Syksy tuo tullessaan viimaa, kylmyyttä ja eurojalkapalloa, kotoisan Veikkausliigan vedellessä vielä viimeisiään. Jokasyksyiseksi perinteeksi on myös muodostunut EA Sportsin ja Konamin jalkapallopelisarjojen uusien osien julkaiseminen. Tämänvuotisesta Pro Evolution Soccerista en osaa sanoa vielä mitään, mutta katsotaan, miten EA Sportsin Kanadan studio onnistuu FIFA 11:llä.



Graafisesti FIFA 11 on häkellyttävän hieno: pelaajien animointi, stadionit ja sääolosuhteet luovat kokemuksen, joka on ulkoisesti hyvinkin lähellä televisio-ottelun katsomista. Uutuus on Personality+ -ominaisuus, joka pyrkii tekemään jokaisen pelaajan ohjastamisesta omanlaisensa tapauksen. Ohjastamiseen vaikuttaa useampi muuttuja pelaajan ruumiinrakenteesta taitotasoon ja erityistaitoihin. Personality+:n ja erittäin monipuolisen animoinnin ansiosta maailman huippujen, kuten Carlos Tévezin ja Didier Drogban, maneerit on onnistuttu tuomaan peliin erittäin uskottavasti.

Lisenssien osalta FIFA 11 on kerrassaan kattava: mukana on liigoja 25:stä eri maasta, minkä lisäksi niin sanottujen huippumaiden sarjatasoja on tarjolla useampia – Englannista peräti neljä. Maajoukkueetkin ovat luonnollisesti mukana, ja rosteripäivityksiä voi ladata verkosta. Uudessa nettiselaimen kautta hallinnoitavassa Creation Centressä on tyrkyllä muiden käyttäjien luomia joukkueita ja pelaajia – kaikki Veikkausliigajoukkueetkin ovat olleet tarjolla jo hyvän tovin.

Pelin englanninkielisestä selostuksesta vastaavat Sky Sportsin dynaaminen duo Martin Tyler ja Andy Gray. Vaikka Tylerin ja Grayn miellyttävät äänet ovat omiaan lisäämään immersiota oikean jalkapallopelin seuraamisesta, ei selostuksen toteutusta voi tällä kertaa kutsua kovinkaan kaksiseksi. Parhaimmillaan FIFA 11:n selostus jopa luo oikeutta erilaisille kenttätapahtumille, kun taas ehdottomasti suurimman osan ajasta asia on päinvastoin. Surkeimmillaan sinänsä lipevä selostajakaksikko saattaa iskeä samaa idiomia tai lyhyttä huudahdusta kaksi tai kolmekin kertaa lyhyen ajan sisään, mikä ei tunnu enää oikein selostamiselta. Tämän lisäksi selostamisen paikoin omituinen katkonaisuus ja tilanteiden väärintulkitseminen pahentaa asian laitaa entisestään.

Pelaajat pystyvät lisäämään FIFA 11:een myös omia ääniään, eli joukkueiden maalilaulut ja kannustushuudot saa laitettua uusiksi niin halutessaan.



Pelisarjan viime osien aikaimurit eli Be A Pro: Seasons ja Manager mode löytyvät tänä vuonna yhteisen Career-valikon takaa. Mukava uutuus on mahdollisuus pelaaja-managerin uraan Harry Redknappin ja kumppaneiden tapaan.

Pelimuotona debytoi myös Be A Goalkeeper -moodi, jossa pelaaja luonnollisesti ohjastaa jalkapallojoukkueen maalivahtia. Kyseessä on kiintoisa, haastava ja huomattavan erilainen lähestymistapa jalkapalloiluun vähän Be A Pron tapaan. Monipuolistetut maalivahtikontrollit lisäävät pelinautintoa entisestään, ja nyt uramoodiakin pystyy vääntämään maalivahdilla. Verkkopelin saralla tarjolla on vakiopelimuotojen lisäksi muun muassa maksimissaan 32 kahden pelaajan liigoja.

FIFA 11 on mekaniikaltaan erittäin nautittavaa pelattavaa. Syöttösysteemi on laitettu täysin uusiksi: pelaajan täytyy nyt hahmottaa muuttuvat tilanteet ja vapautuvat tilat entistä paremmin, sillä syötöt on osattava ohjata toisinaan hyvinkin pikkutarkasti. Huippupelinrakentajat osaavat syöttää pallon mitä eriskummallisimmilla jengoilla, jolloin puolustaessa tulee olla entistä enemmän takajaloillaan.

Uusittu syöttelysysteemi vaikuttaa FIFA 11:n pelituntumaan huomattavasti: pelaajalta vaaditaan entistä enemmän harkintakykyä, eikä syöttöjä kannata ruveta roiskimaan etenkään tiukoissa tilanteissa vähän sinne päin. Tästä johtuen pelaaminen etenkin korkeammilla vaikeusasteilla vaatii taktista silmää ja visiota siitä, kuinka pallo tulisi toimittaa vastustajan uuniin. Koska pallon pystyy syöttämään käytännössä ihan mihin suuntaan tahansa, suodaan pelaajalle myös enemmän vapautta ja valinnanvaraa pelinrakenteluun.



FIFA 11:n tekoäly tarjoaa korkeammilla vaikeusasteilla erittäin tiukan vastuksen. Edelleenkin oman puolen pelaajien tekoälyssä olisi jonkin verran parantamisen varaa, sen verran uskomattomilta jotkin puolustusmokat ja maalivahdin käyttäytyminen tuntuvat.

Pelin fysiikkamoottoria ei voi liikaa ylistää. FIFA-pelisarjan pallofysiikka on vuosien saatossa lähestynyt tasaista tahtia kohti äärimmäistä realismia, ja nyt ollaan jo hyvin, hyvin lähellä sitä: pallo lentää, tippuu ja vyöryy juuri kuten pitää, ja erilaiset olosuhteet vaikuttavat oikeasti nahkakuulan käyttäytymiseen. Kyse ei missään nimessä ole inhorealismista, vaan pikemminkin realismin ja viihteellisemmän otteen mainiosta tasapainosta.

FIFA-pelisarja on parantunut 00-luvun etsikkovuosista tasaista tahtia. Tässä vaiheessa voin kuitenkin todeta, että FIFA 11 on pelattavuudeltaan kevyesti paras pelaamani jalkapallopeli. Ikinä. Kyseessä on paras FIFA pitkään, pitkään aikaan.

Teksti: Unto Vanhamäki