Cities: Skylines
Arvioitu: | Tietokonepelit |
Genre: | Simulaatiot |
Pelaajia: | 1 |
Ikärajoitus: | 12 |
Kehittäjä: | Colossal Order |
Julkaisija: | Paradox Interactive |
Julkaisupäivä: | 10.03.2015 |
Pelin kotisivut |
Paluu simulaatiokaupunkiin
On miltei tasan kaksi vuotta siitä, kun arvostelin uuden SimCityn. Olin pettynyt peliin, koska se ei tehnyt juuri mitään siitä, mitä se lupasi: ei simuloinut yksittäisiä ihmisiä eikä palauttanut peliä ensimmäisen osan rentouttavaan rakenteluun. Sen sijaan se tarjoili rampauttavaa DRM:ää ja teitä pitkin kulkevia sähkö- ja kakkamöykkyjä, jotka söivät sen vähäisen ilon, jota peli muuten tarjosi.
Käynnistäessäni Cities: Skylinesin ensimmäistä kertaa hieraisin silmiäni: tuliko nyt kuitenkin startattua se SimCity? Ensimmäisen kaupunkinsa aloittava saa nimittäin eteensä näkymän, joka on hämmentävän samanlainen kuin EA:n pelissä. Tämä itse asiassa kuvaa peliä yleisemminkin: Colossal Order on ottanut SimCityn ja korjannut sen pahimmat ongelmat, heittäen sekaan annoksen osaamistaan liikennesimulaatioiden saralta. Lähestymistapa ei ole sinällään järin kunnianhimoinen, mutta alle kolmenkympin pelissä se riittää yllättävän pitkälle – jopa viikoiksi Steamin listakärkeen.
Toisin kuin useimmat kaupunkipelit, C:S ei sisällä mitään sen kummempia skenaarioita. Pelaaja saa valita maapläntin, jolta kaupunkinsa aloittaa, ja sen jälkeen tavoitteena on vain saada väkimäärä kasvamaan. Tämä edellyttää luonnollisesti, että kaupunki pystyy tarjoamaan ihmisille riittävästi syitä muuttaa paikalle, siis edullisia asuntoja, töitä ja palveluita. Niiden järjestämisessä onkin kyllä puuhaa kerrakseen.
Pelissä ei ole nykytyylistä kädestä taluttavaa tutoriaalia, vaan asioista muistutellaan sitä mukaa kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Vanhakantaisemmalle pelaajalle tämä on tervetullutta, mutta aivan nollasta aloittava saattaisi kaivata hieman enemmän selitystä siitä, miten asiat vaikuttavat toisiinsa. Vaikka alkuun pääsee käytännössä vain lätkimällä erilaisia asuinalueita vierekkäin, on tämä myös varmin tapa tuomita kaupunkinsa tuhoon (palaan tähän myöhemmin).
Näin muuten kyseessä on siis se aivan perinteinen kolmijakoinen kaupunkisimu. Tarkoitus on saada sekä asuinalueet että kauppa ja teollisuus kukoistamaan tarjoamalla niille jokaiselle tarvittavia palveluita. Näihin tarvitaan rahaa, jota saadaan verotuloista ja tarvittaessa myös lainalla. Pelaajan tehtävänä on hääriä epäsuorana vaikuttajana: luoda menestyksen edellytyksiä ja siivota jälkiä, jos firmat kaatuvat ja tilat jäävät tyhjilleen.
Hyvin nopeasti käy selväksi, että EA lasketteli luikuria kertoessaan SimCityn tarvitsevan palvelinpään laskentaa kaupungin mallintamiseksi. Cities: Skylines jopa tekee oikeasti sen, mitä Glassbox-pelimoottori teki vain puoliksi – eli mallintaa yksittäisiä kaupunkilaisia, jotka asuvat tietyssä paikassa, käyvät töissä ja jopa twiittailevat –, eikä se siltikään saa kohtuullisen tehokasta pelikonetta mitenkään polvilleen.
Juuri elävyys ja sympaattisuus ovat Skylinesin parhaita puolia. Nätti pikkugrafiikka houkuttelee zoomaamaan lähelle ja ihastelemaan, kuinka autot viilettävät katuja pitkin. Ainakin siihen asti, kunnes ne autot jämähtävät paikalleen. Perinteistä ruutukaavaa rakentanut pelaaja havaitsee nimittäin pian, että kaupungin liikenteestä syntyy nopeasti sen päällimmäinen ongelma. Jo 10 000 asukasta kehittää ruuhkia, jollaisia en ainakaan itse muista pikkukaupungissa vietetystä lapsuudesta. Joukkoliikennettä järjestämällä voi joko auttaa asiaa tai sitten pahentaa sitä entisestään, kun bussit tukkivat loputkin ajokaistat. Muu infrastruktuurikin jähmettyy saman tien, kun paloautojen, poliisien ja jätehuollon liikkuminen hankaloituu. Reddit ja YouTube pullistelevat sekä erilaisia kauhukuvia liikenneruuhkista että äärimmäisen elegantteja toteutuksia niiden välttämiseksi.
Liikenteen vuoksi useimpia alun ratkaisujaan joutuukin pian miettimään uudelleen. Koska esimerkiksi kaikki tiemallit eivät ole käytettävissä alusta alkaen, on myöhemmin käytännössä pakko jyrätä vanhoja asuinalueita teiden tieltä. Tällä nyt ei tosin ole isompaa merkitystä, sillä asukkaat eivät ole pitkävihaisia vaan rakentavat tönönsä pian uusiksi. Samaisen 10 000 asukkaan tienoilla peli alkaa tosin myös muuten vaatia yhä enemmän, sillä erilaisia kehitystarpeita ja pulmia esiintyy käytännössä jatkuvasti. Tämä tuo mukaan kiireen tuntua, jota tällaisen pelin pelaaja ei välttämättä kaipaa. SimCitystä tuttu mittakaavaongelmakin toistuu: pikkukaupunkiin tarvitaan helposti kuusi paloasemaa ja ydinvoimalan verran sähköntuotantoa.
Periaatteessa Cities: Skylines on siis nähty jo moneen kertaan. Ansiokasta ja ehkä jopa liioiteltua liikennesimulaatiota lukuun ottamatta se on kopio SimCitystä – hyvin tehty kopio, mutta kopio silti. Pelimekaniikan puolella se kuitenkin tekee melkein kaiken paremmin kuin esikuvansa ja ennen kaikkea poistaa monia täysin keinotekoisia rajoituksia. Teitä voi vetää vaikka millaisille mutkille ja moneen eri tasoon, kaupunkiaan voi laajentaa ilman kikkailua ja monipuolinen modituki on jo tuottanut mielettömän määrän pelaajien omia lisäyksiä.
Minut Skylines imaisi mukaansa useammaksi päiväksi ja on helppo ymmärtää, miksi se pomppasi maailmanlaajuisestikin niin suureen suosioon. Tätä peliä on PC-puolella odotettu pitkään, ja monelle intohimoiselle rakentelijalle valmiit skenaariot tai hyvä alkuopastus ovat lähinnä turhaa hidastusta. Haluamme ison laatikollisen Legoja, joista väsätä kaupunkejamme, ja sellaisen Colossal Order on tehnyt.
Yleisö voisi kuitenkin olla vieläkin laajempi, jos johdanto olisi muutakin kuin tyyliä ”tässä on allas, hyppää sinne ja todennäköisesti opit uimaan”. Tekee mieli heittää kehittäjille seuraavaksi haaste: voisiko pelistä tehdä hieman tarinavetoisempaa ja opastavampaa ilman sen vesittämistä liian casualiksi? Tekniikka kun on selvästi hallussa. Nyt tekeminen loppuu useimmilla siihen, kun kaikki palikat on avattu käyttöön.
Samalla voidaan miettiä sitä, onko oikeastaan tarpeen kierrättää aivan koko SimCity-kaanonia sellaisenaan. Mainitsemani paloasema- ja voimalaitosongelmat ovat esimerkkejä asioista, jotka on totuttu hyväksymään osana tällaista peliä, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat jotenkin erinomaisia. Kun pää on nyt auki, voisi myös näitä asioita pohdiskella samanlaisella rakkaudella, jota Skylinesissä on laitettu moneen muuhun seikkaan.
Käynnistäessäni Cities: Skylinesin ensimmäistä kertaa hieraisin silmiäni: tuliko nyt kuitenkin startattua se SimCity? Ensimmäisen kaupunkinsa aloittava saa nimittäin eteensä näkymän, joka on hämmentävän samanlainen kuin EA:n pelissä. Tämä itse asiassa kuvaa peliä yleisemminkin: Colossal Order on ottanut SimCityn ja korjannut sen pahimmat ongelmat, heittäen sekaan annoksen osaamistaan liikennesimulaatioiden saralta. Lähestymistapa ei ole sinällään järin kunnianhimoinen, mutta alle kolmenkympin pelissä se riittää yllättävän pitkälle – jopa viikoiksi Steamin listakärkeen.
Rakenna se ja he saapuvat
Toisin kuin useimmat kaupunkipelit, C:S ei sisällä mitään sen kummempia skenaarioita. Pelaaja saa valita maapläntin, jolta kaupunkinsa aloittaa, ja sen jälkeen tavoitteena on vain saada väkimäärä kasvamaan. Tämä edellyttää luonnollisesti, että kaupunki pystyy tarjoamaan ihmisille riittävästi syitä muuttaa paikalle, siis edullisia asuntoja, töitä ja palveluita. Niiden järjestämisessä onkin kyllä puuhaa kerrakseen.
Pelissä ei ole nykytyylistä kädestä taluttavaa tutoriaalia, vaan asioista muistutellaan sitä mukaa kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Vanhakantaisemmalle pelaajalle tämä on tervetullutta, mutta aivan nollasta aloittava saattaisi kaivata hieman enemmän selitystä siitä, miten asiat vaikuttavat toisiinsa. Vaikka alkuun pääsee käytännössä vain lätkimällä erilaisia asuinalueita vierekkäin, on tämä myös varmin tapa tuomita kaupunkinsa tuhoon (palaan tähän myöhemmin).
Näin muuten kyseessä on siis se aivan perinteinen kolmijakoinen kaupunkisimu. Tarkoitus on saada sekä asuinalueet että kauppa ja teollisuus kukoistamaan tarjoamalla niille jokaiselle tarvittavia palveluita. Näihin tarvitaan rahaa, jota saadaan verotuloista ja tarvittaessa myös lainalla. Pelaajan tehtävänä on hääriä epäsuorana vaikuttajana: luoda menestyksen edellytyksiä ja siivota jälkiä, jos firmat kaatuvat ja tilat jäävät tyhjilleen.
Crosstown Traffic
Hyvin nopeasti käy selväksi, että EA lasketteli luikuria kertoessaan SimCityn tarvitsevan palvelinpään laskentaa kaupungin mallintamiseksi. Cities: Skylines jopa tekee oikeasti sen, mitä Glassbox-pelimoottori teki vain puoliksi – eli mallintaa yksittäisiä kaupunkilaisia, jotka asuvat tietyssä paikassa, käyvät töissä ja jopa twiittailevat –, eikä se siltikään saa kohtuullisen tehokasta pelikonetta mitenkään polvilleen.
Juuri elävyys ja sympaattisuus ovat Skylinesin parhaita puolia. Nätti pikkugrafiikka houkuttelee zoomaamaan lähelle ja ihastelemaan, kuinka autot viilettävät katuja pitkin. Ainakin siihen asti, kunnes ne autot jämähtävät paikalleen. Perinteistä ruutukaavaa rakentanut pelaaja havaitsee nimittäin pian, että kaupungin liikenteestä syntyy nopeasti sen päällimmäinen ongelma. Jo 10 000 asukasta kehittää ruuhkia, jollaisia en ainakaan itse muista pikkukaupungissa vietetystä lapsuudesta. Joukkoliikennettä järjestämällä voi joko auttaa asiaa tai sitten pahentaa sitä entisestään, kun bussit tukkivat loputkin ajokaistat. Muu infrastruktuurikin jähmettyy saman tien, kun paloautojen, poliisien ja jätehuollon liikkuminen hankaloituu. Reddit ja YouTube pullistelevat sekä erilaisia kauhukuvia liikenneruuhkista että äärimmäisen elegantteja toteutuksia niiden välttämiseksi.
Liikenteen vuoksi useimpia alun ratkaisujaan joutuukin pian miettimään uudelleen. Koska esimerkiksi kaikki tiemallit eivät ole käytettävissä alusta alkaen, on myöhemmin käytännössä pakko jyrätä vanhoja asuinalueita teiden tieltä. Tällä nyt ei tosin ole isompaa merkitystä, sillä asukkaat eivät ole pitkävihaisia vaan rakentavat tönönsä pian uusiksi. Samaisen 10 000 asukkaan tienoilla peli alkaa tosin myös muuten vaatia yhä enemmän, sillä erilaisia kehitystarpeita ja pulmia esiintyy käytännössä jatkuvasti. Tämä tuo mukaan kiireen tuntua, jota tällaisen pelin pelaaja ei välttämättä kaipaa. SimCitystä tuttu mittakaavaongelmakin toistuu: pikkukaupunkiin tarvitaan helposti kuusi paloasemaa ja ydinvoimalan verran sähköntuotantoa.
Hauskaa vaan ei täydellistä
Periaatteessa Cities: Skylines on siis nähty jo moneen kertaan. Ansiokasta ja ehkä jopa liioiteltua liikennesimulaatiota lukuun ottamatta se on kopio SimCitystä – hyvin tehty kopio, mutta kopio silti. Pelimekaniikan puolella se kuitenkin tekee melkein kaiken paremmin kuin esikuvansa ja ennen kaikkea poistaa monia täysin keinotekoisia rajoituksia. Teitä voi vetää vaikka millaisille mutkille ja moneen eri tasoon, kaupunkiaan voi laajentaa ilman kikkailua ja monipuolinen modituki on jo tuottanut mielettömän määrän pelaajien omia lisäyksiä.
Minut Skylines imaisi mukaansa useammaksi päiväksi ja on helppo ymmärtää, miksi se pomppasi maailmanlaajuisestikin niin suureen suosioon. Tätä peliä on PC-puolella odotettu pitkään, ja monelle intohimoiselle rakentelijalle valmiit skenaariot tai hyvä alkuopastus ovat lähinnä turhaa hidastusta. Haluamme ison laatikollisen Legoja, joista väsätä kaupunkejamme, ja sellaisen Colossal Order on tehnyt.
Yleisö voisi kuitenkin olla vieläkin laajempi, jos johdanto olisi muutakin kuin tyyliä ”tässä on allas, hyppää sinne ja todennäköisesti opit uimaan”. Tekee mieli heittää kehittäjille seuraavaksi haaste: voisiko pelistä tehdä hieman tarinavetoisempaa ja opastavampaa ilman sen vesittämistä liian casualiksi? Tekniikka kun on selvästi hallussa. Nyt tekeminen loppuu useimmilla siihen, kun kaikki palikat on avattu käyttöön.
Samalla voidaan miettiä sitä, onko oikeastaan tarpeen kierrättää aivan koko SimCity-kaanonia sellaisenaan. Mainitsemani paloasema- ja voimalaitosongelmat ovat esimerkkejä asioista, jotka on totuttu hyväksymään osana tällaista peliä, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat jotenkin erinomaisia. Kun pää on nyt auki, voisi myös näitä asioita pohdiskella samanlaisella rakkaudella, jota Skylinesissä on laitettu moneen muuhun seikkaan.
Cities: Skylines (Tietokonepelit)
Suomalainen SimCity on kaupunkinäprääjän pakkohankinta, mutta kärsii lievästä sisällön puutteesta.
- Jouhevasti toimiva
- Viehättävän näköinen
- Pieksee esikuvansa liki joka suhteessa
- Hyvin vähän omaa sisältöä
- Armoton liikennesimulaatio
- Ei juuri opasta aloittelijaa
Keskustelut (11 viestiä)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
25.03.2015 klo 14.49 2
25.03.2015 klo 14.59 9
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
25.03.2015 klo 15.03 1
Ehkä se naapurikaupunkien yhteistyö olisi houkutellut pelaamaan enemmän, jos se olisi ollut jotenkin mielenkiintoisemmin toteutettu.
Tästä nousee vielä se ongelma, että näissä "vapaissa" simuissa mun aika-asetus on alun perusrakennusvaiheen jälkeen aina se nopein/pause. Juuri koskaan en käytä sitä hitainta nopeutta jolla peli vaikuttaa kulkevan normaalilla vauhdilla. Tämä siis koskee nii kaupunkisimuja kuin Simssiäkin.
Toisaalta joku Tropico ja Pharaoh on itel jääny kaupunkisimuista positiivisena mieleen juuri sen takia, että näitä "keinotekoiselta" tuntuvia scenaarioita on ns. tarinavetoisena kampanjana. Oli siellä ne "vapaatkin" tehtävät molemmissa, mutta vähemmän niitä tuli pelattua. Varsinki Pharaohista on jotenki jäänyt mieleen se, että tehtävät tuntui joitakin massiivimonumentin odotteluita lukuunottamatta varsin kivoilta ja vaihtelevilta. Jos jotain halusi, oli se useimmiten tehtävissä hankittava kaupankäynnillä, ja kaupankäynti onnistui vain hyvillä suhteilla. Hyvät suhteet sai taas panostamalla moniin asioihin tehtävistä riippuen. Toki tämä kaupankäynti hidasti sitten mm. tuota monumenttien rakentelua vähän kohtuuttomasti.
Banishedkin tuntui kyllä mielenkiintoiselta, mutta jostain syystä ensimmäinen pikkunen kyläni sisälsi oikeastaan kaiken mitä pelillä oli annettavana ja sen jälkeen olisi ollut lähinnä ne 99% saavutuksista, joitten tavoittelu ei tuntunut niin kovin mielekkäältä. Siitäkin huolimatta, että käytännössä tehtävän jossa pitää rakentaa 100 onnellisen asukkaan kaupunki vuoristoon on sama kuin saavutus jossa pitää rakentaa 100 onnellisen asukkaan kaupunki vuoristoon.
Toki siinä sitä vaikeusastetta olis ollut, mutta eniveis, asiat todennäköisesti veisi vain kauemmin.
25.03.2015 klo 15.30 1
Että jos sisällönpuute mietityttää, en olisi niin huolissani.
25.03.2015 klo 16.05 3
Katos, välillä ihan realistinenkin arvio kotimaisessa mediassa tästä pelistä, eikä pelkkää suomipelien ihannointia.
Ai kun ei tullut viittä tähteä? Mielestäni aika tyypillinen suomalainen arvio suomalaisesta pelistä. Muut ylistävät, omat haukkuu. Oma on aina paskaa, ulkomainen aina parempaa. Myyntiluvut yksistään kertovat että kyseessä on huippupeli. Ei ihmiset noin sankoin joukoin surkeaa tai keskinkertaista peliä ostaisi.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
25.03.2015 klo 17.05 9
Ai kun ei tullut viittä tähteä? Mielestäni aika tyypillinen suomalainen arvio suomalaisesta pelistä. Muut ylistävät, omat haukkuu. Oma on aina paskaa, ulkomainen aina parempaa. Myyntiluvut yksistään kertovat että kyseessä on huippupeli. Ei ihmiset noin sankoin joukoin surkeaa tai keskinkertaista peliä ostaisi.
Myyntiluvut kertovat, että kyseessä on peli, jolle oli tilausta. Ja tämä pitää täysin paikkansa. Peli on myös hyvä, mutta se ei ole erinomainen.
Pelin suomalaisuus tai minkään muunmaalaisuus ei paina siinä vaiheessa, kun arvosteluja kirjoitan. Tarkastelen peliä pelinä, oli se sitten kotoisin kotikaupungistani tai maailman toiselta laidalta.
Suosittelen myös kolumniani aiheesta.
http://www.v2.fi/artikkelit/pelit/1671/Sunnuntaikolumni-O
25.03.2015 klo 19.05 1
Eikö näihin voisi lisätä jotain sotaa tai maailmanlaajuista lamaa tai rasismia tms. On aivan liian helppo rakentaa utopia jossa pormestarille ei ole enää lopulta mitään käyttöä. Tai ehkä hallinnon pyörittäminen on oikeasti niin helppoa ja päättäjät tosiaan eivät tee yhtään mitään
25.03.2015 klo 19.54 12
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
26.03.2015 klo 09.10 9
26.03.2015 klo 15.33 1
Rekisteröitynyt 11.04.2007
27.03.2015 klo 07.44 1
Tekisi mieli nähdä nuo teidän "valmiit" kaupungit, joissa ei ole enää tekemistä. Varmaan 100% on liikenne päin helvettiä eikä mikään toimi, kunhan näyttää teidän mielestä "kivalle, enkä mä enää mitään keksi lol". Ja varmaan 95% unique rakennuksista unlockaamatta.