Beast Quest
Arvioitu: | Xbox One |
Genre: | Roolipelit, Toimintapelit |
Pelaajia: | 1 |
Ikärajoitus: | 7 |
Kehittäjä: | Torus Games |
Julkaisija: | Maximum Games |
Julkaisupäivä: | 16.03.2018 |
Pelin kotisivut |
Avantian valtakunta kaipaa pelastajaa
Beast Quest on paljon myynyt kirjasarja, johon julkaistaan uusia osia edelleen. Teoksia on kertynyt vuoden 2007 jälkeen yli sata kappaletta. Kirjat on tehty enimmäkseen lapsille ja nuorille - niiden tarinat ovat täynnä lohikäärmeitä, sotureita ja muita fantasiamaailmassa seikkailevia örkkejä ja olentoja. Nyt julkaistu Beast Quest -peli pohjautuu kirjasarjaan ja melko löyhästi myös aikaisemmin julkaistuun Beast Quest -mobiilipeliin.
Tyhjästä keskelle metsää ilmestyy Tom-poika. Pahantahtoinen velho Malvel haluaa maailmalle pelkkiä ilkeitä asioita, erityisesti Avantian valtakunnalle. Tomia opastamaan saapuu hyvien puolella oleva Aduro-velho. Muutamien harjoitusliikkeiden jälkeen poika muuttuu soturiksi ja hänen puiset suojansa sekä miekkansa vaihtuvat rautaisiin taisteluvälineisiin.
Ilman sen ihmeellisempää tarinankerrontaa Tom on jo taistelemassa örkkejä vastaan. Kaupunkiin saapuessaan hänelle annetaan pieniä tehtäviä, kuten tietyn väristen kukkien poimintaa tai kadonneiden keksien etsimistä. Kuin huomaamatta tarina kuitenkin etenee ja ensimmäiseen isompaan taisteluun päästään melko nopeasti. Sininen Ferno-lohikäärme pitäisi vapauttaa kahleistaan, mutta lentolisko on toimenpiteestä eri mieltä ja vastustelee vapautusta. Tomin taistellessa Fernon kanssa, lohikäärme päättää karata kahleet kaulassaan kohti taivasta. Fernon jälkeen Tom kohtaa myös muita olentoja, jotka tulisi päästää irti vapauteen. Olioiden pelastaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä Malvelin vuoksi kaikki oliot ovat puolustusasemissa valmiina nirhaamaan.
Beast Quest näyttää graafisesti siltä, että se olisi ilmestynyt vuosituhannen alussa. Fantasiamaailma on melko elottoman näköinen, eikä suinkaan tuo mieleen vuotta 2018. Liikeanimaatiot eivät vakuuta, sillä esimerkiksi kiivettäessä jyrkännettä ylös Tomin jalat eivät liiku lainkaan, vaan hahmo ikään kuin “liitää” eteenpäin tyhmän näköisenä. Grafiikka ja tekstuuri sekä ohjattavuus on tehty niin huonosti, että peli-innokkuus katoaa välittömästi. Jos en tietäisi millä konsolilla pelaan peliä, voisi luulla että pelikonsolina Xbox One X:n sijasta ensimmäinen Xbox.
Isoja puutteita on myös kontrolleissa, sillä ohjaimen nappulan painamisen ja liikkeen välissä on pitkä viive. Hypyissä Tom hyppää harvoin sinne, minne pitäisi ja laskeutuukin usein hyppyalueen ohi. Lähimpänä kontrollit muistuttava Beast Quest -mobiilipelissä nähtyjä ohjausmekanismeja vaikka kyseessä ei ole suora käännös mobiilista konsolille. Tarkkuutta vaativissa hypyissä ja taistelukohtauksissa huono ohjattavuus korostuu entisestään. On säälittävää, kuinka huonosti roolipelin kontrollit on toteutettu.
Lapsille sopiva “Dark Souls” ? Ehkä, sillä aikuisille tai vaativampaan makuun Beast Quest ei tarjoa mitään. Teosta voisi ajatella ainoastaan seitsemänvuotiaalle lapselle ensimmäiseksi roolipeliksi, mutta toisaalta valikoimissa on myös monta muuta huippuluokan teosta ensimmäiseksi kokemukseksi, vaikka Legend of Zeldat tai Dragon Questit. Mukana on kaikki roolipelien elementit aina kykypuusta monipuolisiin taisteluihin, mutta se ei valitettavasti riitä. Tarina on pelattu läpi alta kuudessa tunnissa, tarjoten kourallisen verran isompia taisteluita, jotka on suoritettu melko helposti. Sivutehtävät ovat tylsiä, eikä pelialue ympäristöineen tarjoa muuta tutkittavaa tehtävien rinnalle.
Valitettavasti pelistä puuttuu kaikki, mikä olisi tehnyt siitä edes siedettävän. Beast Questissa ei ole tarinaa punaisen langan kera. Voisi kuvitella, että yli sataosaisessa kirjasarjassa olisi kerrottavaa enemmänkin - ja erityisesti paremmin. Paljon myyvillä teoksilla on varmasti oma fanikuntansa, joka janoaa kunnollista fantasiaa ja roolipelaamista yhdistelevää teosta. Toisaalta Torus Gamesin aikaisemmat teokset ovat painottuneet aikaisempien konsolisukupolven ajoille (Wii, 3DS, PS2 Game Boy Advance), joten vuoteen 2018 tupsahtaminen on ollut studiolle ilmeisen hankalaa, niin grafiikan kuin kontrollienkin suhteen.
Kahlitut örkit
Tyhjästä keskelle metsää ilmestyy Tom-poika. Pahantahtoinen velho Malvel haluaa maailmalle pelkkiä ilkeitä asioita, erityisesti Avantian valtakunnalle. Tomia opastamaan saapuu hyvien puolella oleva Aduro-velho. Muutamien harjoitusliikkeiden jälkeen poika muuttuu soturiksi ja hänen puiset suojansa sekä miekkansa vaihtuvat rautaisiin taisteluvälineisiin.
Ilman sen ihmeellisempää tarinankerrontaa Tom on jo taistelemassa örkkejä vastaan. Kaupunkiin saapuessaan hänelle annetaan pieniä tehtäviä, kuten tietyn väristen kukkien poimintaa tai kadonneiden keksien etsimistä. Kuin huomaamatta tarina kuitenkin etenee ja ensimmäiseen isompaan taisteluun päästään melko nopeasti. Sininen Ferno-lohikäärme pitäisi vapauttaa kahleistaan, mutta lentolisko on toimenpiteestä eri mieltä ja vastustelee vapautusta. Tomin taistellessa Fernon kanssa, lohikäärme päättää karata kahleet kaulassaan kohti taivasta. Fernon jälkeen Tom kohtaa myös muita olentoja, jotka tulisi päästää irti vapauteen. Olioiden pelastaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä Malvelin vuoksi kaikki oliot ovat puolustusasemissa valmiina nirhaamaan.
Paluu 2000-luvun alkuun
Beast Quest näyttää graafisesti siltä, että se olisi ilmestynyt vuosituhannen alussa. Fantasiamaailma on melko elottoman näköinen, eikä suinkaan tuo mieleen vuotta 2018. Liikeanimaatiot eivät vakuuta, sillä esimerkiksi kiivettäessä jyrkännettä ylös Tomin jalat eivät liiku lainkaan, vaan hahmo ikään kuin “liitää” eteenpäin tyhmän näköisenä. Grafiikka ja tekstuuri sekä ohjattavuus on tehty niin huonosti, että peli-innokkuus katoaa välittömästi. Jos en tietäisi millä konsolilla pelaan peliä, voisi luulla että pelikonsolina Xbox One X:n sijasta ensimmäinen Xbox.
Isoja puutteita on myös kontrolleissa, sillä ohjaimen nappulan painamisen ja liikkeen välissä on pitkä viive. Hypyissä Tom hyppää harvoin sinne, minne pitäisi ja laskeutuukin usein hyppyalueen ohi. Lähimpänä kontrollit muistuttava Beast Quest -mobiilipelissä nähtyjä ohjausmekanismeja vaikka kyseessä ei ole suora käännös mobiilista konsolille. Tarkkuutta vaativissa hypyissä ja taistelukohtauksissa huono ohjattavuus korostuu entisestään. On säälittävää, kuinka huonosti roolipelin kontrollit on toteutettu.
Retrostudion viimeinen henkäys?
Lapsille sopiva “Dark Souls” ? Ehkä, sillä aikuisille tai vaativampaan makuun Beast Quest ei tarjoa mitään. Teosta voisi ajatella ainoastaan seitsemänvuotiaalle lapselle ensimmäiseksi roolipeliksi, mutta toisaalta valikoimissa on myös monta muuta huippuluokan teosta ensimmäiseksi kokemukseksi, vaikka Legend of Zeldat tai Dragon Questit. Mukana on kaikki roolipelien elementit aina kykypuusta monipuolisiin taisteluihin, mutta se ei valitettavasti riitä. Tarina on pelattu läpi alta kuudessa tunnissa, tarjoten kourallisen verran isompia taisteluita, jotka on suoritettu melko helposti. Sivutehtävät ovat tylsiä, eikä pelialue ympäristöineen tarjoa muuta tutkittavaa tehtävien rinnalle.
Valitettavasti pelistä puuttuu kaikki, mikä olisi tehnyt siitä edes siedettävän. Beast Questissa ei ole tarinaa punaisen langan kera. Voisi kuvitella, että yli sataosaisessa kirjasarjassa olisi kerrottavaa enemmänkin - ja erityisesti paremmin. Paljon myyvillä teoksilla on varmasti oma fanikuntansa, joka janoaa kunnollista fantasiaa ja roolipelaamista yhdistelevää teosta. Toisaalta Torus Gamesin aikaisemmat teokset ovat painottuneet aikaisempien konsolisukupolven ajoille (Wii, 3DS, PS2 Game Boy Advance), joten vuoteen 2018 tupsahtaminen on ollut studiolle ilmeisen hankalaa, niin grafiikan kuin kontrollienkin suhteen.
Beast Quest (Xbox One)
Australialaisen Torus Gamesin tekemä Beast Quest kirjasarjaan perustuva roolipeliseikkailu, joka ei kehuja ansaitse millään osa-alueella. Sopii ainoastaan lapselle ensimmäiseksi roolipelikokemukseksi.
- Toteutus on surkea
- Kontrollit
- Ei punaista lankaa tarinassa
- Grafiikka suoraan 2000-luvun alusta
Keskustelut (1 viestiä)
Rekisteröitynyt 11.04.2007
04.08.2018 klo 11.26 1