Star Wars Battlefront II on osa sarjaa, johon kuuluvat muun muassa 2015 vuonna ilmestynyt Star Wars Battlefront sekä 2000-luvun alussa julkaistut samannimiset teokset. Tekijöitä ei voi kiittää selkeästä nimeämisestä, mutta kyseessä onkin alkuperäisen sarjan ”uudelleenlämmittely”. Vuonna 2015 julkaistu Battlefront sai kritiikkiä sekä ylistystä. Suurimpana motkotuksen aiheena oli yksinpelin puute, joka onkin nyt laitettu uuteen teokseen mukaan. Vaan miltä tuntuu juuri julkaistu Battlefront II?




Ennen pelin julkaisua pelaajat ja Electronic Arts kävivät kovaa sananvaihtoa pelin mikromaksuista sekä lootboxeista. Pelaajat nimittäin pystyivät ostamaan rahalla pelin sisäistä valuuttaa ja sillä taas laatikoita. Niitä avaamalla saa tähtikortteja, joita käyttämällä taas pystyy kehittämään hahmonsa toimintakykyä. Vaihtoehtoisesti boxeja voi avata esimerkiksi matseista saaduilla krediiteillä. Internetin palstoilla keskustelijat kuitenkin laskivat, että hero-hahmojen kuten Darth Vaderin ja Leian sekä monen muun avaaminen käyttöön vaatisi esimerkiksi suhteettoman paljon pelitunteja. Myös fyysisellä valuutalla lootboxien ostamista pidettiin epätasa-arvoisena.


EA päätti hetki ennen julkaisua laskea hero-hahmoihin tarvittavia credit-määriä, mutta samalla se myös laski kampanjasta annettavien krediittien määrää. Yllätykseksi EA on nyt poistanut fyysisen valuutan käytön tällä hetkellä kokonaan pelistään - mikromaksut palaavat mukaan, kun kehittäjät ovat parannelleet peliä. Sitä ei tällä hetkellä tiedä kukaan, mitä tämä tarkoittaa. Epäreiluus kuitenkin ehti tapahtua ainakin PC-pelaajien keskuudessa, sillä Origin Access -palvelussa ehdittiin jo sijoittaa mikromaksuihin ennen niiden poistoa. Alun negatiivisesta keskustelusta huolimatta yritin pistää ennakkoon annetut kritiikit hetkeksi laatikkoon ja lähteä katsomaan uusinta Star Warsia avoimin silmin.



Star Wars Battlefront II sisältää kampanjan sekä moninpelitilan. Kampanja on pituudeltaan noin 4-5 tuntia sen suorittamistavasta riippuen. Ajallisesti se sijoittuu Star Wars: Jedin paluun ja Star Wars: The Force Awakensin väliin.


Iden Versio (Janina Gavankar) kuuluu Galaktisen Imperiumin Inferno Squadiin. Ja kyllä, kampanja aloitetaan pelaamalla vihollisen näkökulmasta, mikä tuo mukavaa vaihtelua Star Warsin maailmaan, jota yleensä esimerkiksi elokuvissa koetaan Kapinaliiton näkökulmasta. Kapinaliitto on kuitenkin päässyt niskan päälle ja räjäyttänyt taas kerran Kuolemantähden. Iden ja hänen kaksi kaveriaan lähtevät listimään kapinallisia pitkin tuttuja maisemia. Kaikki ei kuitenkaan mene niin kuin pitäisi ja suunnitelmat muuttuvat kesken kaiken. Matkalla nähdään useita tuttuja hahmoja sekä päästään taistelemaan niin planeettojen pinnalla kuin avaruudessakin. Kampanja yhdistää mukavasti erilaisia liikkumistapoja sekä maisemia ja on täynnä monipuolista tekemistä.

Harmillisesti kuitenkin Iden Version matka on todella lyhyt ja hampaankoloon jäi tunne, että sotilaan matkassa olisi viihtynyt pidempäänkin. Vaikka tarina on uusi eikä Iden Versiota ole aikaisemmin tavattu, tuntuu Battlefront II:n kampanja sopivalta Star Wars -saagaan. Kaikki on uskottavaa ja istuu kuin nenä päähän alkuperäiseen tarinaan. On jopa hieman masentavaa, jos tästä ei nähdä ikinä elokuvaa. Loppuvaiheessa tarinaa kuullaan myös mielenkiintoisia asioita, jotka herättävät ajatuksia tulevien elokuvien ja hahmojen suhteen. Olen kuitenkin pahoillani kaikkien Star Wars -fanien suhteen, jotka eivät pelaa videopelejä, sillä tämä tarina tulisi kokea.


Erikoismaininnan noin viisi tuntinen kokemus saa ulkoasusta ja musiikista -
EA ei todellakaan ole mennyt sieltä mistä aita on matalin. Pelissä nähtävä visuaalisuus on parhaimmillaan elokuvamaista antia, jossa mahtavat räjähdykset tai erittäin yksityiskohtaiset maastot eivät loista poissaolollaan.



Hahmojen päivittäminen ja aseistaminen tapahtuu tähtikorttien sekä muiden saavutusten avulla. Saatuja tähtikortteja voi valita maksimissaan kolme kappaletta yhdelle hahmolle. Kykyjä pystyy myös päivittämään erillisten craft-pisteiden avulla. Kortteja ja aseita on tarjolla laidasta laitaan, joten niihin perehtyminen vie runsaasti aikaa. Matseihin voi vapaasti aina kuoleman jälkeen valita uuden hahmon neljästä eri luokasta. Ne jakautuvat karkeasti tarkka-ampujiin, hyökkääjiin, upseereihin sekä raskaisiin taistelijoihin. Jokaisella niistä on tietenkin vielä omat kykynsä ja aseensa. Erikseen avatut herot tulevat pelattavaksi otteluissa vasta, kun battle-pisteitä on kerätty käynnissä olevassa ottelussa tarpeeksi.


Moninpelin puolella pääsee testaamaan yhteensä viittä erilaista pelimuotoa. Tarjolla on esimerkiksi galaktista sotaa, jossa on yhteensä 40 pelaajaa ja hieman pienemmissä otteluissa lennetään muun muassa avaruudessa yrittäen tuhota toisten aluksia. Mukana on myös hieman perinteisempi team death match -tyylinen ottelu, jossa ensimmäiseksi 100 vastajoukkuelaista tappanut puoli voittaa ottelun. Hieman etäisemmäksi minulle jäi Hero vs. Villains, jossa yritetään tappaa aina toisen joukkueen vuoron perään vaihtuva hero-hahmo. Moninpelipuoli saa ehdotonta kiitosta sen monipuolisuudesta, sillä lähes jokaiselle löytyy varmasti oma suosikkimittelö.

Matsien kartat ovat tuttuja kampanjan puolelta ja onkin viisasta pelata tarina ennen verkkopeliin hyppäämistä, sillä sitä kautta alueet tulevat tutummiksi. Mestat ovat muutenkin varmasti suurimmalle osalle tuttuja paikkoja, sillä mukana ovat muun muassa Tatooine, Takodana ja Kashyyk. Kartat ovat suhteellisen hyvin tasapainotettuja ja eläväisiä. Ainoa miinus tulee silmänlumeesta - sellaisen harhan luomisesta, jossa pelaajalle annetaan oletus karttojen suuruudesta. Oikeasti taistelualueet ovat yllättävänkin kapeita ja pelaaja näkee ruudussaan nopeasti tekstin "palaa taistelualueelle". Tämä on hieman kurjaa, sillä laajana näkyvä alue ei ole todellisuudessa lainkaan kokonaan käytössä. Plussaa ropisee kuitenkin pienistä yksityiskohdista sekä eläväisyydestä. Esimerkiksi kaupunkikartoissa juoksee kaupungin asukkaita, kun taas metsissä vilisee muun muassa ewokeja.


Verkkoon ei pääse pelaamaan samalta sohvalta yhdessä ystävän kanssa, mutta onneksi tarjolla on vielä yksi pelitila, Arcade. Maksimissaan kahden pelaajan jaetun ruudun taktiikalla pääsee suorittamaan erilaisia tehtäviä. Arcade ei ole kovinkaan mielenkiintoinen, mutta se on mukavaa tekemistä yhdessä kaverin kanssa ja samalla myös ainoa mahdollisuus pelata yhdessä samalta konsolilta. Minä hyödynsin pelitilaa erilaisten pelitaktiikkojen opettelemiseen.



Kokonaisuudessa Star Wars Battlefront II on sisällöltään edeltäjäänsä monipuolisempi ja parempi. Kampanjan puuttuminen on nyt korjattu ja tarina nostaakin pelin kokonaisarvosanaa roimasti ylöspäin. Täyttä viittä tähteä en anna siksi, että olen kyllästynyt mikromaksupelleilyyn ja siihen, että täysihintaisen pelin päälle minun pitäisi avata vielä lompakkoni, jotta voisin pärjätä pelissä paremmin. Vaikka EA on tällä hetkellä poistanut fyysisen valuutan käytön, odotan hieman kauhulla mikä heidän uusi visionsa on, kun mikromaksut palaavat takaisin.


On kuitenkin syytä hieman toppuutella pelin ympärillä vellovaa negatiivisuuden ilmapiiriä, sillä Battlefront II on kokonaisuutena oikein hyvä peli, jota pelaa mielellään. Olen varma, että palaan kokemaan tarinan tarjoamat fiilikset vielä uudemman kerran.

Viimeiseksi vielä lisään, että sormi kannattaa pitää lähellä näyttökuva-nappulaa koko ajan. Itse huomasin, että pelkästään kampanjan aikana olin ottanut yhteensä yli 80 kuvaa pelistä. Niitä on mukava katsella sekä ihastella ja ehkä ensi kerralla mukaan saadaan vielä valokuvaustila, jotta fotojen ottaminen olisi vielä hauskempaa.