Heh. Äärioikeiston ihme fantasioissa liberaalit homot, vanhoilliset muslimit ja mitkä lie täysin kuvitellut psykoosiperverssit onnistuvat liittoutumaan. Miltä se muka edes näyttäisi?


Mortal Kombat uudistuu aina, kaavamaisesti. Pyörä keksitään uudestaan (1, 5, 9). Se pääsee vauhtiin (2, 6, 10). Kun unelmat pyritään ylittämään, aidosti uusi versio Sheevasta saa tilaamaan ajan seksuaaliterapeutilta, mutta sekundabonukset haisevat työharjoittelulta (3, 7, 11). Sitten pyörä yritetään keksiä uudestaan (4, 8, 12) ja uutta kierrosta alustaa konkurssi (pelihallien, pelifirman, pelikonsolien).

11 on höystetty roolipelimäisyyksillä. Kerää kokemusta sukille ja rannekellolle avataksesi lokerot sukka- ja kellotimanteille: sukkatimantti ei käy kelloon, eikä mustien sukkien timantti käy vihreisiin sukkiin, paitsi tuurilla, jos maksat tonnin. Homma alkaa alusta, jos löydät uudet sukat. Virittely auttaa vain yksinpelin erikoissääntömatseissa (jos niissäkään) ja isomman avun tuovat kertakäyttöesineet, jotka sallivat apurit ja loitsut. Niitä piisaa, joten hauskaa on, kun väistät Final Fantasy -syndrooman, etkä hamstraa 98 parannusjuomaa varastoon. Naapurit harkitsivat hätänumeroa, kun yritin pärjätä ilman apuja.

Roskaa kerätään miedon seikkailupelimäisesti Shang Tsungin saarella. On nostalgisia viittauksia ja pieniä puzzleja. Sisällön avaamisessa kestää ikuisuus sen määrän vuoksi, mutta mikromaksuhelvetti tämä ei ole. Oikealla rahalla saa vain "aikakristalleja", joilla voi oikaista niin rajoitettuun valikoimaan sisältöä, etten ole käyttänyt ilmaiseksi jaettujakaan.




Ymmärrän uudistuksista juttuja, joita en aisti. Juokseminen on poistettu? Kävelykö on siis mahdollista? Jos en aloita pitkän kantaman komboa nyt, nyrkki on naamassani puolen sekunnin sisällä. Uusi "täydellinen torjunta" avaa näitä mikrosekunnin mahdollisuuksia friikeille. Jos kokonaisuus on hidastunut, niin olen minäkin. Turpiin saava osapuoli saattaa yhä lennellä ilmapallomaisesti, mutta uskon hahmojen olevan raskaampia, mikä toimii pelillisesti ja esteettisesti. En tahdo pompotella, ja raivolopetan, jos minua pompotellaan, joten olennaista on tämä: deittipalvelu toimii. Olen hyväksynyt kaikki kutsut ja ottanut hitusen enemmän kuin antanut. Jos opettelen uutta tekniikkaa, turpiin tulee loogisesti jonkin aikaa.

Elämys on tuore, koska hahmot uusitaan aina. Pelasin viime pelin mehiläispimulla D'Vorahilla hiljattain, mutta jokainen työkalu piti opetella uudestaan. Jäljellä on teema: osuttuani hänen pitkillä munanjohtimillaan (ovipositor), uskallan kokeilla jekkuja ja ansoja. Tasapainosta en satuile, sillä rutkupeukulle X-A-B-tyyliset kombot ovat voimaannuttavaa laatuviihdettä, kun taas mm. X-Y-X-kombo ei lähde luotettavasti puolessa sekunnissa. Osan liikkeistä saa valita. Opetustila on selkeä. On tyydyttävää etsiä kiviä, paperia & saksia sekä lähi- että kaukotaistelua varten, kun työmuistiin ei muuta mahdu.


Pari tuntia viihdyttävä vapaaehtoinen vitsiliike on jo onnistuminen. Hiekka-afrikkalainen Geras manipuloi aikaa teemallisesti ja voi varastaa sitä pelikellosta. Tahtoisin lyödä munille ja päättää matsin kesken hihitellen, mutta se ei onnistu, ollessani hyökkääjän sijaan sopeutuja. Keijumuori Cetrionilla on eksoottisia suojakenttiä, mutta siilipuolustus on kävelyn kaltainen mestarien juttu. D'Vorah voi kuoltuaan synnyttää kuin Geena Davis Kärpäsessä, mitä eräskin viaton raukka linjoilla kommentoi tyyliin "mitä ******, mitä ******?!". Parempaa liikettä en muista käyttää, joten ehkä palaan meemilinjalle.

Kyborgi Frostilla on kaikki - hänellä en voi hävitä! Ammattilaisten mukaan hän on surkea. Turnauksen voitti juuri cowboy Erron Black, jolla on hauskojen ansojen ja syöksyjen ohella kivääritila, joka on tehokas, kunnes kivääri pitää ladata. Innostuin häviämään 5 peliä putkeen. Kettuillakseen seuranhaku heitti vastaan elämäntapahäviäjän, joka pelasi Erronilla myös ja voitti. Vain hieman paremmin pärjäilin hahmoilla, jotka lyövät kovaa ja monipuolisesti T-Rex-käsillä. Eroja piisaa.

Jos vastus yrittää heittää, mutta lyöt leukaan, palkinto saattaa olla "brutal move": minivälinäytös. Kunkin voi tehdä kerran, joten kun pelaaja hakee niitä, hän hakee vaihtelua: se on visionääristä lajityypin ongelmien ratkomista. Myös ylipitkä superjytkyliike on nyt taktinen temppu tappion lähestyessä, eikä amatöörin tapa pieraista energiamittaria tyhjäksi. Mittari on kehittynyt huijauskoodilistasta symboliksi hahmojen väsymisestä. Muutama arkinenkin juttu kuluttaa sitä.


II nosti panoksia velhon pomolla. 11:n tarinatila kertoo jumalan esimiehen mutsista. Aikaa manipuloiva Kronika tuo mieleeni Riku Niemisen. On pääteltävissä, miten kiinnostava on tarina yli-YLI-jumalan voimalatauksesta, mutta (Kronika poislaskien) peli on jälleen saavutus hahmoesittelynä. Uutta on upea kasvoanimaatio: naamat ovat sielukkaampia kuin parhaillaan seuraamassani Star Trek: Discoveryssä. Kommenttina tankkien räjäyttelyn kaltaiseen ehtaan leffamaisuuteen, sellaiset leffat on helppo unohtaa.

Mainitaan Jax. Kädet lähti. Ukko kuoli. Aaveena häntä piestiin. Hän vapautui kirouksesta rikkinäisenä miehenä, joka perusti perheen. Nyt hän on täynnä katumusta ja tytär on huolissaan. Uskoin tähän enemmän kuin moniin Avengers: Endgamen sivuhahmoihin ja tunne eli, kun testailin hänen kuumenemisen kautta tehostuvia käsiään. Äärioikeisto loukkaantui ensin Jaxin läsnäolosta ja sitten siitä, että musta mies onnistuu elämässä taikuuden avulla, MUTTA: peli saa hahmon toimimaan, ei protestihenki.

Mainitaan tylsin hahmo: Noob on ninja. Nyt hän kähisee kutkuttavan kornisti ja tekee balettiliikkeitä taikavarjonsa kanssa. Kun saan avattua sormusaave-ulkonäön ja viimeistelyliikkeen, jossa hän tunkeutuu ulos vastustajan suusta, pistän hänet töihin, joten miten innoissaan on fani? Ehkä näin innoissaan:

D'Vorah on paras fiktiivinen hahmo tällä vuosikymmenellä. Hän on ääninäyttelyä - jos ei tarinaa - myöten Klonkun tasolla. Hän on ällöttävämpi kuin Mileena, monisieluinen kuin Shang Tsung ja vastustajat siittäessään äijempi kuin Sheeva. Enää hän ei teeskentele neuvonantajaa hovissa, vaan hän on avoimesti visvainen nudisti, joten herää ajatus, ovatko hänen tissinsä mimikryä eli hyönteismaailman suojaavaa naamioitumista. Olen häkeltynyt, ettei maailma reagoinut, kun hän ampui matoja ja kärpäsiä vaginastaan ja nyt nakuilu ja parantunut grafiikka selkeyttävät masurömpsän anatomiaa. Sieltä voi ponnahtaa piikikäs siitin, joten neidillä on niitä viisi. Seittikin vaikuttaa tulevan rehellisesti perseestä toisin kuin Spider-Manin tapauksessa. Tempaise Oscar tällä aiheella, Guillermo del Toro!


En ole astrofyysikko, mutta Cetrionin hinkit lienevät kuun kokoiset, kun hän kasvaa fatalityssa. Se on luu lihaa syöville heteromiehille, jotka ovat tuskastelleet, että Sonyan ja naisninjojen hillityt versiot pakottavat onanoimaan Tuure Boeliukselle, kun muuta ei vaan ole. Tekijöiden puheet hyvästä mausta ovat koomisia huomioiden fatalityjen rappiomaisen raakuuden, D'Vorahin, ja sen, että kotisivulla on linkkejä cosplayharrastajien pulleisiin ryntäisiin. Firman setämiesten ja sinitukkaisten daamien kannattaisi keskustella aiheesta avoimesti.

Mikromaksukohun ohella häveliäisyyskohu on etäällä olennaisesta. Peli on edeltäjänsä veroinen elämys, jos ei vastaava yllätys. Kiroilin vain, koska yritin testata liian montaa hahmoa lyhyessä ajassa, hikoillen kuin sika, univelkaisena ja sorkat hajalla. Ylipitkät liikevideot ovat "ominaisuus", jos otat ne käskynä lepuuttaa silmiä: kuvittele odottavasi voimakentän laskeutumista Liam Neesonina ennen Darth Maul -matsia. Vähennän puoli tähteä vakioarvosanastani, koska yritin viritellä sukkaa tunnin saamatta aikaan mitään ja tietämättä, mitä pitäisi saada. On helpompaa saada Mileena toimimaan OpenFaceSwapissa.

Huonetta lämmitti Xbox One X.