Hotline Miami
Arvioitu: | PS Vita |
Genre: | Toimintapelit |
Pelaajia: | 1 |
Ikärajoitus: | 16 |
Kehittäjä: | Dennaton Games |
Julkaisija: | Devolver Digital |
Julkaisupäivä: | 26.06.2013 |
Pelin kotisivut |
Verta ja sorminäppäryyttä
Hotline Miami oli viime vuoden suuri indie-hitti PC:llä, kun ruotsalaiset näyttivät jälleen, miten retrohtavalla pelillä noustaan huikeisiin myyntilukuihin. Konsolipelaajien aika on nyt koittanut pelin kääntyessä Playstation 3:lle ja Vitalle. Virtuaalista verta pelissä tarjoillaan yhä satoja, ellei tuhansia litroja.
Alussa pelin päähahmo herää asunnoltaan ja menee kurkistamaan vastaajaan tulleet viestit. Vastaajassa odottaa simppeli tehtävä: hae paketti metroasemalta. Paketin haku osoittautuu yllättävänkin monimutkaiseksi keikaksi, koska joukko pahiksia ei selvästikään halua pelaajan saavan salamyhkäistä lähetystä. On siis aika laittaa vastapuoli matalaksi verisissä ja hektisissä tunnelmissa.
Peli on kuvattu suoraan ylhäältä päin alkuperäisten Grand Theft Autojen tyyliin. Eniten peli kuitenkin muistuttaa jo legendaariseksi muodostuneita kotimaisia TK-pelejä (Tapan kaikki). Pieniksi rajatuilla kentillä tulisi suorittaa vastaajaan tulleet tehtävät, eli käytännössä tyhjentää alueet alamaailman pahiksista. Tämän luulisi olevan simppeliä tyhmien bottien kaatoa, mutta todellisuudessa vaikeasti ennakoitavat ja terävästi ampuvat viholliset saavat pelaajan yrittämään tehtäviä uudestaan ja uudestaan yllättävien kuolemien seurauksena.
Retrohtavalla grafiikalla höystetty Hotline Miami on vähällä jäädä tavallisten yhdentekevien indie-pelien joukkoon, mutta sen pienissä räiskintähaasteissa on koukkua enemmän kuin monessa muussa tämäntyyppisessä pelissä. Tietokoneen ohjastamien vihollisten liikkeet ovat yllättäviä ja jokaisella kerralla erilaisia, joten into pysyy jatkuvasti yllä. Välillä keittiön pahis kuulee haulikon ammunnan ja syöksyy kimppuun, kun taas toisella kertaa hän ei huomaa mitään. Yritys voi päättyä muutamissa sekunneissa ja uusintayritykseen pääsee heti ilman odottelua. Pelaamiseni muistuttikin paljon Trials-moottoripyöräilyn peluuta - pieni virhe ja uusiksi meni, uudestaan ja uudestaan.
Pelin suurin heikko kohta on sen kontrolleissa. PC:llä näppäimistöllä ja hiirellä ohjaus oli epätarkkaa ja hankalaa. Sama pätee myös Vitalla, sen pienet tatit eivät vaan sovi tähän peliin lainkaan. Yritin pyöritellä konsoliani käsissäni vähän jokaisessa kulmassa, mutta mikään asento ei tuntunut toimivalta. Kontrollien hankaluus ei haittaa juurikaan lähitaistelutilanteessa, mutta tulitaistelussa tähtäys tuntui välillä lähes mahdottomalta ja konekiväärin luodit lensivät vähän minne sattui. Loppuosan haasteet ovatkin rasittavia, koska niissä on käytännössä pakko käyttää tuliaseita, jolloin pelin heikkoudet vielä korostuvat.
Peli on ulkoasultaan tyylikäs ja erityismaininta täytyy antaa sen loistavalle soundtrackille. Kappaleet sopivat peliin kuin nenä päähän ja luovat sopivasti tunnelmaa. Jotkin pimputuksista jäävät päähän pyörimään vielä pelisession jälkeenkin.
Pelistä jäi käteen viihdyttävä kokemus, johon on helppo palata jossain vaiheessa uudestaan. Pituutta toki olisi saanut olla enemmänkin, koska pelin läpäisee helposti illassa parissa. Kontrollit ovat pepusta, mutta muuten peli on oikein viihdyttävä ja koukuttava. Peli on aivan identtinen alkuperäiseen PC-versioon nähden, joten kertaalleen pelin ostaneen ei kannata sitä enää Playstationille hankkia.
Alussa pelin päähahmo herää asunnoltaan ja menee kurkistamaan vastaajaan tulleet viestit. Vastaajassa odottaa simppeli tehtävä: hae paketti metroasemalta. Paketin haku osoittautuu yllättävänkin monimutkaiseksi keikaksi, koska joukko pahiksia ei selvästikään halua pelaajan saavan salamyhkäistä lähetystä. On siis aika laittaa vastapuoli matalaksi verisissä ja hektisissä tunnelmissa.
Peli on kuvattu suoraan ylhäältä päin alkuperäisten Grand Theft Autojen tyyliin. Eniten peli kuitenkin muistuttaa jo legendaariseksi muodostuneita kotimaisia TK-pelejä (Tapan kaikki). Pieniksi rajatuilla kentillä tulisi suorittaa vastaajaan tulleet tehtävät, eli käytännössä tyhjentää alueet alamaailman pahiksista. Tämän luulisi olevan simppeliä tyhmien bottien kaatoa, mutta todellisuudessa vaikeasti ennakoitavat ja terävästi ampuvat viholliset saavat pelaajan yrittämään tehtäviä uudestaan ja uudestaan yllättävien kuolemien seurauksena.
Retrohtavalla grafiikalla höystetty Hotline Miami on vähällä jäädä tavallisten yhdentekevien indie-pelien joukkoon, mutta sen pienissä räiskintähaasteissa on koukkua enemmän kuin monessa muussa tämäntyyppisessä pelissä. Tietokoneen ohjastamien vihollisten liikkeet ovat yllättäviä ja jokaisella kerralla erilaisia, joten into pysyy jatkuvasti yllä. Välillä keittiön pahis kuulee haulikon ammunnan ja syöksyy kimppuun, kun taas toisella kertaa hän ei huomaa mitään. Yritys voi päättyä muutamissa sekunneissa ja uusintayritykseen pääsee heti ilman odottelua. Pelaamiseni muistuttikin paljon Trials-moottoripyöräilyn peluuta - pieni virhe ja uusiksi meni, uudestaan ja uudestaan.
Pelin suurin heikko kohta on sen kontrolleissa. PC:llä näppäimistöllä ja hiirellä ohjaus oli epätarkkaa ja hankalaa. Sama pätee myös Vitalla, sen pienet tatit eivät vaan sovi tähän peliin lainkaan. Yritin pyöritellä konsoliani käsissäni vähän jokaisessa kulmassa, mutta mikään asento ei tuntunut toimivalta. Kontrollien hankaluus ei haittaa juurikaan lähitaistelutilanteessa, mutta tulitaistelussa tähtäys tuntui välillä lähes mahdottomalta ja konekiväärin luodit lensivät vähän minne sattui. Loppuosan haasteet ovatkin rasittavia, koska niissä on käytännössä pakko käyttää tuliaseita, jolloin pelin heikkoudet vielä korostuvat.
Peli on ulkoasultaan tyylikäs ja erityismaininta täytyy antaa sen loistavalle soundtrackille. Kappaleet sopivat peliin kuin nenä päähän ja luovat sopivasti tunnelmaa. Jotkin pimputuksista jäävät päähän pyörimään vielä pelisession jälkeenkin.
Pelistä jäi käteen viihdyttävä kokemus, johon on helppo palata jossain vaiheessa uudestaan. Pituutta toki olisi saanut olla enemmänkin, koska pelin läpäisee helposti illassa parissa. Kontrollit ovat pepusta, mutta muuten peli on oikein viihdyttävä ja koukuttava. Peli on aivan identtinen alkuperäiseen PC-versioon nähden, joten kertaalleen pelin ostaneen ei kannata sitä enää Playstationille hankkia.
Hotline Miami (PS Vita)
Veret lennättävää viihdettä, josta pelaaja haluaa irrottautua vasta lopputekstien pyöriessä.
- Vie pelaajan mennessään
- Loistava soundtrack
- Ohjaus on ihan pyllystä
- Voisi olla pidempikin
- Playstation-versioon olisi voinut tuoda jotain uutta
Keskustelut (10 viestiä)
08.07.2013 klo 12.34
Rekisteröitynyt 05.06.2010
08.07.2013 klo 13.35 7
08.07.2013 klo 14.22
Rekisteröitynyt 05.01.2011
08.07.2013 klo 15.11 7
08.07.2013 klo 18.12 2
09.07.2013 klo 03.54
Rekisteröitynyt 28.12.2007
09.07.2013 klo 12.46 3
Vitan kontrolleista ulisemisen vielä ymmärrän, mutta on se ihme jos ei edes näppishiiricombo riitä räiskimiseen. Jos ei hiirikäsi toimi niin pelissähän voi lukittautua vastustajiin. Omasta mielestäni kontrollit toimivat PC:llä erinomaisesti, eniten mielipahaa pelissä aiheutti lähinnä trial & error tyylinen gameplay varsinkin joissain bosseissa. Reiteraatioaika on kuitenkin onnistuttu pitämään niin lyhyenä, ettei sekään niin paljon haitannut.
Sama jamppa vaihtoi Crysis-ennakkoa koittaessaan näppäimistön ja hiiren padiin. Heittäisin vahvan arvion, että ehkä se vika on arvostelijassa, ei PC:n kontrolleissa.
09.07.2013 klo 21.04
On kyllä kumma kun 3-4 tuntia kahdeksan euron pelistä ei ole tarpeeksi.
Itselläni on peleistä sääntö: 1 pelitunti on 1 euron arvoinen.
Eli odottaisin 8 euron pelistä ainakin 8 tunnin sisältöä.
09.07.2013 klo 22.40 5
On kyllä kumma kun 3-4 tuntia kahdeksan euron pelistä ei ole tarpeeksi.
Itselläni on peleistä sääntö: 1 pelitunti on 1 euron arvoinen.
Eli odottaisin 8 euron pelistä ainakin 8 tunnin sisältöä.
Tuo nyt on täysin hölmöä. Sen tunnin laadulla ei ole mitään merkitystä?
Rekisteröitynyt 24.01.2013
10.07.2013 klo 12.40 6