World of Warcraft on vuonna 2024 kiintoisassa tilanteessa. Aikanaan MMO-markkinoita musertavasti hallinnut jättiläinen on menettänyt paljon tilaajia, mutta myös paljon arvostusta. Osittain tämä on vain yksinkertaisesti luonnollista menoa. Maailma on nykyään erilainen kuin 20 vuotta sitten, ja ihmisten pelimaut ovat muuttuneet. Rinnalle on noussut vakavastiotettavia kilpailijoita sekä MMO-genren sisällä, että sen ulkopuolella. Mutta osiottain kyse on myös siitä, että tiimi on vuosien varrella laukonut omia maaleja hämmentävällä tahdilla ja innolla.


Ei ole kovinkaan dramaattista väittä, että suunnilleen Warlords of Draenorista lähtien World of Warcraft tuntui vuosien ajan siltä, kuin suunnittelua olisivat ohjanneet jonkun pomon Excel-käppyrät. Pointtina ei ollut tehdä hauskaa peliä, vaan tuote, joka piti pelaajat tilaajina mahdollisimman pitkään tekemällä kaikesta turhan työlästä, hidasta ja kankeaa. “Fun detected” nousi syystäkin suosituksi meemiksi, kun meistä pelaajista tuntui vahvasti siltä, että koko tiimi vihasi kaikkea vähänkään hauskaa. Ongelmat huipentuivat surkean vastaanoton saaneiden Battle for Azerothin ja Shadowlandsin myötä, joiden jälkeen Blizzard itsekin myönsi, että nyt täytyy muuttaa suuntaa.

Dragonflightin oli määrä olla tämän uuden suunnan alku ja vaikka siinäkin oli omat ongelmansa, se onnistui enimmäkseen. Ensimmäistä kertaa vuosiin tuntui siltä, että World of Warcraftin pelaamisen oli tarkoitus olla hauskaa, sujuvaa ja tyydyttävää. Näin tämän vuoden lisälevy, The War Within, pääsikin markkinoille aika paljon paremmassa tilanteessa kuin edeltäjänsä. Mutta miten on, jatkaako se Dragonflightin noususuhdannetta, vai onko edessä Imperiumin vastaisku?



The War Within on Blizzardin omien puheiden mukaan “eeppisen trilogian” ensimmäinen osa, joten odotettavissa on, että panokset tulevat lähivuosien aikana varmasti nousemaan melkoisesti. Tarina pyörähtää käyntiin dramaattisissa merkeissä, kun kääpiökuningas Magni Bronzebeard lyyhistyy yllättäen. Mies kyllä toipuu piakkoin, mutta varoittaa, että tajuttomuutensa aikana hän näki vision tulevasta, jossa koko Azerothin planeetta taas kerran tuhoutui.


Tämä pelottava tulevaisuus voidaan estää vain, jos kaikki kynnelle kykenevät matkustavat maanalaiseen Khaz Algarin kääpiövaltakuntaan, jossa kaikki on mennyt päin helvettiä. Valtakunta on kaaoksen vallassa ja vihollisten piirittämänä, joten Azerothin sankarit käyvät tietenkin töihin asioiden korjaamiseksi. Jos ei ole sattunut pelaamaan World of Warcraftia pariin viimeiseen vuoteen, voi yllättyä siitä, miten paljon tarinaa lisälevyn aikana tulee vastaan. Tehtäviä ympäröidään usein pitkillä ja komeilla välianimaatioilla, tai ainakin lukuisilla pelimoottorissa pyörivillä kohtauksilla.

Tämä on mielestäni oikein mukava muutos, sillä tarina tunnetusti tekee peleistä usein parempia, ainakin jos se on viihdyttävää seurattavaa. The War Withinin tapauksessa näin kyllä on, mutta matkassa on myös yksi suuri mutta: tarina loppuu järkyttävän selkeästi aivan kesken. En tarkoita nyt sitä, että lisälevyn tarinaa tullaan jatkamaan sisältöpäivitysten myötä koko sen elinkaaren ajan, vaan sitä, että tarina todellakin loppuu kesken. Ei mihinkään dramaattiseen huipennukseen, ei mihinkään “sankari, kerää voimiasi seuraavan päivityksen tuloon asti, kun valmistelemme asioita”, vaan kuin veitsellä leikaten. Ensimmäisellä hahmollani pelasin lähinnä vain päätarinan tehtäviä, kävin instanssit läpi kun tarina niihin ohjasi ja tein vähän sivutehtäviä. Näin pelattuna tarina loppui siinä 76. tason kohdalla, mikä vain korosti vaikutelmaa.


Tarinan ohella The War Within on sangen kevyt lisälevy ominaisuuksiensa osalta. Se ei sisällä uusia hahmoluokkia, ja uusi pelattava rotukin on lähinnä vain uudelleen väritetty versio kääpiöistä omilla koristeillaan. Uutta sisältöäkin löytyy, mutta ne tuntuvat enimmäkseen Dragonflightin aloittamien juttujen seuraavilta versioilta. Delvet ovat yksin tai ryhmässä pelattavia miniluolastoja, joita voi koluta läpi useissa vaikeustasoissa aina vain paremman lootin toivossa. Kaikki hahmoluokat saivat Dragonflightin esittelemien kykypuidensa jatkoksi uudet sankaripuut, joissa edetään tasolta 71 tasolle 80. Kaikilla hahmoluokilla on kaksi vaihtoehtoa, joista saa valita vain toisen, ja teoriassa kumpikin vaihtoehto kattaa sitten hahmoluokan kaikki specit.

Kolmas suurempi juttu on “warbandien” käsite. Pelaajan hahmot eivät ole enää erillään toisistaan, vaan ne ovat kaikki osa samaa porukkaa. Eri tahojen kanssa grindattavat maineet ja niiden tarjoamat palkinnot ovat kaikille hahmoille yhteisiä, kaikilla on pääsy jaetun pankkiholvin sisältöön ja vähän väliä vastaan tulee esineitä, jotka voi antaa mille tahansa hahmolleen vapaasti. Jokainen levelikattoon pelattu hahmo myös antaa muille +5% kokemuspisteitä (maksimissaan 25% bonukseen asti), joten ne vuosia kuullut puheet alttiystävällisyydestä ovat ehkä vihdoin totta.

Ei siis mitään mullistavaa, mutta tiedättekö mitä? Saattaa kuulostaa hieman erikoiselta, mutta minusta tämä ei ole huono juttu. Eräs World of Warcraftin perinteisistä ongelmista oli, että tiimi käytti valtavasti aikaa jonkun uuden ja hienon ominaisuuden tekemiseksi, ja sitten koko roska kuopattiin seuraavassa lisälevyssä pysyvästi. Parempi käyttää aikaa tärkeiden asioiden tuunaamiseen.


Paperilla The War Within olisikin voinut olla oikein mainio lisälevy, kenties paras vuosiin. Ensimmäisen hahmoni kanssa minulla oli todella hauskaa 80. tasolle saakka, mitä nyt tarinan loppuminen kesken jäikin hämmentämään siinä määrin että yritin pitkään selvittää, olinko vain yksinkertaisesti missannut sen seuraavan, tarinaa jatkavan tehtävän. Tämä ei kuitenkaan ollut koko totuus, sillä nopeasti kävi ilmi, että The War Within on julkaistu pahasti keskeneräisenä.



Muistatteko vielä ne ajat, jolloin Blizzard oli tunnettu siitä, että se julkaisi pelinsä äärimmäisen viimeisteltyinä ja tuunattuina kokonaisuuksina? Minä muistan, mutta rehellisesti sanoen vuosi vuodelta on vaikeampi uskoa, että se ei ole vain joku minun hallusinaationi, koska vuoden 2024 Blizzard sijaitsee aivan eri napajäätiköllä kuin tuo mennyt Blizzard.

The War Within julkaistiin kunnossa, joka olisi ollut beta-versioksi ihan OK. Sellainen aloituspiste, jossa kansa pääsee testaamaan ja sitten vikoja ja puutteita korjaillaan kuukausien ajan ennen julkaisua. Peli sai jo mahdollisimman huonon alun elämälleen. 100 euron hintaisen erikoisversion pelaajat saivat aloittaa pelaamisen muutamaa päivää pesemätöntä rahvasta ennen, ja juuri tämän jakson päättyessä Blizzard ilmoitti, että he olivat juuri huomanneet, että pelaajat levelöivät aivan liian nopeasti ja nerffasivat kokemuspisteet ja levelöivien hahmojen skaalautumisen. Olevinaan tätä huomiota ei oltu tehty kuukausien testauksen aikana, vaan hassusti juuri siinä kohtaa, kun “vain” 50 euroa maksavan version ostaneet pääsivät peliin. Suoraan sanoen aika helvetin noloa touhua.


Tämä PR-töppi ei kuitenkaan ole se suurin ongelma. Paljon ikävämpää on se, että oikeastaan mikään ei toimi kunnolla. Ne hahmojen sankaripuut on tuttuun tyyliin suunniteltu sen verran kehnosti, että hahmoluokasta riippuen voi saada joko kaksi hyvää vaihtoehtoa, tai vaikka nolla. Esimerkiksi tankkaavat paladinit eivät oikeastaan hyödy kummastakaan sankaripuustaan, koska ne buffaavat kykyjä, joita retribution- ja holy-paladinit käyttävät heitä enemmän. Dragonflightin tyyliin kykypuut ovat myös täynnä kykyjä, jotka eivät joko toimi oikein, tai ollenkaan.

Hahmoluokkien tasapainotus on perinteiseen tyyliin aivan levällään ja erot hyvien ja huonojen luokkien välillä ovat räikeitä. Esimerkiksi hunterien survival-spec pistettiin The War Withiniä varten täysin uusiksi ja operaatio meni niin perseelleen, että se laitetaan täysin uusiksi marraskuussa. Kaksi kuukautta raidien ja mythic-luolastojen aukeamisen jälkeen, eli onnea survival-metsästäjille.

Ongelmat ovat erityisen näkyviä siinä ainoassa uudessa aktiviteetissa, delveissä. Niiden skaalaus on mennyt aivan totaalisesti mönkään ja siinä missä 561:n iLevelin fury-soturini pystyi juoksemaan kaikki delvet läpi seitsemänteen vaikeustasoon asti ilman mitään ongelmia, saman item levelin elemental-shamaanini on kuoleman kielissä jokaisessa taistelussa pienemmällä vaikeustasolla. Kaikki hahmoluokat eivät yksinkertaisesti edes teoriassa pysty läpäisemään kaikkia delve-luolastoja, koska niiden loppupomot voivat vaatia vaikka kerrasta poikki -loitsujen keskeytystä niin usein, että hahmon rajalliset keskeytyskyvyt eivät vain riitä.


Skaalauksessa on muutenkin tapahtunut jotain hassua, koska testaajat huomasivat, että jos joku meni tankkihahmolla yksin delveen, erään vihollisen hyökkäykset tekivät tähän kolme miljoonaa pistettä vahinkoa per osuma. Jos taas meni yhden kaverin kanssa, sama hyökkäys tekikin tankkiimme enää 1,5 miljoonaa pistettä vahinkoa. Minkä logiikan mukaan vahingon määrä pienenee pelaajien määrän kasvaessa? Varsinkin kun näiden piti olla sitä soolosisältöä! Ja todellisena surkeuden multihuipentumana Blizzard ilmoitti pian tämän jälkeen korjanneensa ongelman sillä seurauksella, että viholliset tekivät nyt kaikkiin hahmoihin 22 miljoonaa pistettä vahinkoa per hyökkäys.

Samanlaista valittamista riittäisi loputtomiin. Tehtävien skriptaus toimii usein todella huonosti, monet world questit ovat niin naurettavan kehnosti suunniteltuja että ne tuntuvat huonoilta vitseiltä, viikoittaisesta tehtävistä jaettavat palkinnot bugaavat niin komeasti että itse en saanut tällä viikolla ainuttakaan niistä olevinaan taatuista palkinnoista (ja asiakaspalvelija totesi, että ei voi tehdä asialle mitään) ja niin edelleen.

Tämä kaikki on aivan uskomattoman harmillista, koska The War Within tekee niin paljon oikein. Sen maailma on kaunis ja kiehtova, useat hahmoluokat ja specit tuntuvat ainakin kasuaalimmassa sisällössä viihdyttäviltä ja se yleinen pelituntuma on edelleen MMO-genren kirkkainta kärkeä. Warbandit ovat hyvä askel eteenpäin, delvet tuntuvat kehityskelpoiselta idealta ja jopa se tarina – Blizzardin perinteinen heikkous – on asiallista tasoa! Sivutehtävistä löytyy taas totuttuun tyyliin todella laadukasta tavaraa ja kaikesta näkee, että tiimillä on selvästi ollut intohimoa ja innostusta peliään kohtaan. Mutta en voi mitenkään sivuuttaa sitä, että nyt – reilut pari viikkoa julkaisun jälkeen – The War Within tuntuu siinä määrin keskeneräiseltä peliltä, että jokainen sen pelaaja törmää ongelmiin todennäköisesti joka ilta. Joskus pienempiin, toisinaan suurempiin.


Surullisinta on, että nämä ongelmat eivät ole uusia, eikä niiden olemassaolo ole yllätys Blizzardille. Pelaajat raportoivat sivukaupalla ongelmia beta-testin aikana, ja valtaosa raportoiduista ongelmista vaivaa peliä edelleen. En tietenkään usko, että tämä johtuu siitä, ettei kehitystiimiä kiinnostanut korjata niitä. Varmasti kiinnosti, mutta vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja jos projekti on aikataulutettu aivan päin mäntyä, niistä tunneista ei välttämättä irtoa kovinkaan monta ongelmien korjaamiseen. Varsinkaan, jos lisälevyn jo ennestään vähäisestä sisällön määrästä kaikki ei ole valmistumassa julkaisupäivään mennessä. Ja niinpä olemme nyt tilanteessa, jossa 50-100 euron ostoksen tehneet pelaajat ovat jälleen testaajien roolissa ja toivovat kovasti, että edes ne pahimmat ongelmat korjataan jollain järkevällä aikataululla. Historiallisesti tämä ei ole mitenkään taattua.

Jos ei ole aivan pakottava tarve hypätä pelin pariin juuri nyt, kehottaisin odottamaan pari kuukautta. Siihen mennessä ne kaikkein pahimmat ongelmat on toivottavasti korjattu. Syytä olisi, koska World of Warcraftin paljon hypetetyt 20-vuotissynttärit pyörähtävät silloin käyntiin, ja jos peli on vielä silloin aivan solmussa, luoja armahtakoon kehitystiimiä.