Fallout 3
Arvioitu: | Tietokonepelit |
Genre: | Roolipelit, Seikkailupelit |
Pelaajia: | 1 |
Ikärajoitus: | 18 |
Kehittäjä: | Bethesda Softworks |
Julkaisija: | Bethesda Softworks |
Julkaisupäivä: | 31.10.2008 |
Pelin kotisivut |
Legendaarinen pelisarja saa jatkoa - Onko kyseessä pyhäinhäväistys?
Fallout 2 muistuu mieleeni parhaana roolipelinä kautta aikain. Tämä pitää paikkansa jopa siinä määrin, että kyseisen tuotoksen jälkeen yksikään roolipeli ei allekirjoittaneen käsissä ole nähnyt tarinansa loppua, ei ehkä edes puoltaväliä. Vaikka pelillä on ikää jo 10 vuotta, pyörähtää se käyntiin muutamana viikonloppuna vuodessa. Kun sarjan edellisellä osalla on tälläinen henkilökohtainen merkitys, löydän itseni kysymästä sitä, että pitäisikö minun nyt arvostella Fallout 3 itsenäisenä pelinä, vai Fallout 2:n jatko-osana. Eri tekijät, vuosikymmen välissä ja täysin erilainen pelimoottori kertovat siitä, että mikäli olisin jälkimmäiseen vaihtoehtoon päätynyt, olisi tässä tekstissä runsaasti rutinaa, josta ei kukaan edellisiä osia pelaamaton saisi mitään irti. Eikä sillä rutinalla olisi kuitenkaan juuri merkitystä, sillä Fallout 3 on hintansa arvoinen, erinomainen peli.
Ydinsota on tehnyt mitä ydinsota tekee. Entinen maailman päheimmän kansakunnan pääkaupunki Washington on kokoelma raunioita ja pienempiä asutuksia, joista ihmiset hakevat turvaa ympäröiviltä vaaroilta, kuten mutanteilta ja ryöstelijöiltä. Pelaaja aloittaa matkansa näistä asutuksista ehkä turvallisimmasta, nimittäin kallioon kaivetusta turvaholvista. Matka alkaakin aivan alusta, sillä hahmonluonti on kekseliäästi toteutettu niin, että ensiaskeleet pelissä otetaan kirjaimellisesti vauvana. Lapsuus ja nuoruus tulee vietettyä ulkopuoliset olosuhteet huomioon ottaen utopistisissa merkeissä, mutta sitten rakas isäpappa lähtee omille teilleen ja tokihan hänet on löydettävä.
Holvin ulkopuolella pelaajaa odottaa lohduton, kova maailma. Raskaasti suojatut asuinalueet tarjoavat enemmän tai vähemmän turvaa, sekä mahdollisuuksia kaupankäyntiin, lepäilyyn, jutteluun ja tehtävien keräämiseen. Turvasatamista poistuttuaan on kuitenkin syytä varautua siihen, että suurin osa vastaantulevista olioista on vihamielisiä, sekä useimmissa tapauksissa vastenmielisiä. Pelin sydän ovat luonnollisesti erilaiset tehtävät, jotka joko liittyvät pelin pääjuoneen, tai eivät. Suurin osa tekemisestä itse asiassa tuntuu löytyvän sivutehtävistä, eikä niitä kannatakkaan sivuuttaa, ellei tarkoitus ole nimenomaan päästä peliä mahdollisimman nopeasti lävitse. Pääjuoni nimittäin etenee nopeasti ja todella suuri osa pelin tarjoamasta sisällöstä jää näkemättä, mikäli sivutehtävät jättää väliin systemaattisesti. Tehtävät vievät yleensä pelaajan mielenkiintoisiin sijainteihin, joita pelistä löytyykin runsaalla kädellä. Maailma on tunnelmallinen ja ainakin omaan makuuni tarpeeksi laaja. Pientä ärsytystä kyllä aiheutti metrotunneleissa ja vastaavissa haahuilu, ydintuhon jälkeisen maailman tunnelma kun ei oikein perinteiseen ”doom-käytävään” välity.
Fallout 2:n yksi suurimmista vahvuuksista (anteeksi, viimeinen vertaus!) oli rakkaudella kirjoitettu, huumorilla maustettu dialogi, jossa pelaajan tekemillä valinnoilla oli aitoa merkitystä. Samaan on pyritty myös Bethesdalla, mutta ei aivan yhtä vakuuttavin tuloksin. Dialogivaihtoehdoilla ei usein tunnu olevan juurikaan eroa paitsi pelaajan käyttämässä sävyssä, ja niilläkään sävyeroilla ei tunnu olevan merkitystä niin usein kuin toivoisi. Tämä tekee erilaisten roolien pelaamisesta valitettavan rajoitettua. Lisäksi maailma on tällä kertaa aika vakava paikka, joka tietysti tavallaan sopii asetelmaan, mutta itse jäin kaipaamaan muutamia (hyviä) lisävitsejä, joista edellisessä osassa ei ollut pulaa. Tämä oli oikeasti viimeinen vertaus.
Kuten asiaan kuuluu, hahmolle on valittavissa roima lasti erilaisia ominaisuuksia ja taitoja. Erilaisten aseiden tehokas käyttö vaatii pisteitä tiettyyn asetaitoon, pisteet puhetaitoon lisäävät mahdollisuuksia dialogissa ja vaikkapa tiedetaitoon sijoitetuilla pisteillä varmistaa menestyksensä tietokoneiden kanssa leikkimisessä. Lisäksi pelistä löytyvät jo alussa jaettavat attribuuttipisteet, sekä erityisominaisuudet, joita saa valita yhden jokaista kokemustasoa kohden. Homma toimii hyvin, joskin on pakko ihmetellä, miten hyvin hahmolla, jolla on pisteet vaikka puheessa, tieteessä ja korjaamisessa voi pelissä pärjätä. Huhut kertovat, että peli on vedettävissä lävitse ilman yhtäkään tappoa, mutta sen verran usein löysin itseni tilanteesta jossa väkivalta oli enemmän kuin välttämätöntä, etten lähtisi moista moraalista riemuvoittoa edes yrittämään. Sitä paitsi, ne päät räjähtelevät niin makeasti. Lisäksi pelin vapaamuotoisuus ei taitojen käytön kannalta ole aivan sitä tasoa, mitä olisin toivonut. Kaikista villeimmät ja mielikuvituksellisemmat ratkaisut ja kokeilut eivät yleensä tuota haluttua tai huvittavaa tulosta, toisin kuin esiosassa. Lupailusta vertauksien suhteen ei varmaan tässä vaiheessa ole enää hyötyä.
Taistelun Fallout 3:ssa voi hoitaa joko First Person Shooter –tyylisesti vapaasti ammuskelemalla tai huitomalla, mutta kun roolipelistä on kysymys, on pelaajalla mahdollisuus käyttää ns. toimintapisteitä toiminnan tauottamiseksi. Samalla tarjoutuu mahdollisuus antaa pelin hoitaa tähtäys puolestasi; osumatarkkuus riippuu luonnollisesti taidoista, aseesta ja etäisyydestä. Ratkaisu toimii erittäin hyvin, joskin vihollisen viereen juokseminen ja tämän jälkeen tietokoneen avustamana naamaan ampuminen on vähän liiankin toimiva ja typerän oloinen taktiikka. Asetaidot ja aseiden kunto vaikuttavat niiden tekemään vahinkomäärään hurjasti. Tämä on roolipelissä vallan ymmärrettävä ratkaisu, mutta silti tunnelmaan tulee väkisinkin pieni lommo, kun pienestä ydinpommista aiheutuu valkotakkiselle tiedemiehelle vaivainen nilkkavamma. Väkivallalla mässäillään täysin huoletta ja mautta, joten pelin ikäraja on syytä ottaa vakavasti.
Hahmoaan saa paranneltua tasojen lisäksi luonnollisesti varusteilla. Kauhean isona osana peliä varustelemista ei voi kuitenkaan pitää, sillä aseiden lisäksi varsinaista uutta, parempaa päällepantavaa löytyy aika harvoin, eivätkä erot varusteiden välillä ole mitenkään erityisen merkittäviä. Suurin osa löydetystä rojusta tulee myytyä, jotta on varaa ammuksiin, parannusvälineisiin sun muuhun tarpeelliseen.
Grafiikka on perusnäyttävää ja PC-versiossa pyörii ilmeisesti vähän mopommallakin koneella oikein hyvin. Testikoneella (C2D 3,0 GHz, 4 Gt, 8800GT, Vista) merkittävää nykimistä ei esiintynyt kertaakaan, vaikka kaikki asetukset olivat tapissa. Ääninäyttely vaihtelee erinomaisen ja kohtuullisen välillä, hieman enemmän tunnetta huomaa kaipaavansa horinoihin useinkin. Testijakson aikana peli kaatui pariin otteeseen karttaa avatessa, muuten ei teknisiä ongelmia esiintynyt.
Henkilökohtaiset inhokkini Morrowindin ja Oblivionin tehtaillut Bethesda on onnistunut tehtävässään paremmin kuin osasin odottaa. Minulla oli peliä pelatessa jatkuvasti sellainen tunne, että pelaan Fallouttia, huolimatta siitä, että teknisesti puhuen pelikokemus on vallan erilainen. Valitettavasti syystä tai toisesta pelin vapaamuotoisuus ei ole sitä, mitä se olisi voinut olla. Sekä dialogiin että käytännön toimiin olisi kaivannut lisää tilaa mielikuvitukselle, sillä nyt jälleenpeluuarvo on tämänkaltaiselle pelille enintään kohtuullinen. Tilaa parannettavalle siis jää, ja nelososa onkin jo ilmeisesti työn alla. Tämä ei ole kuitenkaan mikään syy jättää Fallout 3:sta hyllyyn, jos hyvä roolipeli ydintuhon jälkeisessä maailmassa kiinnostaa tipan vertaa, sillä kyseessä on vähintäänkin yksi parhaista roolipeleistä pitkään aikaan.
Kun minä olin nuori
Holvin ulkopuolella pelaajaa odottaa lohduton, kova maailma. Raskaasti suojatut asuinalueet tarjoavat enemmän tai vähemmän turvaa, sekä mahdollisuuksia kaupankäyntiin, lepäilyyn, jutteluun ja tehtävien keräämiseen. Turvasatamista poistuttuaan on kuitenkin syytä varautua siihen, että suurin osa vastaantulevista olioista on vihamielisiä, sekä useimmissa tapauksissa vastenmielisiä. Pelin sydän ovat luonnollisesti erilaiset tehtävät, jotka joko liittyvät pelin pääjuoneen, tai eivät. Suurin osa tekemisestä itse asiassa tuntuu löytyvän sivutehtävistä, eikä niitä kannatakkaan sivuuttaa, ellei tarkoitus ole nimenomaan päästä peliä mahdollisimman nopeasti lävitse. Pääjuoni nimittäin etenee nopeasti ja todella suuri osa pelin tarjoamasta sisällöstä jää näkemättä, mikäli sivutehtävät jättää väliin systemaattisesti. Tehtävät vievät yleensä pelaajan mielenkiintoisiin sijainteihin, joita pelistä löytyykin runsaalla kädellä. Maailma on tunnelmallinen ja ainakin omaan makuuni tarpeeksi laaja. Pientä ärsytystä kyllä aiheutti metrotunneleissa ja vastaavissa haahuilu, ydintuhon jälkeisen maailman tunnelma kun ei oikein perinteiseen ”doom-käytävään” välity.
Sitä saa, mitä tilaa. Vai saako?
Minusta tulee isona pikkupyssyt hallitseva naistenmies
Kuten asiaan kuuluu, hahmolle on valittavissa roima lasti erilaisia ominaisuuksia ja taitoja. Erilaisten aseiden tehokas käyttö vaatii pisteitä tiettyyn asetaitoon, pisteet puhetaitoon lisäävät mahdollisuuksia dialogissa ja vaikkapa tiedetaitoon sijoitetuilla pisteillä varmistaa menestyksensä tietokoneiden kanssa leikkimisessä. Lisäksi pelistä löytyvät jo alussa jaettavat attribuuttipisteet, sekä erityisominaisuudet, joita saa valita yhden jokaista kokemustasoa kohden. Homma toimii hyvin, joskin on pakko ihmetellä, miten hyvin hahmolla, jolla on pisteet vaikka puheessa, tieteessä ja korjaamisessa voi pelissä pärjätä. Huhut kertovat, että peli on vedettävissä lävitse ilman yhtäkään tappoa, mutta sen verran usein löysin itseni tilanteesta jossa väkivalta oli enemmän kuin välttämätöntä, etten lähtisi moista moraalista riemuvoittoa edes yrittämään. Sitä paitsi, ne päät räjähtelevät niin makeasti. Lisäksi pelin vapaamuotoisuus ei taitojen käytön kannalta ole aivan sitä tasoa, mitä olisin toivonut. Kaikista villeimmät ja mielikuvituksellisemmat ratkaisut ja kokeilut eivät yleensä tuota haluttua tai huvittavaa tulosta, toisin kuin esiosassa. Lupailusta vertauksien suhteen ei varmaan tässä vaiheessa ole enää hyötyä.
Hahmoaan saa paranneltua tasojen lisäksi luonnollisesti varusteilla. Kauhean isona osana peliä varustelemista ei voi kuitenkaan pitää, sillä aseiden lisäksi varsinaista uutta, parempaa päällepantavaa löytyy aika harvoin, eivätkä erot varusteiden välillä ole mitenkään erityisen merkittäviä. Suurin osa löydetystä rojusta tulee myytyä, jotta on varaa ammuksiin, parannusvälineisiin sun muuhun tarpeelliseen.
Ihan winkkinä, tämä ei ole Fallout 2 tehtynä uudestaan
Henkilökohtaiset inhokkini Morrowindin ja Oblivionin tehtaillut Bethesda on onnistunut tehtävässään paremmin kuin osasin odottaa. Minulla oli peliä pelatessa jatkuvasti sellainen tunne, että pelaan Fallouttia, huolimatta siitä, että teknisesti puhuen pelikokemus on vallan erilainen. Valitettavasti syystä tai toisesta pelin vapaamuotoisuus ei ole sitä, mitä se olisi voinut olla. Sekä dialogiin että käytännön toimiin olisi kaivannut lisää tilaa mielikuvitukselle, sillä nyt jälleenpeluuarvo on tämänkaltaiselle pelille enintään kohtuullinen. Tilaa parannettavalle siis jää, ja nelososa onkin jo ilmeisesti työn alla. Tämä ei ole kuitenkaan mikään syy jättää Fallout 3:sta hyllyyn, jos hyvä roolipeli ydintuhon jälkeisessä maailmassa kiinnostaa tipan vertaa, sillä kyseessä on vähintäänkin yksi parhaista roolipeleistä pitkään aikaan.
Fallout 3 (Tietokonepelit)
Fallout 3 ei ehkä ole sitä mitä monet odottivat, mutta se on silti vakuuttava ja pelattava roolipelikokemus ydintuhon jälkeisessä maailmassa.
- Hieno, tunnelmallinen maailma
- Näyttää hyvältä ja pyörii hyvin
- Toiminta toimii
- Mielikuvitustaan ei pääse käyttämään tarpeeksi usein
- Dialogit kaipaavat lisää merkityksellisiä vaihtoehtoja
- Kahden ylläolevan johdosta uudelleenpeluuarvo on rajattu
Keskustelut (27 viestiä)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
17.11.2008 klo 14.15
http://www.v2.fi/irc/
Moderaattori
Rekisteröitynyt 03.04.2007
17.11.2008 klo 15.40 1
Pikkuvikoja on paljon, mutta pelimaailman immersio on verratonta. Vaikka pääjuoni on verrattain lyhyt, samoamalla autiomaata tunteja saa kulutettua määrättömästi.
Kerronnan dynaamisuuden kannalta on hienoa, että peli on juonen etenemisen suhteen niinkin vapaa kuin on, mutta pientä harmia on aiheuttanut se, että pääjuonessa voi aivan vahingossa loikata joidenkin mielenkiintoisten vaiheiden yli.
Dialogi ei ole kauhean kiinnostavaa, ja pehmoilu joillakin osa-alueilla pistää silmään, mutta kokonaisuutena Fallout 3:n maailma on niin synkeän vetovoimainen, että taidan taas pelata hetken.
17.11.2008 klo 15.57
Itseä jäi harmittamaan itse pelissä lisäksi oikeastaan vain se, että pääjuonen ja sivutehtävien kulkureitit ja sijainnit oli näytetty turhankin tarkkaan kartalla.
Rekisteröitynyt 16.09.2007
17.11.2008 klo 16.05
Rekisteröitynyt 27.05.2007
17.11.2008 klo 18.46
Rekisteröitynyt 26.06.2007
17.11.2008 klo 22.21
Tuli läpi pelattua ja paljon sivuquestejakin tehtyä. Ihan hyvä peli. Ei vain voinut ropettaa niin paljoa kuin Oblivionissa.
Rekisteröitynyt 10.04.2007
17.11.2008 klo 22.26
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
17.11.2008 klo 22.51 1
Öö miten arvostelija ei voi tykätä Oblivionista, jos tykkäsi tästä 90 pisteen verran. Pelithän ovat aivan, AIVAN samanlaisia. Sattuvat vaan sijoittumaan eri luvulle.
Tuli läpi pelattua ja paljon sivuquestejakin tehtyä. Ihan hyvä peli. Ei vain voinut ropettaa niin paljoa kuin Oblivionissa.
Maailma, hahmot, välineistö, taistelu, vastustajat. Ei vain suht geneerinen fantsumaailma napannut oikein millään tasolla, sen enempää kuin juoni tai "VATSiton" taistelu. Myönnettäköön, että on tullut himo antaa Oblille vielä mahdollisuus nyt FO:n myötä, saa nähdä. :)
"Aivan samanlainen peli" tarkoittaa minusta vähän muutakin kuin sitä, että on sama engine ja muutenkin jossain määrin samanlainen tekninen toteutus. Näin varsinkin roolipelien kohdalla.
Rekisteröitynyt 10.04.2007
18.11.2008 klo 03.35
* Dialogit kaipaavat lisää merkityksellisiä vaihtoehtoja
* Kahden ylläolevan johdosta uudelleenpeluuarvo on rajattu
Nämähän on kaikki yli -10 asteen tiputuksia. Kyllä jaetaan taas ihme pisteitä.
18.11.2008 klo 05.19
* Ruma kuin rullatuoli, siksi myös pyörii hyvin vanhemmallakin raudalla.
* paljon bugeja. Voit lahdata porukkaa esm. siten että olet ihan iholla kiini niissä ja ammut. He eivät osu sinuun mutta sinä heihin. (PC)
* Hype hype!!
LoTRO: Mines of Moria \o/
Moderaattori
Rekisteröitynyt 03.04.2007
18.11.2008 klo 06.15
* Mielikuvitustaan ei pääse käyttämään tarpeeksi usein
* Dialogit kaipaavat lisää merkityksellisiä vaihtoehtoja
* Kahden ylläolevan johdosta uudelleenpeluuarvo on rajattu
Nämähän on kaikki yli -10 asteen tiputuksia. Kyllä jaetaan taas ihme pisteitä.
Noilla kriteereillä juuri mikään peli ei saisi 70:ää pistettä.
Rekisteröitynyt 26.12.2007
18.11.2008 klo 07.02
Rekisteröitynyt 10.08.2007
18.11.2008 klo 07.08
* Mielikuvitustaan ei pääse käyttämään tarpeeksi usein
* Dialogit kaipaavat lisää merkityksellisiä vaihtoehtoja
* Kahden ylläolevan johdosta uudelleenpeluuarvo on rajattu
Nämähän on kaikki yli -10 asteen tiputuksia. Kyllä jaetaan taas ihme pisteitä.
Noilla kriteereillä juuri mikään peli ei saisi 70:ää pistettä.
Vaikka tässä nyt 70 pojoa ei tarkoitus olisikaan jakaa, niin tottahan tuo on, ettei tämä peli tuota pistemäärää noilla kritiikeillä pitäisi ansaita.
Itse varmasti olisin vielä enemmän nalkuttanut dialogin mielikuvituksettomuudesta ja etenkin ääninäyttelyn ala-arvoisesta tasosta. Ihan kuin katsoisi My Little Ponyä suomeksi dubattuna.
Vaikka peli kieltämättä tuntuukin Falloutilta, niin se ei missään tapauksessa ole jatkoa aiemmille osille. Fallout 3 ei myöskään ole edeltäjiensä tasoa läheskään millään osa-alueella. Roolipeli-elementit ovat sinne päin, eivätkä kovinkaan vaativia. Pienellä vaivalla hahmonsa saa puolijumalaksi ja pelin voi pelata lähes kokonaan läpi kerralla, jolloin uudelleenpeluuarvo jää olemattomaksi. Mitään erityisen muistettavia hetkiä peli ei tarjoa muutenkaan, vaikka peli kokemuksena sinänsä tuntuu mukavan viihdyttävältä pienine yksityiskohtineen. Taistelumekaniikasta voi väitellä, mutta periaatteessa sekin on mieltymyskysymys.
Erityismaininnan voisi sanoa Radiosta. Varsin pätevä väline tässä pelissä. Sopii fiilikseen mainiosti. Sääli ettei tarjonta ole kovinkaan kattava ja samat spiikit/biisit alkavat toistumaan nopeasti taajuudesta riippumatta.
Vaihtoehtoisesti voit tyytyä taustamusiikkeihin, jotka eivät aivan joka tilanteessa toimikaan. Vaikka metroissa ja muissa "luolissa" ihan tunnelmalliset ambientit toistuvat taustalla, niin Wastelandia tutkiessa tuli enemmän mieleen Oblivion, kuin Fallout. Myöskin taistelumusiikki tuntui sopimattomalta yleisen fiiliksen kannalta.
Mutta, koska tässä itsekin on sen 30 tuntia jo peliä tahkonut( ja tuntimittari on todennäköisesti vaan kasvussa) , niin ei sitä voi kieltää, etteikö tämä ihan kelvollinen tekele ole. Ei mikään muutamien tahojen vouhottama kauhistus, vaikka niitä piirteitä sieltä löytyykin.
Rekisteröitynyt 10.04.2007
18.11.2008 klo 09.44
Noilla kriteereillä juuri mikään peli ei saisi 70:ää pistettä.
Nimenomaan!
Keskiverto tekele, ~70 pistettä.
On valhetta olettaa, että 90 pisteen peli olisi hyvä peli nykyisten kriitikkojen asteikolla. Nykyään saa odottaa 95+ pelejä, että saattaisi edes kohtuullisesti viihdyttää.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
18.11.2008 klo 09.59
Mielestäni kyseessä ei millään tapaa, missään muotoa tai millään järkevin perustein 70 pisteen peli. Jos tahtoo kuvitella, että valtaosa tätä peliä arvostaneista kriitikoista on jotain peliteollisuuden lahjomia hypeorjia niin siitä vaan. :) Kumma, että väkisin yritetään löytää tekstistä jotain, mitä tekstissä ei ole, kun ollaan eri mieltä.
18.11.2008 klo 11.11
Noilla kriteereillä juuri mikään peli ei saisi 70:ää pistettä.
Nimenomaan!
Keskiverto tekele, ~70 pistettä.
On valhetta olettaa, että 90 pisteen peli olisi hyvä peli nykyisten kriitikkojen asteikolla. Nykyään saa odottaa 95+ pelejä, että saattaisi edes kohtuullisesti viihdyttää.
Jos viittaat keskinkertaiseen peliin, eikö se implikoi, että on olemassa joukko tuon rajan ylittäviä pelejä? Keskiarvon 70 ylä- ja alapuolelle pitäisi siis sijoittua samansuuntainen määrä pelejä. Jos Fallout 3 on näkemyksesi mukaan keskinkertainen ja ansaitsee (alle) 70 pistettä, mitä ovat ne pelit, jotka pääsevät tuon rajan yli ja täyttävät antamasi kriteerit? Minulle ei tule mieleen lähiajoilta yhtään.
Olen samaa mieltä siitä, että yhdeksällä alkavia arvosanoja annetaan liikaa, mutta jos ajatellaan, että pisteillä pitää olla jonkinlainen normaalijakauma, yli 70 pisteen pelejä täytyisi joka tapauksessa olla melko suuri joukko. Tässä ei vielä edes oteta huomioon, ettei huonoimpia pelejä välttämättä edes arvostella.
Fallout 3:n suhteen en näe mitään syytä pitää sitä "keskivertona". Pienistä ongelmista huolimatta se erottuu selvästi edukseen vuoden pelitarjonnasta. Se ei ole vain tasaisen onnistunut suoritus, vaan myös mieleen jäävä ja kokonaisuutena immersiivinen teos. Fallout 3:n kohdalla 90 pisteen arvosana on nähdäkseni hyvin harkittu ja oikeudenmukainen arvio.
Rekisteröitynyt 10.04.2007
18.11.2008 klo 13.19
Mitä lähiaikojen peleihin menisi niin esimerkiksi
LBP ~90 (innovatiivisuus, mutta kestääkö se?)
FarCry2 ~77 (hieno maailma, liian simppeli)
NHL09 ~60 (sitä samaa, jos tykkää, pelakoot)
WOTLK ~82 ("wow kehittyy ihan oikeasti")
TF2 ~87
Ja joku oikeasti 95 pisteen peli? hmmmm, pitkään saa miettiä ja pitääkin. Arvaan että Doom.
jne.
Ja nämä ei ole mitenkään oikeita numeroja, koska en ole edes pelannut kaikkia. Vaan esimerkkejä missä se pisteytys pitäisi olla (nykyisten kymppi/ysien sijaan).
Rekisteröitynyt 26.12.2007
18.11.2008 klo 18.24
TF2 ~87
(nykyisten kymppi/ysien sijaan).
Et edes itse laittanut TF2 kohalle sulkuihin, että miksi peli ansaitsisi melkein sen ysin, muutenkin koko peli täyttä bullshittiä
Rekisteröitynyt 27.05.2007
18.11.2008 klo 20.38
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
18.11.2008 klo 23.57
En menisi vuoden peliksi tituleeraamaan, mutta kyllä oikein hyvä peli on kyseessä, sitä ei käy kieltäminen. Keskitason ylittää miten päin tahansa. Vielä kun ehtisi pelaamaankin joskus.
Arvostelu on varsin kattava ja yhteneväinen oman mielipiteeni kanssa, joten en lähde toistelemaan jo sanottuja asioita ;-)
Rekisteröitynyt 17.08.2008
19.11.2008 klo 19.36
Fallout 3 on henkilökohtaisella tasolla jotenkin jännä tapaus. Sitä vain alkaa pelaamaan ja pohtii, että onkos tämä nyt sitten mahtava peli vaiko eikö. Sitten sitä vain huomaa pelanneensa suu vaahdossa 5h putkeen.
Itsellä tapahtui sama Oblivionissa. Mietin välillä että mitähän hyvää tässäkin on ja Yhtäkkiä huomasin vain että huppista keikkaa 20h oli tullut viikonlopun aikana pelattua.
Rekisteröitynyt 10.04.2007
20.11.2008 klo 09.46
TF2 ~87
(nykyisten kymppi/ysien sijaan).
Et edes itse laittanut TF2 kohalle sulkuihin, että miksi peli ansaitsisi melkein sen ysin, muutenkin koko peli täyttä bullshittiä
Kasvain. Sanotaanko että innovatiivinen design ja bugiton ja vielä ihan oikeast hyvä + lisäsisältö (ilmainen).
Bugisuus on yksi niistä asioista joista pitäisi rankaista ankarasti, koska emme ikinä saa "sitä mitä tilaa" tätä nykyä.
20.11.2008 klo 14.33
TF2 ~87
(nykyisten kymppi/ysien sijaan).
Et edes itse laittanut TF2 kohalle sulkuihin, että miksi peli ansaitsisi melkein sen ysin, muutenkin koko peli täyttä bullshittiä
Tämäpä mielenkiintoista. Milläs perusteilla tälläinen peli nyt hevonp*skaa on? Tällä hetkellä tätä 15€:lla myytävää peliä tullut tahkottua reippahasti päältä sata tuntia, jotta hinta-laatusuhde kestää vertailun. Yleensä kannattaa väitteet perustella, ettei tule vihainen fanilauma valittamaan ignoranttiudesta heti perään ;).
20.11.2008 klo 22.54
23.11.2008 klo 13.50
Mene paikkaa A juokse luolasto läpi, ammu kaikki ja palaa paikkaan B jossa saat palkinnoksi yhden stimpakin ja kokemusta.
Rekisteröitynyt 26.04.2007
30.11.2008 klo 01.31
Rekisteröitynyt 02.07.2008
12.08.2009 klo 03.40