Siitä on kauan, kun viimeksi istuin X-wingin ohjaamossa. Elettiin vuoden 1999 alkupuolta, kun Windows 98 -käyttöjärjestelmän mukana kotiini tullut Star Wars: Rogue Squadron 3D iski sieluun ja ytimiin. Tuolloin tarvittiin jonkin verran mielikuvitusta, jotta planeetat ja taistelut tuntuivat hienoilta. Nyt tilanne on toinen, sillä Star Wars: Squadrons räjäyttää tajunnan vähintään visuaalisella annillaan.



Star Wars: Squadronin lähtökohdat ovat mielenkiintoiset ja EA:n Andrew Wilson avasi kesällä ennen pelin julkaisua syitä sille, miksi lentopelin hintalapussa komeilee vain 40 dollaria ilman mikromaksuja. Yhtiön huomioon ottaen päätös oli hieman epäilyttävä, sillä kyseessä ei näin ollen ole täysihintainen teos. EA on ollut tunnettu myös mikromaksuistaan, joten siksikin julkilausuma herätti mielenkiintoa. Wilson kuitenkin kertoi, että heidän mielestään Squadrons ei edusta laajuudeltaan tai syvyydeltään teosta, jonka hintalappu voisi olla korkeampi. He vain halusivat tehdä Star Wars -faneille pelin, jossa pääsee avaruusalusten pilotiksi.


Kohtuullisesta hinnastaan huolimatta Squadrons sisältää kaksi osiota: noin 10 tuntia kestävän tarinallisen kampanjan sekä moninpelin. Yksinpelissä seikkailemaan pääsee Jedin paluun jälkeiseen aikaan, jolloin New Republicin jäsenet taistelevat Galactic Empiren jäänteitä vastaan. Pelaaja pääsee harjoittamaan avaruustaistelua kummankin puolen leivissä. Lentämään päästään niin X-wingillä, TIE Interceptorilla kuin A-wingilläkin. Galaksin herruudesta otetaan mittaa 14 tehtävissä, joissa taistellaan vastapuolen laivuetta vastaan.

Toimeksiantojen välissä pelaaja vierailee oman puolensa tutkikohdassa, jossa kuullaan seuraavan tehtävän tarkoitus, sekä päästään mahdollisuuksien mukaan valitsemaan ja päivittämään omaa alusta. Hallissa voi myös jutella muille tiimiläisille, mutta valitettavasti pelaajan rooli jää passiiviseksi kuuntelijaksi. Keskustelut ovat NPC-hahmojen yksipuolisia monologeja, joista innokkaimmat Star Wars -fanit saavat varmasti enemmän irti.


Verkkopelin puolella on tarjolla käytännössä kaksi erillistä pelitilaa: Dogfight ja Fleet Battles. Näistä ensimmäinen on perinteinen 5 vs. 5 -ottelu, jossa eniten tappoja kerännyt joukkue voittaa. Dogfightissa on myös kilpailullisempi ranked-tila. Fleet Battlessa taas otellaan hieman pidemmän kaavan mukaan, sillä kahden viiden hengen joukkueen lisäksi mukaan saapuu tekoälyn ohjaamia laivueita. Joukkueiden tehtävänä on tuhota kaikki vastapuolen alukset niin, että oma laivue pysyisi mahdollisimman ehjänä.

Verkkopeliä testatessa huomasin nopeasti, että muut pelaajat ovat minua huomattavasti kokeneempia taistelijoita ja esimerkiksi heidän aluksensa olivat minun rotiskoani parempia. Omaa alustaan voi toki päivittää esimerkiksi tykistön osalta, mutta se vaatii otteluissa pärjäämistä ja tasoilla nousemista, jotta saa sopivat tarvikkeet. Varsinkin Dogfightissä kokeneet pelaajat pysyivät lähinnä paikoillaan ja tykittivät muutamalla iskulla aloittelevat pilotit alas taivaalta. Mikäli haluaa päästä kokeneeksi taistelijaksi, on luvassa karu pitkä taival. Fleet Battles taas oli huomattavasti enemmän mieleeni, sillä siellä otellut matsit olivat tasapuolisempia.



Parasta antia Star Wars: Squadronsissa ovat ehdottomasti alusten ohjausmekanismit, sillä niiden monipuolisuus koettelee pilotin taitoja mukavasti. Aluksen mallista riippuen pelaajan on mahdollista ohjata aluksen tehoja moottoriin, aseisiin tai suojiin. Lisäksi suojakilpiä on mahdollista painottaa tiettyyn kohtaan, mikä voi auttaa selviytymään tiukoista taisteluista hengissä.


Kojelaudan namiskoja säädetään itse, joten tiukoissa taisteluissa sormilla pitää kiirettä. Alusten ohjaaminen vaatii myös opettelua ja yksinpelin alkupuolella huomasin nopeiden käännösten vaikeuden, kunnes muutaman tehtävän jälkeen sopiva taktiikka hioutui selkäytimeen. Tarinallinen kampanja toimii hyvänä tutoriaalina verkkopelin puolelle, sillä siellä pelaaja pääsee tutustumaan kaikkiin tarjolla oleviin aluksiin ja niiden ohjaamiseen. Tietokoneella pelaavien kannattaa ohjauksessa käyttää esimerkiksi Xboxin ohjainta tai jotain muuta pelin kanssa yhteensopivaa Hotas-ohjainta tai joystickia.

Kampanjan taistelut käydään muutamalla eri alueilla, esimerkkeinä Yavin Prime, Nadiri Dockyards, Sissubo ja Galitan. Jokainen taistelupaikka on uskomattoman hieno, eikä niiden katseleminen hävetä. Mikäli sattuu omistamaan HDR-näytön, tarjoaa peli automaattisesti asetuksista HDR:n käyttöönottoa, mikä on suositeltavaa, jotta saa kaiken irti visuaalisesta puolesta. Käyttämäni kuvankaappaus-sovellus ei kuitenkaan toiminut yhteen HDR:n kanssa, joten jouduin luopumaan ominaisuuden käyttämisestä. Siitäkin huolimatta jokainen taistelualue oli kaunista katsottavaa kaikkine yksityiskohtineen.


Parhaiten mieleeni jäi kohta, jossa lensin kohti tehtävää TIE Fighterilla osana laivuetta, ja takaa tuleva valo peilasi kauniisti kimallellen ohjaamon sisällä. Myös alusten yksityiskohtiin on panostettu, sillä niiden sisällä istuessaan tuntuu kuin istuisi oikean lentohärvelin ohjaamossa. Star Wars: Squadrons tukee virtuaalilaseja, joten niiden kanssa kokemus voisi olla vielä syvempi.

Sanoinkuvaamattoman komeat maisemat ja suuret räjähdykset eivät ole kuitenkaan mitään ilman hyvää äänimaailmaa. Musiikista vastaa Gordy Haab, joka on tunnettu esimerkiksi Star Wars: Battlefront II:n ja Star Wars Jedi: Fallen Order -pelien musiikeista. Myös muut efektit ovat kunnossa, sillä esimerkiksi TIE Fighterin ääni onnistuu edelleen kauhistuttamaan minut samalla hyvällä tavalla kuin vuonna 1999. Star Wars: Squadronsin näkymät ja äänipuoli ansaitsevat yhdessä arvosanaksi viisi tähteä, mutta pelkästään niiden perusteella ei kokonaisarvosanaa voi muodostaa.



Kuten alussa mainitsin, EA:n tarkoituksena ei ollut tehdä Squadronsiin syvällistä tarinaa, vaan panostaa lentokokemukseen. Siinä he ovat kyllä onnistuneet, sillä alusten monipuoliset järjestelmät saavat pilotin hymyilemään. Pienoista ärsytystä kuitenkin aiheuttaa, että pelaaja pakotetaan passiiviseen rooliin kampanjan keskusteluissa. Hinta-laatusuhteeltaan Squadrons on kuitenkin hyvä, varsinkin jos pelaajaa kiinnostaa ensisijaisesti lentäminen eivätkä ylimääräiset keskustelut tai tarinat.


Mietin pitkään, minkä arvosanan antaisin. Periaatteessa halusin antaa neljä tähteä, mutta joudun kuitenkin rokottamaan siitäkin vielä puoli tähteä, sillä pelin tulevaisuus hieman huolettaa. Kehittäjät ovat kertoneet, että peli ei tule saamaan lisäsisältöä esimerkiksi laajennuspaketteina. Tavallaan ymmärrän mitä tällä tarkoitetaan, mutta jo nyt moninpelin Dogfight-pelimuodossa nähdyt pelaajien tasoerot kauhistuttavat, ja lisäksi mukaan tuupattu kilpailullisempi ranked-tila hieman ihmetyttää. Miksi sellainen on mukana, jos lisäsisältöön ei haluta kuitenkaan panostaa? Nykyisin useat muut verkkopelit pohjautuvat kausisisältöihin, jotka pitävät pelaajat tiukasti koukussa ja innostuneena. Jos lisäsisältöä ei haluta tuottaa ja peli tuodaan kauppoihin lopullisena pakettina, on vaarana, että se kuihtuu pois ennemmin tai myöhemmin.

Star Wars: Squadrons ei ole huono, sen taustalla oleva kehittäjien ajatus vain hieman kummastuttaa. Mikäli on valmis maksamaan 40 euroa noin 10 tunnin kampanjasta tai vaihtoehtoisesti omistaa Originissa Play Pro -tilauksen, kannattaa käydä kokeilemassa, miltä oman suosikkialuksen ohjaaminen tuntuu.

PC-tiedot: Nvidia GTX 1080 Ti, 11 GB, Intel Core i7-7700K CPU, 16 GB DDR4 3200MHz RAM