Take-Twon Grand Theft Auto -sarjan menestys ei ole jäänyt muilta pelijulkaisijoilta huomaamatta ja THQ työntääkin Saints Row 2:n juuri sopivasti GTA IV:n jälkilöylyihin pahennusta aiheuttamaan. Viimeisimmän GTA:n tumman realistisen maailman sijaan Saints Row 2 palauttaa mieleen GTA: San Andreasin gangstoineen ja huumoripläjäyksineen. SR2:lla on kuitenkin suuri muuri ylitettävänään, sillä GTA IV:n jälkeen vastaavat pelit eivät voi välttyä vertailulta Rockstarin huipputeokseen.



Pelaajan rikollinen ura alkaa viisi vuotta ensimmäisen Saints Row -pelin tapahtumien jälkeen vankilasaaren vuodeosastolta, jossa koomasta herännyt päähenkilö ei viihdy minuutteja kauempaa. Aivan pelin aluksi pelaaja ei kuitenkaan räiski vanginvartijoita kumoon vaan luo itselleen oman alter egon, virtuaalisen omakuvansa. Päähenkilö voi olla mies tai nainen, laiha tai tukeva, tumma tai vaalea - liukusäätimiä hahmon ulkonäön muuttamiseen on kuin The Sims -peleissä ikään. Lopulta hahmolle valitaan vielä sopiva ilme kasvoille, tyydyttävä kävelytyyli ja sopiva puhetyyli muutamasta vaihtoehdosta. Vasta tämän ruljanssin jälkeen päästään kolmannen persoonan toimintanäkymään ja suurikokoista, uudisrakennettua Stilwaterin saarikaupunkia tutkimaan.

Hahmon muokkaus ei jää pelkästään pelin alkuun sillä pelimaailma pursuaa erilaisia kauppoja, joista mukaan tarttuu tatuointeja, koruja ja huikea valikoima vaatteita, joiden pukemistyyliä ja värejä voi vaihtaa haluamikseen. Ottaako komeat saapikkaat nahkaisena vai kankaisena, ruskeana vai mustana, kas siinä pulmia, joihin SR2:ssa saattaa törmätä. Plastiikkakirurgit voivat muuttaa myös fyysistä olemusta jälkikäteen mikäli ensimmäinen hahmoluomus ei miellytäkään vaativaa pelaajaa. Stilwaterista löytyy myös auto- ja asekauppoja, virityspajoja sekä tietenkin erilaisia asuntoja, joita voi ostaa. Ja sisustaa. Saints Row 2:n yksi kantava teema onkin kattava hahmon ja ympäristön personointi.



Pelaajan eteen aukeavaa Stilwateria hallitsevat Saintsien sijaan kolme muuta jengiä ja koko megakaupunkia pyörittävä Ultor-yhtiö. Aivan ensimmäiseksi sankarin on koottava vanha jengi kasaan ja vallattava kaupunki alue alueelta takaisin japanilaisjengiltä, takatukka-junteilta ja pannumyssypäiseltä rasta-porukalta. Pelin juoni on jopa yllättävän hyvä ja tekemistä riittää niin tarinasta kuin tarinan vierestäkin. Varsinaisten jengitehtävien lisäksi pelimaailmassa on lukuisia tiliä ja kunnioitusta kartuttavia minipelejä. Löytyy romurallia, nyrkkeilyä, julkkisten suojelua, kilvanajoa ja huumeiden diilausta. Minipelit piristävät kummasti pelkkiin juonitehtäviin kyllästynyttä pelaajaa. Osa minipeleistä on suorastaan yllättäviä ja pääasiassa kieli poskella suunniteltuja. Mukana on myös varsin epäilyttävää toimintaa viuhahtelusta maksullisten naisten tyydyttämiseen. Jälkimmäinen tosin tehdään sokkona, eikä mitään hot coffee -tasoista 3D-irstailua näytetä.

Pelimaailma tuntuu olevan kooltaan lähes GTA 4:n kaupunkia vastaava, mutta tutkittavaa Stilwaterista löytyy kenties jopa GTA:ta enemmän, sillä moniin rakennuksiin pääsee sisälle ja maisemat ovat selvästi erilaisia eri puolilla kaupunkia. Keskustan monikerroksisten kauppakeskusten lisäksi maailman laidoilta löytyy hiekkateitä ja teollisuusalueita. Alusta asti täysin avoimelta kartalta löytyy pakollisen lentokentän lisäksi myös mm. ydinvoimala ja hämmästyttävän laaja maanalainen kaivoskompleksi. Maailma tuntuu kuitenkin hieman elottomalta ja keinotekoiselta vaikka tekoälyihmiset reagoivatkin ympäröiviin tapahtumiin melko hyvin ja malleille on tehty jos jonkinlaista vapaa-ajan animaatiota satunnaisuuden tuntua luomaan. Parhaimmillaan hahmoanimaatio on varsin inhimillistä, mutta erikoisemmissa tilanteissa ilmenee päätöntä kohellusta ja ringissä juoksentelua.



Stilwaterissa eivät reaalimaailman fysiikan lait toimi lainkaan. Autot kääntyvät kovassakin nopeudessa hyvin ja ohjaus on GTA:n letkeään kruisailuun tottuneelle melkoinen vauhtishokki. Erilaisia automalleja löytyy pelimaailmasta runsaasti ja ne ovat riittävästi toisistaan poikkeavia mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Mukana ovat myös moottoripyörät, helikopterit ja pienet lentokoneet sekä tietenkin autoradio, josta löytyy useampikin erilainen kanava ja hyvää hittimusiikkia metallista 80-luvun listaykkösiin. Välillä päähenkilö saattaa innostua hoilaamaan autossa omaa epävireistä lauluaan vaikka A-Han Take on Men päälle, joka on vain yksi peliin upotetuista erikoisista yksityskohdista.

Fysiikkamallin letkeys tuntuu myös jaloin katuja tallatessa. Sankari voi nostaa maasta erilaisia esineitä ja viskellä näitä ympäriinsä - yleensä ihmisten ja autojen päälle. Myös ihmisiä voi kaapata eteensä luotisuojaksi ja viskoa näitäkin kymmenien metrien matkoja toisiaan päin. Räsynukkemallinnus ei ole aivan sieltä parhaasta päästä ja välillä heitellyt ihmiset saattavat upota kaulaa myöden maahan tai pomppia superpallon tapaan eri pintojen välillä. Heittely on kuitenkin varsin hauskaa ja lähinnä fysiikkamoottorin rajojen ja runsaslukuisten bugien etsiminen tietää hupia tunneiksi. Moninpelissä, jossa vaihtoehtoina löytyy deathmatch yksilö- ja tiimipohjaisena, nämä pelimoottorin virheet saattavat kylläkin paikoin häiritä pahasti. Verkossa voi huvittaa itseään myös kahden pelaajan yhteistyötilassa, jossa kaikki tehtävät ja minipelit ovat vapaasti pelattavissa.



Grand Theft Auto IV:n läpi pelanneiden kannattaa tutustua myös Saints Row 2:een, joka tarjoaa hieman erilaisen näkymän rikolliseen alamaailmaan. SR2 on puhdasta huumoria, jossa pientä askartelua on vielä GTA-pelejäkin enemmän, mutta miinuspuolena kaupan päälle tulee alkeellisempi grafiikka, pelimoottorin bugit ja yleensä ottaen huomattavasti laihempi tunnelma. Testatussa Xbox 360 -versiossa esiintyi lisäksi paikoin luvattoman rajuja ruudunpäivitysongelmia, jotka tekivät todella tehosterikkaista kohtauksista sarjakuvaa.

Personointi, pikkutekemisen paljous ja pelimaailman bugien ja piilotettujen yksityiskohtien metsästäminen on kuitenkin lopulta varsin hauskaa ja lennossa säädettävä vaikeustaso venyy läpikäveltävän helposta sadistisen vaikeaan, joten haastetta riittää monen tasoisille pelaajille. Saints Row 2 ei ole Grand Theft Auto IV, mutta omana itsenään varauksin suositeltava viihdepaketti letkeästä rikollistoiminnasta pitäville.