Lego Batman 3: Beyond Gotham
Arvioitu: | Playstation 4 |
Genre: | Seikkailupelit, Toimintapelit |
Pelaajia: | 1-2 |
Ikärajoitus: | 7 |
Kehittäjä: | Traveller's Tales |
Julkaisija: | Warner Bros. Interactive Entertainment |
Julkaisupäivä: | 14.11.2014 |
Pelin kotisivut |
Epätodennäköinen allianssi
Traveller’s Tales on vauhdissa, sillä joulumarkkinoille saatiin jo vuoden kolmas Lego-peli. Perinteisesti laadukkaat, hyvin kaksinpelaamiseen soveltuvat pelit ovat olleet tervetullut lisä valikoimaan, mutta joko alkaa tulla raja vastaan? Ehkä vähän.
Beyond Gotham alkaa perinteisellä hyvät vastaan pahat -asetelmalla. Batman ja Robin jahtaavat Killer Crocia, samalla kun Jokeri kumppaneineen hautoo juoniaan. Mutta samaan aikaan Brainiacin suunnitelmissa on koko jengin hypnotisointi ja maapallon tuhoaminen – ja tätä eivät edes kovimmat pahiksemme halua. Niinpä seurauksena on odottamaton voimien yhdistäminen hyvisten ja pahisten välillä, ja pian superlauma suhaakin pitkin galaksia pistämässä asioita järjestykseen.
Käsikirjoitus tuntuu vähän heikosti kirjoitetulta, ja pohdin, johtuisiko tämä siitä, että aiemmat Lego Batman -pelit ovat jääneet pelaamatta. Jäikö jotain oleellista väliin, jäivätkö viittaukset huomaamatta? Tarinassa edetään kamalalla vauhdilla ja tapahtumapaikat ja juonikuviot vaihtuvat usein silmänräpäyksessä pienen välianimaation saattelemina, joten noinkohan sekään olisi ongelmia ratkonut.
Kun huomioidaan, että kyseessä on jo kolmas Lego Batman -sarjan peli ja ties miten mones Lego-peli yleensä, ei ole hirvittävän yllättävää, että meno tuntuu jo aika tutulta. Perinteisen kaavan mukaan pelaaja juoksee pitkin ihmeellisiä paikkoja ohjastaen milloin mitäkin pelin yli sadasta hahmosta.
Kullakin hahmolla on omat erikoiskykynsä, joita saa käyttöönsä vielä entistä enemmän useiden vaihtoehtopukujen avulla. Siinä missä avaruus-Batman pystyy lentämään ja ampumaan laserilla, arktinen Batman jäädyttää vihollisia ja sammuttaa tulipaloja. Ehkä osittain valtavasta hahmovalikoimasta johtuen kyvyt eivät kuitenkaan ole aina yksilöllisiä, vaan päällekkäisyyksiä on valtavasti. Batman ja Cyborg esimerkiksi tuntuvat melkein klooneilta toisistaan.
Kuten ennenkin, pelattavuus on enimmäkseen sitä, että juoksutetaan oikea hahmo oikeaan paikkaan tekemään oikeaa juttua. Este tukkii tien ja sen voisi räjäyttää lasertykillä, mutta tykki tarvitsee virtaa. Virtakytkin taas on jäänyt sortuneen katon alle ja niin edelleen. On joskus todella hankala hahmottaa, mitä tehtäviä pitäisi edistää ja miten, kun peli ei mitenkään näytä, missä kohtaa pelialuetta tekemistä on. Usein peli tyssäsikin siihen, että kolusimme samaa huonetta läpi tuuma tuumalta, kunnes vihdoin jostain löytyi se oikea kohta, josta pelin sai etenemään vähäsen. Turhauttavaa!
Se toinen Lego-pelien perinteinen koukutin on ollut valtava kerättävän roippeen valikoima. Uusia hahmoja, uusia pukuja, uutta kaikenlaista, mutta vain jos jaksaa keräillä pitkin kenttiä kätkettyjä esineitä, joita on valtavat määrät. Usein kaikkea ei saa kerättyä tarinatilan käyttöön antamilla hahmoilla, vaan ideana on tulla myöhemmin uusintapelikierrokselle eri hahmojen kanssa hakemaan se, mikä aikaisemmin jäi saamatta.
Lego-pelit ovat perinteisesti olleet myös hauskoja, olipa pelaaja sitten nuori tai vähän vanhempi. Sitä on myös Lego Batman 3, välillä. Useammin se on kuitenkin ontuva ja kömpelö. Mukaan on esimerkiksi tungettu telkkarista tuttu juontaja Conan O’Brien, joka jostain syystä on pelin sankarien salaisen linnakkeen talonmies. Oikeasti sangen hauska ja sanavalmis Conan vääntää niin väsynyttä huumoria, että hymy on kaukana. Samansuuntaisia esimerkkejä löytyy valitettavasti enemmänkin. Kun Batman on Lego Movie -pelissä hauskempi kuin omassaan, jotain on mennyt pieleen.
Tekniikkakaan ei aina toimi ihan niin hyvin kuin voisi toivoa. Se on kiva, että toinen pelaaja voi hypätä saumattomasti peliin ja siitä pois. Kamerakin toimii kuten aiemmissa peleissä, eli peli osaa dynaamisesti jakaa ruudun osiin pelaajien suhteellisen sijainnin mukaan. Idea toimii pääasiassa hyvin, mutta ei läheskään aina. Erityisesti kun toinen pelaaja yrittää tähtäillä hyökkäyksiään samaan aikaan kun toinen pelaaja liikkuu ja muuttaa ruudun jakautumista siirtäen tähtäimet minne sattuu, on pelaaminen tuskaa.
Myös tallennukset aiheuttivat päänvaivaa. Kentissä on tallennuskohtia, mutta jos kentästä poistuu kesken kaiken tukikohtaan, kaikki edistyminen nollataan tallennuksista huolimatta. Onnistuin tämän ainakin kerran tekemään kun lopettelin pelisessiota, ja hukkaan meni pitkä pätkä seikkailua.
Lego Batman 3 on ristiriitainen peli. Jos sitä vertaa aiempiin Lego-sarjan peleihin, se tuntuu pettymykseltä. Vitsit eivät ole yhtä hauskoja, meininki ei ole yhtä sujuvaa ja laadukasta, eikä peli ole muutenkaan yhtä viihdyttävä. Eihän se toki ihme ole, sillä kun pelejä julkaistaan tällaisella vauhdilla, väistämättä jossain vaiheessa niitä harha-askeleitakin tulee.
Mutta ei Lego Batman 3 silti huono ole. Se on välillä jopa ihan hauska. On vaikea olla hymyilemättä, kun sankarin hypähtäessä lentoon lähtee soimaan tämän elokuvasta tai TV-sarjasta tuttu tunnusmusiikki. Kaikki osiot eivät vain ole aina niin onnistuneita kuin voisi toivoa. Suomalaista Resogunia mukaileva avaruusräiskintä-minipeli esimerkiksi on pienoinen pettymys ja kaksinpelinä suorastaan sekava. Jos Lego-pelit eivät ole tuttuja tai aiempia pelejä on pelaamatta, Lego Marvel Super Heroes tai erityisesti Lego Lord of the Rings ovat paljon parempia vaihtoehtoja, mutta paremman puutteessa kolmas Lego Batmankin menee.
Kankeaa käsikirjoitusta
Beyond Gotham alkaa perinteisellä hyvät vastaan pahat -asetelmalla. Batman ja Robin jahtaavat Killer Crocia, samalla kun Jokeri kumppaneineen hautoo juoniaan. Mutta samaan aikaan Brainiacin suunnitelmissa on koko jengin hypnotisointi ja maapallon tuhoaminen – ja tätä eivät edes kovimmat pahiksemme halua. Niinpä seurauksena on odottamaton voimien yhdistäminen hyvisten ja pahisten välillä, ja pian superlauma suhaakin pitkin galaksia pistämässä asioita järjestykseen.
Käsikirjoitus tuntuu vähän heikosti kirjoitetulta, ja pohdin, johtuisiko tämä siitä, että aiemmat Lego Batman -pelit ovat jääneet pelaamatta. Jäikö jotain oleellista väliin, jäivätkö viittaukset huomaamatta? Tarinassa edetään kamalalla vauhdilla ja tapahtumapaikat ja juonikuviot vaihtuvat usein silmänräpäyksessä pienen välianimaation saattelemina, joten noinkohan sekään olisi ongelmia ratkonut.
Tutulla kaavalla
Kun huomioidaan, että kyseessä on jo kolmas Lego Batman -sarjan peli ja ties miten mones Lego-peli yleensä, ei ole hirvittävän yllättävää, että meno tuntuu jo aika tutulta. Perinteisen kaavan mukaan pelaaja juoksee pitkin ihmeellisiä paikkoja ohjastaen milloin mitäkin pelin yli sadasta hahmosta.
Kullakin hahmolla on omat erikoiskykynsä, joita saa käyttöönsä vielä entistä enemmän useiden vaihtoehtopukujen avulla. Siinä missä avaruus-Batman pystyy lentämään ja ampumaan laserilla, arktinen Batman jäädyttää vihollisia ja sammuttaa tulipaloja. Ehkä osittain valtavasta hahmovalikoimasta johtuen kyvyt eivät kuitenkaan ole aina yksilöllisiä, vaan päällekkäisyyksiä on valtavasti. Batman ja Cyborg esimerkiksi tuntuvat melkein klooneilta toisistaan.
Kuten ennenkin, pelattavuus on enimmäkseen sitä, että juoksutetaan oikea hahmo oikeaan paikkaan tekemään oikeaa juttua. Este tukkii tien ja sen voisi räjäyttää lasertykillä, mutta tykki tarvitsee virtaa. Virtakytkin taas on jäänyt sortuneen katon alle ja niin edelleen. On joskus todella hankala hahmottaa, mitä tehtäviä pitäisi edistää ja miten, kun peli ei mitenkään näytä, missä kohtaa pelialuetta tekemistä on. Usein peli tyssäsikin siihen, että kolusimme samaa huonetta läpi tuuma tuumalta, kunnes vihdoin jostain löytyi se oikea kohta, josta pelin sai etenemään vähäsen. Turhauttavaa!
Se toinen Lego-pelien perinteinen koukutin on ollut valtava kerättävän roippeen valikoima. Uusia hahmoja, uusia pukuja, uutta kaikenlaista, mutta vain jos jaksaa keräillä pitkin kenttiä kätkettyjä esineitä, joita on valtavat määrät. Usein kaikkea ei saa kerättyä tarinatilan käyttöön antamilla hahmoilla, vaan ideana on tulla myöhemmin uusintapelikierrokselle eri hahmojen kanssa hakemaan se, mikä aikaisemmin jäi saamatta.
Väsynyttä vitsiä
Lego-pelit ovat perinteisesti olleet myös hauskoja, olipa pelaaja sitten nuori tai vähän vanhempi. Sitä on myös Lego Batman 3, välillä. Useammin se on kuitenkin ontuva ja kömpelö. Mukaan on esimerkiksi tungettu telkkarista tuttu juontaja Conan O’Brien, joka jostain syystä on pelin sankarien salaisen linnakkeen talonmies. Oikeasti sangen hauska ja sanavalmis Conan vääntää niin väsynyttä huumoria, että hymy on kaukana. Samansuuntaisia esimerkkejä löytyy valitettavasti enemmänkin. Kun Batman on Lego Movie -pelissä hauskempi kuin omassaan, jotain on mennyt pieleen.
Tekniikkakaan ei aina toimi ihan niin hyvin kuin voisi toivoa. Se on kiva, että toinen pelaaja voi hypätä saumattomasti peliin ja siitä pois. Kamerakin toimii kuten aiemmissa peleissä, eli peli osaa dynaamisesti jakaa ruudun osiin pelaajien suhteellisen sijainnin mukaan. Idea toimii pääasiassa hyvin, mutta ei läheskään aina. Erityisesti kun toinen pelaaja yrittää tähtäillä hyökkäyksiään samaan aikaan kun toinen pelaaja liikkuu ja muuttaa ruudun jakautumista siirtäen tähtäimet minne sattuu, on pelaaminen tuskaa.
Myös tallennukset aiheuttivat päänvaivaa. Kentissä on tallennuskohtia, mutta jos kentästä poistuu kesken kaiken tukikohtaan, kaikki edistyminen nollataan tallennuksista huolimatta. Onnistuin tämän ainakin kerran tekemään kun lopettelin pelisessiota, ja hukkaan meni pitkä pätkä seikkailua.
Ei huono muttei hyväkään
Lego Batman 3 on ristiriitainen peli. Jos sitä vertaa aiempiin Lego-sarjan peleihin, se tuntuu pettymykseltä. Vitsit eivät ole yhtä hauskoja, meininki ei ole yhtä sujuvaa ja laadukasta, eikä peli ole muutenkaan yhtä viihdyttävä. Eihän se toki ihme ole, sillä kun pelejä julkaistaan tällaisella vauhdilla, väistämättä jossain vaiheessa niitä harha-askeleitakin tulee.
Mutta ei Lego Batman 3 silti huono ole. Se on välillä jopa ihan hauska. On vaikea olla hymyilemättä, kun sankarin hypähtäessä lentoon lähtee soimaan tämän elokuvasta tai TV-sarjasta tuttu tunnusmusiikki. Kaikki osiot eivät vain ole aina niin onnistuneita kuin voisi toivoa. Suomalaista Resogunia mukaileva avaruusräiskintä-minipeli esimerkiksi on pienoinen pettymys ja kaksinpelinä suorastaan sekava. Jos Lego-pelit eivät ole tuttuja tai aiempia pelejä on pelaamatta, Lego Marvel Super Heroes tai erityisesti Lego Lord of the Rings ovat paljon parempia vaihtoehtoja, mutta paremman puutteessa kolmas Lego Batmankin menee.
Lego Batman 3: Beyond Gotham (Playstation 4)
Kolmas Lego Batman on pettymys – se ei ole niin hauska eikä ihan niin laadukas kuin mihin Lego-peleissä on yleensä tottunut. Silti kyseessä on ihan viihdyttävä kokemus.
- Perustoiminta edelleen hauskaa
- Paljon pelattavia hahmoja
- Väsynyttä huumoria
- Sekava tarinankerronta
- Totutun viimeistelyn tunteen puuttuminen
Keskustelut (1 viestiä)
21.01.2018 klo 17.40
Ei jatkoon.