Tuorein sisältö

Control

Arvioitu: Xbox One
Genre: Toimintapelit
Pelaajia: 1
Ikärajoitus: 18
Kehittäjä: Remedy Entertainment
Julkaisija: 505 Games
Julkaisupäivä: 27.09.2019
Pelin kotisivut
Manu Pärssinen

04.09.2019 klo 10.00 | Luettu: 18358 kertaa | Teksti: Manu Pärssinen

You take my self, you take my self...
Kotimaamme toimintapeliylpeyden Remedyn uusi peli on aina tapaus niin Suomessa kuin pelimaailmassa muuallakin. Aina ne myös jakavat mielipiteitä, ehkä jopa joka peliltä hieman enemmän. Control jakoi myös minun mielipiteeni ja ennen kuin pääsen arvosteluun, kerron miksi.


505 Games lähetti arvostelukoodin (X1) mukavasti ennakkoon, mutta koska leipääkin pitää tienata ja vapaa-illat ovat vähissä, ehdin peliä pelailla nollasta kolmeen tuntiin illassa. Ja joka kerta epätoivoisempana. En tiennyt minne mennä, mitä tehdä, netistäkään ei ollut tässä vaiheessa apua, pelin kartta ei toiminut lainkaan ja taistelut tuntuvat haastavilta epäreiluuteen asti. Vihollisia saattoi ilmestyä taakseni, ne saattoivat laukaista ohjuksen toiselta puolen valtavaa hallia suoraan päin näköäni ja tällöin terveydestä lähti kerralla vähintään kolmasosa pois. Kerran poistuin väärästä ovesta kesken taistelun ja kappas vaan, kaikki edellisen puolen tunnin aikana tahkoamani tapposaalis (energiakristallit) olivat kadonneet ja vihollisrundi lähti alusta. Sitten kun pääsin siitä samasta taistelusta ja kolusin joka nurkan läpi, eksyin tunniksi jonnekin viemäriin, jossa minut taas tapettiin. Tallennuspiste oli puolentoista tunnin pelaamisen takana. Ohjaimen heittäminen seinään kävi mielessä.

Oli pakko pitää pari päivää taukoa.

Sitten Thomas Puha totesi Remedyn Twitterissä, että Xbox One -päivitys peliin on nyt julkaistu. Pistin sormet ristiin, vedin syvään henkeä ja käynnistin pelin jälleen. Tuskaisena pitämäni taistelu onnistui, viholliset pysyivät kuolleina, karttakin alkoi näyttää huoneita pelkkien symbolien sijaan ja se yksi punaisena hohkava, vihollisia sikiävä seinä, joka ennen oli tukkinut tieni, oli kadonnut. Tallennuspisteitäkin alkoi löytyä, eikä suunnistusvaikeuksia enää tullut (läheskään niin paljon) vastaan. Voi hemmetti. Olin ollut neljä tuntia jumissa bugissa.


Ja taas oli pakko pitää pari päivää taukoa, jotta sain resetoitua tuntemukseni pelistä - tässä vaiheessa olin valmis antamaan sille enintään 2 tähteä 5:stä. Onneksi lopulta tilanne ei ollutkaan niin paha.

Taloista vanhin


Sen sijaan The Oldest House -rakennuksessa, jonne peli sijoittuu, tilanne on paha. Pelin pääosassa on nuori nainen Jesse Faden, joka päätyy Federal Bureau of Controlin päämajan autioon aulaan, vaikka rakennuksen pitäisi olla suljettu. Aivan sattumaa se ei tietenkään ole, vaan Jessellä on oma agendansa, johon liittyy lapsuuskokemus, kadotettu henkilö ja paljon mystistä yliluonnollisuutta. Seuraavassa hetkessä Jesse onkin sitten koko viraston pääjohtaja, ja koska alati muuttuvan rakennuksen ovat vallanneet hiss-olennot, on uudella pomolla paljon selvitettävää.


Jessen lisäksi rakennus onkin hyvin keskeisessä osassa. Sen seinät liikkuvat, sieltä löytyy huoneita, jotka voisivat olla jostain Twilight Zonen jaksosta, tai Outer Limitsin, tai X-Filesin, tai Twin Peaksin - tai jostain niiden ristisiitoksesta. Kyllä, tämä on selvästi Sam Laken käsialaa. On kirottuja esineitä ja ihmisiä, yliluonnollisia voimia ja kykyjä, omalaatuisia henkilöhahmoja, joissa varmasti on enemmän kuin pinnalle näkyy ja niin edelleen. Ja joka paikka on täynnä kansioita, kelanauhoja, videotallenteita ja piirroksia, joista Controlin tarina - tai ainakin sen maailma - vain laajenee ja syvenee.

Tavallaan Remedy on tehnyt nerokkaan käsikirjoituksellisen kikan sijoittamalla pelin tapahtumapaikkaan, jossa kaikki on mahdollista: minkään ei välttämättä tarvitse olla loogista, joten kaikelle epäloogisellekin voi kohauttaa olkapäitään sanoen “Oldest House, puuh”.


Pomoutumisensa myötä Jesse saa aseekseen vain pääjohtajalle tarkoitetun Service Weaponin, eikä muuta asetta sitten saadakaan - eikä tarvitakaan, sillä SW muuntuu moneksi talon tavoin. Se voi olla futuristinen pistooli, revolveri tai vaikkapa haulikkotyylinen sädease. Sitä enemmänkin vihollisten pieksemiseen käytetään kuitenkin Jessen muita kykyjä, lähinnä telekinesiaa, jolla voi singota esineitä, seinän palasia - ja myöhemmin vaikka vihollisten omia aseita tai itse vihollisia kohti muita pahiksia. Jessellä on myös lähitaistelukyky, jota tuli käytettyä lähinnä paniikinomaisesti, jos vihu oli yhtäkkiä iholla. Hyvin harvoin siis.

No voi… himpskatin himpskatti!


Okei, myönnän, etteivät toimintaräiskinnät ole aivan ominta alaani, vaikka mm. Alan Wake lisäreineen, Quantum Break ja uudet Tomb Raiderit on tullut tahkottua, joten se, että jumituin ensimmäiseen vähän isompaan pomotaisteluun liiankin pitkäksi aikaa, oli todennäköisesti ainakin jonkin verran omaa syytäni. Monesti kaipasin sitä, että lohko terveydestä olisi palannut jonkun huonekalun takana kyykkiessä, mutta tiedän, että jotkut siellä jo naureskelevat päässeensä kyseisistä taisteluista ensimmäisellä yrittämällä puolivahingossa.


Liioittelematta liian iso osa taisteluista alkoi näin: kappas, uuden näköinen vihollinen, no minäpäs opin juur… ai se tappoi minut ennen kuin ehdin tehdä mitään. Noh, takaisin tallennuksen paikkaan, vaellus taistelun alkuun. No niin, nyt minä aloitan juoksemalla vähän sivummalle ja sitten nappaan sen kra… ai se tappoi minut. Ensimmäinen tunne oli lähes aina: “tämä on epäreilua”. Vähitellen Jesse, Jessen kyvyt ja Jessen aseet saavat uusia ominaisuuksia, jotka tasapainottavat tilannetta, kunnes taas tulee jokin laumahyökkäys tai haastavampi pomotaistelu.

Erikoisena pelimekaniikkana taisteluiden välissä ei lisäterveyttä saa oikein mistään, ellei tule jokin isompi tallennuspaikka. Sen sijaan terveyspisteitä kerätään taistelun tiimellyksessä vahingoitetuista vihollisista tippuvista kristalleista ja joskus tuli juostua kauemmaksikin takaisin poimimaan viime tappelun jämiä. Tämä aiheuttaa myös taisteluihin tietynlaista taktista strategiaa ja vaikkei sekään niitä helpota, annan tälle idealle varovaisen peukun. Noin 15-tuntisen taipaleeni (normaalisti varmasti lähempänä 10:tä) loppupuolella aloin myös tosissaan toivoa, ettei seuraavan kulman takana olisi taas yhtä ryhmää vihollisia. Mutta aina siellä oli. Ja taas. Ja taas. Välillä toistoa rikotaan muutamalla puzzlella, sekä sillä, että Controlissa on hieman metroidvania-maustetta: tiettyihin paikkoihin pääseekin vasta, kun on samoilla tienoilla uudestaan paremmalla turvaluokituksella tai kyvyillä varustettuna.


Uusia kykyjä craftataan tapetuista vihuista saaduista tai muualta kerätyistä elementeistä fast-travel-paikoissa (control point), jotka Jesse on saanut muunnettua turvallisiksi. Tässäkin olisin toivonut ainakin ensimmäisellä kertaa hieman kädessäpitelyä - en ollut ollenkaan varma, tuliko tarpeet nyt tuhlattua ihan vääriin tavaroihin, mutta kuten jo totesin, meleekyky jää vähän turhaksi. Pressiversiossa oli myös tässä bugi - ansaitsin tietyn osion läpäistyäni neljä taitopistettä kykypuussa tuhlattavaksi ja kun hankin siitä yhden kaksi pistettä maksavan kyvyn, jäljelle jäikin vain yksi. 4-2=1? Ei kiva.

Yliluonnollista tyyliä


The Oldest House on hieno, mielikuvituksellinen, ahdistava ja tyylikäs, tyylikäs ja tyylikäs tapahtumapaikka. Sinne tänne on ripoteltu hienoja yksityiskohtia (Ahdin moppi tekee lattiaan kosteita raitoja!) ja ympäristöjä, jotka tuovat kylmänväreet selkäpiihin ja saavat naputtamaan ruutukaappausnappulaa (kameratilaa odotellessa). Toki toimistorakennuksen ympäristössä on myös toistoa, mutta visuaalisen karkin ystävät palkitaan tarpeeksi usein. Äänimaailma, se se sitten ahdistava onkin, ellei oteta huomioon niitä muutamia musiikkiraitoja. Välillä ammuskelin ihan vain sen takia, että kirotut olennot lopettaisivat kirkumisen hetkeksi ja ensimmäisen peli-illan jälkeen piti katsoa hetki stand-up-komiikkaa ennen nukkumaan menemistä. Xbox One X:llä peli pyöri omiin kriteereihini nähden ihan hyvin, paitsi jos inventaario tai kartta oli ruudulla.


Kartasta puheen ollen: kyllähän se parani bugikorjauksen jälkeen, mutta ei se edelleenkään pelaajaa hirveästi opasta - päällekkäin olevia kerroksia on vaikea havaita, eikä aina voi olla varma, mistä kohtaa seuraavaan huoneeseen pääseekään. Pari kertaa päädyin pelin seuraavaan juonikuvioon vahingossakin. Muistakaa: hissi on ystävä. Ei hiss. Hissi.

Remedyn pelit ovat aina olleet - kiitos Sam Laken viihdeobsession - jossain määrin verrattavissa tv-sarjoihin tai elokuviin. Max Paynesta tehtiin jonkinmoinen elokuva, Alan Wake -tv-sarja pitäisi kai olla tekeillä, Quantum Break yritti sekoittaa pelin ja tv-sarjan jo itsessään. Control… no, Controlistakin joku voisi kai tv-sarjan väsätä, mutta jotenkin sen maailmassa on samaan aikaan sekä liikaa, että liian vähän. Ainakin sarjan ohjaajalta vaadittaisiin vahvaa visiota ja rajojen vetämistä. Se täytyy kyllä myöntää, että muutamassa kohdassa peli menee niin oudoksi, ettei meikäläinen voinut kuin epäuskoisena tuijottaa ja hymyillä. Se on minulle iso plussa.

V2.fi | Manu Pärssinen

Control (Xbox One)

Haastava, ahdistava, tyylikäs
  • tyylikäs ympäristö ja toteutus
  • tarpeeksi outoja ideoita
  • Jessen telekinesia
  • suunnistuksen hankaluus, kartankin kanssa
  • taistelut tuntuvat aina aluksi epäreiluilta
  • liikaa vyöryviä vihollisjoukkoja
  • siellä täällä bugailee (päivityksen jälkeenkin)
  • pelisuunnittelu osittain epätasapainossa
< Evoland Legendary Ed... Gears 5... >

Keskustelut (12 viestiä)

Rams

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

04.09.2019 klo 12.59 3 tykkää tästä

Tämän pelin kykenemättömyys opastaa pelaajaa oikeaan suuntaan on kyllä aivan erityisen raivostuttavaa. Minulla on aina ollut huono suuntavaisto, niin oikeassa elämässä kuin peleissä. Onnekseni nykypeleillä on taipumus pitää pelaajia kädestä sen verran, että ongelma oli miltei päässyt allekirjoittaneelta unohtumaan.

Control on kuitenkin pistänyt alt-F4:n laulamaan. Kartta on parhaimmillaankin epäselvä, huonoimmillaan suorastaan harhaanjohtava. Tehtävien kuvaukset eivät ole läheskään aina yksiselitteisiä sen suhteen mitä edes etsin. Korkeuseroja on mahdoton hahmottaa. Kylmiltään arvioiden 20% peliajastani on ollut täysin pointitonta ympäriinsä juoksentelua turhautumisen vallassa, ja se on anteeksiantamattoman suuri osuus peliajasta pelissä, jonka vahvuudet ovat jossain aivan muualla kuin ympäristön tutkimisessa oikean reitin löytymisen toivossa.

Ymmärrän, että liika kädestäpitely on joillekin turnoff siinä missä minulle siunaus, mutta erityisestä tämänkaltaisessa pelissä missä ympäristö pysyy suht samankaltaisena läpi pelin, ja pelin vahvuudet ovat jossain aivan muualla kuin exploraatiossa, pitäisi tarjoilla olla vähintäänkin optio jonkinlaiselle "mene tuonne" -nuolelle tai muulle opasteelle.

Muuten peli on kyllä ihan hiottu ja toiminta toimii, ja oli kiva vihdoin saada käyttöä RTX-näyttikselle. DX12-pätkimisten kanssa taistelevien muuten googlettaa "dsogaming dx12 control stutter fix".
Muokannut: Rams 04.09.2019 klo 13.00 lainaa
destev

04.09.2019 klo 18.35 3 tykkää tästä

En ymmärrä suunnistamisen vaikeutta. Jokaisessa tehtävässä sanotaan missä kohde on ja alkupäässä kartta on käytännössä pelkkää putkijuoksua. Siinä vaiheessa kun kartat on saanut avattua ja control pointti vallattua, karttojen pitäisi jo olla tutut.

Itselleni suuri miinus tulee siitä, että talo ei oikeasti muutu mihinkään, vaikka se oli mainospuheiden ehkä suurin yksittäinen pointti. Kartta ainoastaan avautuu lisää hienon animaation saattelemana, mutta on täysin staattinen.
lainaa
vieras1191

04.09.2019 klo 21.36 5 tykkää tästä

Omasta mielestäni kartan ja suunnistuksen kohdalla kädestäpitelyn puuttuminen on vain virkistävä poikkeus. Lähestulkoon joka ikisessä pelissä on tätä nykyä jatkuvasti nuoli, kompassi tai joku muu pönttö osoittamassa menosuuntaan. "Kartasta suunnistaminen", puutteineenkin (vaikea erottaa eri kerrokset) parantaa huomattavasti immersiota: Jesse vasta pölähti taloon, ja pelaaja on suunnistamisessa kutakuinkin yhtä kujalla kuin pelattava hahmokin.

Mitä tulee vihollisten ja taisteluiden vaikeuteen. On tainnut herroilla alkaa sormet kangistua iän myötä.
lainaa
Radilys

05.09.2019 klo 10.19

Enemmänkin olen kuullut valitusta että pelin taistelu on liian helppoa.
lainaa
Refloni

Rekisteröitynyt 08.01.2017

05.09.2019 klo 10.35

Rams kirjoitti:
Tämän pelin kykenemättömyys opastaa pelaajaa oikeaan suuntaan on kyllä aivan erityisen raivostuttavaa. Minulla on aina ollut huono suuntavaisto, niin oikeassa elämässä kuin peleissä. Onnekseni nykypeleillä on taipumus pitää pelaajia kädestä sen verran, että ongelma oli miltei päässyt allekirjoittaneelta unohtumaan.

Control on kuitenkin pistänyt alt-F4:n laulamaan. Kartta on parhaimmillaankin epäselvä, huonoimmillaan suorastaan harhaanjohtava. Tehtävien kuvaukset eivät ole läheskään aina yksiselitteisiä sen suhteen mitä edes etsin. Korkeuseroja on mahdoton hahmottaa.

Kiitos pelin suosittelusta. Tämä on kyllä ehdottomasti hommattava, kunhan Steam-versio tulee. AAA-peli, joka uskaltaa luottaa pelaajan älykkyyteen?
lainaa
Rams

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

05.09.2019 klo 17.55

vieras1191 kirjoitti:
Omasta mielestäni kartan ja suunnistuksen kohdalla kädestäpitelyn puuttuminen on vain virkistävä poikkeus. Lähestulkoon joka ikisessä pelissä on tätä nykyä jatkuvasti nuoli, kompassi tai joku muu pönttö osoittamassa menosuuntaan. "Kartasta suunnistaminen", puutteineenkin (vaikea erottaa eri kerrokset) parantaa huomattavasti immersiota: Jesse vasta pölähti taloon, ja pelaaja on suunnistamisessa kutakuinkin yhtä kujalla kuin pelattava hahmokin.


Optio moiselle opasteelle ei olisi mitään sinulta pois. Ellei sinua jostain ihmeen syystä kiinnosta se, miten minä pelejäni pelaan.

vieras1191 kirjoitti:

Mitä tulee vihollisten ja taisteluiden vaikeuteen. On tainnut herroilla alkaa sormet kangistua iän myötä.


Itselläni ei ole vaikeustason kanssa ainakaan vielä ollut mitään ongelmia, mutta pidänkin haastavista peleistä.

Mutta kyllä, sormet ovat kangistuneet iän myötä. Sille on kovin vaikea tehdä mitään, valitettavasti.
lainaa
Rams

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

05.09.2019 klo 17.57

Refloni kirjoitti:
Tämä on kyllä ehdottomasti hommattava, kunhan Steam-versio tulee. AAA-peli, joka uskaltaa luottaa pelaajan älykkyyteen?


Sanotaan, että älykkyydelle on loputon määrä määritelmiä. Tästä loputtomasta määrästä sinun on kyllä kaikista typerin.
lainaa
Soduq32

Rekisteröitynyt 22.08.2019

05.09.2019 klo 19.06

En ole pahemmin videokuvaa katsonut, mutta kuvista päätellen melko harmaata, ankeaa toimintaa. Mahtaako pelissä olla yhtään hitustakaan huumoria? :D Tai kun näitä kommentteja lukiessani mietin, onko pelissä edes eri vaikeusasteita? Rupesin miettimään vaikuttaisiko se siihen millaisina rykelmöinä vihollisjoukot tulevat? Tai että millaisena sokkelona kartta esiintyy.

lainaa
destev

05.09.2019 klo 21.59 1 tykkää tästä

Rams kirjoitti:
Refloni kirjoitti:
Tämä on kyllä ehdottomasti hommattava, kunhan Steam-versio tulee. AAA-peli, joka uskaltaa luottaa pelaajan älykkyyteen?


Sanotaan, että älykkyydelle on loputon määrä määritelmiä. Tästä loputtomasta määrästä sinun on kyllä kaikista typerin.

Nyt tulee kyllä mielenkiintoista settiä modelta. Onko ihan ok, että moderaattori aloittaa muiden nimittämisen halventavasti? Älä ihmettele, jos saat lisänimen "idiootti".

En yritä sanoa, että sinun takaisin haukkuminen olisi oikein, mutta se olisi ehdottomasti ansaittua, kun valta-asemassa olevana aloitat paskan heittämisen niskaan.
lainaa
Refloni

Rekisteröitynyt 08.01.2017

05.09.2019 klo 23.54

En tarkoittanut loukata. Tunnen suhteellisen fiksuja ihmisiä, jotka haluavat pelata pelejä vain aivot narikassa koska heidän päivätyönsä on niin henkisesti raskasta. Ja monet vain tykkäävät tukka putkella rymistelystä sinne minne leijuva nuoli näyttää.

Olen vain lopen kyllästynyt kädestäpitelyyn AAA-peleissä. Pelaajan ei tarvitse yhtään miettiä strategiaa tai seuraavaa etenemissuuntaa, vaan peli tekee kaiken ajattelun ja suunnistamisen tämän puolesta. Minusta se on todella ärsyttävää ja loukkaavaa pelaajan aliarvioimista, ja sitä on KAIKKIALLA.
lainaa
Rams

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

06.09.2019 klo 14.37

destev kirjoitti:

Nyt tulee kyllä mielenkiintoista settiä modelta. Onko ihan ok, että moderaattori aloittaa muiden nimittämisen halventavasti? Älä ihmettele, jos saat lisänimen "idiootti".

En yritä sanoa, että sinun takaisin haukkuminen olisi oikein, mutta se olisi ehdottomasti ansaittua, kun valta-asemassa olevana aloitat paskan heittämisen niskaan.


Kritiikkini kohdistui - aivan kuten viestissäni päivänselvästi lukee - siihen, että kirjoittaja linkitti älykkyyden suunnistustaitoon. En minä kutsunut kirjoittajaa yhtään miksikään. Kaikki sanovat joskus jotain typerää, eikä sen osoittamisessa ole mitään väärää. Ei nyt irtoa järin suurta kyyneltä täältä.

Lainaus:

En tarkoittanut loukata. Tunnen suhteellisen fiksuja ihmisiä, jotka haluavat pelata pelejä vain aivot narikassa koska heidän päivätyönsä on niin henkisesti raskasta. Ja monet vain tykkäävät tukka putkella rymistelystä sinne minne leijuva nuoli näyttää.

Olen vain lopen kyllästynyt kädestäpitelyyn AAA-peleissä. Pelaajan ei tarvitse yhtään miettiä strategiaa tai seuraavaa etenemissuuntaa, vaan peli tekee kaiken ajattelun ja suunnistamisen tämän puolesta. Minusta se on todella ärsyttävää ja loukkaavaa pelaajan aliarvioimista, ja sitä on KAIKKIALLA.


Ah, kenties annoin viestisi kokonaisvaltaisen sarkastisen sävyn hämätä.

Kuten alkuperäisessäkin kommentissani sanoin: ymmärrän kyllä, että monia kädestäpitely ärsyttää. Tämän vuoksi ehdotinkin optiota, jonka voisi pistää päälle, tai olla pistämättä.

Toisikseen ei minulla ole mitään sitä vastaan, että peleissä joutuu tutkimaan mestoja vähän tarkemmin, vähäisemmällä opastuksella - jos se on hauskaa. On monia pelejä joissa en käytä vapaaehtoisia opasteita, vaikka ne olisivat tarjoilla.

Control ei kuitenkaan ole mikään rooli- tai seikkailupeli, vaan melko suoraviivainen, tarinavetoinen toimintapeli itseään toistavassa ympäristössä (niin hieno kuin se ympäristö onkin). Ympäriinsä juoksentelu toisiaan muistuttavissa käytävissä ei yksinkertaisesti ole hauskaa, eikä millään tavalla tee pelikokemuksesta omalla kohdallani hauskempaa, tai palkitsevampaa. Ei tämä kompensoi millään merkityksellisellä tavalla niitä pelejä joissa kädestä pidellään väkisin kiinni liikaa.
Muokannut: Rams 06.09.2019 klo 14.42 lainaa
Meitzi

Rekisteröitynyt 28.10.2007

29.09.2019 klo 01.10

En tykännyt pelistä. Pelasin sen toki läpi ja oli siinä hienoja ja kauniita kohtia. Suunnistus pelissä oli syvältä, toki opin lopussa käyttämään karttaa jo kohtuullisesti mutta kerrokset olivat syvältä. Pelissä ainakin itse kuolin useammin kuin normaalipeleissä yleensä, mutta en silti pääsääntöisesti kokenut peliä turhan vaikeaksi. Ainoastaan ihmeelliset checkpointit tekivät siitä vaikeampaa kuin muuten olisi ollut. Eli jos kuolit, oli taas toisessa päässä karttaa.

Juoni ei ihan uponnut, siis jos kaikki on yliluonnollista niin lopulta mikään ei ole yliluonnollista. Missään ei ole mitää järkeä, sitten vain pelaat eteenpäin ja arvelet että lopussa ehkä heräät, ja heräät ja taas heräät. (ja niin taisi käydäkkin)

Pelistä puuttuu ihan nykyaikaisen peruspelin elementtejä, missä o valokuvaus? Missä on saavutukset tai joku mittari millä näen keräsinki edes suurimmat osan esineistä? Tai salaisista huonesta? (muistaakseni näin kerran secret huoneen ilmoituksen, montako kertaa sinä?) Uudelleenpeluuarvo (vai sanotaanko jatkopeluu) on näidän puuttumisen takia täysin olematon enkä ole jatkanut minuuttiakaan läpipeluun jälkeen kun en näe mitään syytä. (olisi edes joku läpäisy prosentti jota kasvattaa)

Tiivistettynä, kaunis ja huono peli.
lainaa

Kirjoita kommentti




V2.fi Instagramissa
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova