Hyviä scifi-pelejä on aivan liian vähän. Olin Scars Abovesta aluksi innoissani, sillä oletin lähteväni kohti suurta seikkailua, jossa minua vastassa olisi joukko pelottavia olentoja ja suuri mysteeri selvitettäväksi. Ensiaskeleeni pelissä olivat hyvin haastavat, sillä kuolin useita kertoja heti alussa ja pohdinkin, että ihanaa, nyt on luvassa haastava matka! Sitten päästä innostus laantui ja muserruin: Scars Above on peli, josta ei jää pitkäaikaisia muistoja.



Maan kiertoradalle on ilmestynyt outo rakennelma, jonka ihmiskunta päättää nimetä Metahedroniksi. Päähahmona toimiva Kate Ward tekee vetää nopeat johtopäätökset ja lähtee joukkonsa kanssa selvittämään mistä oikein on kysymys. Yhtäkkiä SCAR-tiimin jäsenet kohtaavat melko yllätyksemättömän kohtalon: Alus imeytyy Metahedronin sisään ja Kate herää vieraasta paikasta ilman muuta miehistöä.


Scars Above yhdistelee räiskintää ja souls-pelejä, vaikkakin hyvin pintapuolisesti. Etenemistä tallennetaan erillisissä tallennuspisteissä, mikä saa samalla alueen viholliset heräämään. Joskus tämä tarkoittaa pelin jatkamista hyvin kaukaisesta edellisestä tallennuspisteestä, mikäli seuraava jäi saavuttamatta. Paperilla idea ei ole huono, mutta käytännössä valinta on outo. Genre on päälleliimattu ja herättää lähinnä kummastusta. Puhdasverinen räiskintä olisi saattanut ollut huomattavasti parempi ratkaisu.

Matkalla Kate kohtaa erilaisia vihollisia, joita kannattaa välttää kuin ruttoa. Pienillä taistelualueilla on helppo ajautua nurkkaan jumiin, jolloin monsterit nappaavat Katen helposti hengiltä. Olioiden tappaminen on kuitenkin suhteellisen yksinkertaista, kunhan tajuaa, mikä on minkin heikkous ja pysyy poissa nurkista. Loppua kohti taistelut ovat pakollista suorittamista, sillä alkuhuuma katoaa hyvin nopeasti. Pelaaja koluaa samaa kenttää useamman kerran, mutta valitettavasti maailma on tylsä. Sieltä täältä löytyy aseisiin ammuksia tai taitopisteitä, mutta muuten maat ja mannut ammottavat tyhjyyttään. Alueiden tonkiminen on vaisua puuhaa ja melko pian toivoisi pääsevänsä jo eteenpäin.



Mainostekstien mukaan Kate on astronautti ja tieteilijä, ei sotilas. Scars Abovessa on myös tieteellinen näkökulma - tai ainakin niin yrittää olla. Pitkin matkaa pelaajan tulee skannata alueella olevia vihollisia ja muuta ympäristöä, mutta tutkimus jää silti pintapuoliseksi. Tuntuu, etteivät kehittäjät osanneet tässäkään päättää mikä päähahmon päärooli on ja pelaajalle Kate välittyy enemmän sotilaana, sen verran taistelua on luvassa kerta toisensa jälkeen. Olisin toivonut, että tutkimuspuoli olisi ollut tärkeämmässä osassa.


Ensiaskelistaan asti Scars Aboven juonikuvio on melko selvä - se on kuin tekoälyn kirjoittama scifi-elokuva. Tavallaan mukana ovat kaikki elementit, mitä kunnon tieteisfiktiossa pitääkin olla, mutta ei ripaustakaan mitään omaa. Kate on onneksi miellyttävä päähahmo, eikä häneen ärsyynny matkan varrella. Sen sijaan muut jäävät hyvin etäisiksi ja muistoissa on vain alussa kuultu tiimijohtajan pitämä kannustava puhe.

Kehuja voi antaa vähän muustakin, nimittäin ääninäyttelystä, joka on melko yllättävästi kärkiluokkaa. Esimerkiksi Katen ääninäyttelijänä kuullaan Erin Yvetteä, joka on tunnettu useammastakin videopelistä. Hänen ääntään on kuultu ainakin The Wolf Among Us - ja The Walking Dead -videopeleissä. On kuitenkin harmi, että hahmojen graafiseen puoleen ei ole panostettu samalla pieteetillä. Katen äänen ja ruumiillisen elehdinnän välillä on valtava kuilu. Esimerkiksi kasvojen ilmehdintä ei pysy äänen perässä, mikä aiheuttaa hupsun fiiliksen.


Scars Above ei ole huonoin pelaamani videopeli, ei missään nimessä. Paperilla moni asia on hyvin, mutta käytännössä kaikki vaikuttaa keskeneräiseltä. Mikään osio ei loista tarpeeksi, jotta kokonaisuus olisi mielenkiintoinen. Viimeisen tuskastumisen tuovat satunnaiset bugit ja epätasainen ruudunpäivitys.