tapahtumia, mutta Nintendo on varmaankin ajatellut myös niitä, jotka eivät ole halunneet/raaskineet moisia neljän ohjaimen kavereiksi ostaa.
Pelin alkuvaikeustaso on säädetty yksinpelaajalle niin alhaiseksi, että tasojen läpikäynti on kerta kaikkiaan tylsää. Esim. jääkiekossa monta ottelua pystyi voittamaan toistamalla Bowserilla samaa liikesarjaa: voita aloitus, siirry pari askelta vasemmalle, ammu kohti maalia. Lopputulos oli bittiaivoille musertava tappio. Kohderyhmä pelillä on varmasti nuoremmassa kuluttajakunnassa, mutta vanhempi Mariofani tuntee itsensä petetyksi, kun koko peli oli lopulta läpi päivän kevyellä pelailulla.
Kupista kuppiin käy tieni
Mario Sports Mix on ottanut sivun Mario Kartin pelikirjasta siinä, että yksittäisten matsien lisäksi pelaaja voi osallistua Cup-turnauksiin. Kolmen eritasoisen cupin jälkeen vastassa on pomotaistelu ja pomotaistelusta palkinnoksi saa kristallin. Kun kaikki nelkä kristallia on hallussa, tapahtuu vielä jotain, mutta en spoilaa, mitä.
Cuppeja pelaamalla avataan myös uusia kenttiä moninpeleissä hyödynnettäviksi. Ne sisältävät tuttuja maisemia muista Mario-peleistä ja ilahduttavan täynnä Mario-roinaa. Välillä pyöritään Mario Kartin maisemissa, välillä Luigin kummitustalossa. Jotkin kentät tuovat lajeihin hieman vaihtelua lisäämällä peliareenalle esteitä tai muuttamalla sen muotoa, mutta vihollisten tekoäly alkaa vaatia pientä strategiointia vasta ihan loppumetreillä. Silloinkin voittoihin riittää viimeistään yritys ja erehdys tai erikoisliikkeiden sopiva ajoitus.
Alkuvalikosta löytyy peruspelitilan lisäksi moninpeleiksi tarkoitettuja simppeleitä minipelejä. Ne eivät kuitenkaan ole niin paljon yksinkertaisempia kuin “varsinaiset” lajitkaan, etten oikein ymmärrä, miksi ne on pitänyt laittaa erillisen kohtaan. Kaikkiaan kahdeksan valittavaa urheilulajia olisi antanut heti aivan erilaisen alkuvaikutelman, vaikka pelaamisen syvyys on keskimääräisen flash-räpellyksen luokkaa.
Nintendon laatuhylje
Sitten syy siihen, miksi pistemäärä ei ole esimerkiksi kymmenen pistettä vähemmän - ja saatattekin arvata jo sen: Kaverin tai kavereiden kanssa, aivot narikassa, pienessä sokeri(!)humalassa MSM on ehdotonta ajanvietettä. Palasin mielessäni hetkeksi yksinkertaisempiin vanhoihin aikoihin, ilman huolia, hymy suupielessä mättäessäni palloa samalla sohvalla istuvien kilpakumppanieni koriin. Sohvattomia varten löytyy myös verkkopelioptio.
Mikäli ystäväpiirissäsi on pelaajia, jotka eivät välitä jääkiekon, koripallon tai lentopallon sääntöhienouksista, on Mario Sports Mix mainio tapa haastaa kaverit muutamaan matsiin. Se sopii myös perheen pienemmille sekä yksin- että moninpelinä, kunhan vastapelurit ovat samaa taitotasoa.
Mario Sports Mix (Nintendo Wii)
Liian helpoksi viritetty kevyturheilutapahtuma Mariofaneille, joilla on kavereita.
- Mario-yleislaatua
- Huitominen jätetty vähemmälle
- Hauskaa porukalla
- Liiankin simppeli
- Liian helppo yksin
- Paljon kierrätystä
Keskustelut (3 viestiä)
07.02.2011 klo 14.06
07.02.2011 klo 22.02
Rekisteröitynyt 04.01.2011
13.02.2011 klo 18.09