Serious Sam Double D XXL
Arvioitu: | Xbox 360 |
Genre: | Toimintapelit |
Pelaajia: | 1-2 |
Ikärajoitus: | 18 |
Kehittäjä: | Mommys Best Games |
Julkaisija: | Mastertronic |
Julkaisupäivä: | 20.02.2013 |
Pelin kotisivut |
Vakava sarjis-Sam
Vakava Sam on ihastuttanut ja vihastuttanut pelaajia yli kymmenen vuoden ajan. Arcademainen ensimmäisen persoonan räiskintä oli ensimmäisissä osissaan vakuuttava ja vei pelaajan mennessään loputonta räiskettä viljelevään maailmaansa. Alkuaikoinaan sarja sai minutkin innostumaan, mutta valitettavasti pelisarjan maku on väljähtänyt osa osalta.
Pelisarja on saanut viime vuosina muutaman spin-off -tyyppisen lohkaisun, joista Double D julkaistiin PC:lle vajaa pari vuotta sitten. Peli oli vakavalle Samille epätyypillinen sivusta kuvattu toimintaseikkailu, kuin tasohyppelypeli konsanaan. Mikään muu ei oikeastaan ollut muuttunut, vaan vihollisia kävi päälle miltei loputtomasti ja liipasinsormi huusi Hoosiannaa. Nyt peli saadaan myös Xbox 360 –pelaajien pelattavaksi XXL-lisämerkinnän turvin, mikä tässä tapauksessa lupaa kaikkea hieman enemmän.
Kontrollien kanssa sai hetken hämmentyä, koska hypyt suoritetaan liipasimesta – en muista yhtään sivusta kuvattua tasohyppelyä, jossa hypyt olisi tehty liipasinta painamalla. Annettakoon se tällä kertaa anteeksi, koska kyseessä on K18-ikärajamerkinnän ansainnut verilöyly. Silmitöntä räiskintää riittää pelin alusta loppuun ja sitä tarjoavat tyhjästä ilmaantuvat vastapuolen monsterit. Osa näistä hirviöistä on vanhoja tuttuja pelisarjan aiemmista osista ja loput aivan uusia tuttavuuksia.
Pelin kentät ovat sokkeloisia, mistä johtuen koluttavaa riittää ja monet uudet aseet voivat jäädä huomaamatta, niitä kun on piiloteltu ympäriinsä. Pelissä luotetaan vanhanaikaiseen energiasysteemiin, jossa pelihahmon energiat eivät palaudu itsekseen hetken piiloutumisen jälkeen, vaan lääkettä on etsittävä ympäristöstä.
Pelin suurin koukku on laaja asevalikoima, jota voi vielä tuunata monipuolisesti. TV-shopista lainaten ”Eikä tässä vielä kaikki” – aseita voi vielä yhdistelläkin. Kuusi tussaria kun sitoo yhteen, on vastapuolella melkoinen työ laittaa vakava ystävämme hiljaiseksi. Vaikeusastetta on kuitenkin sen verran, että joka kohdassa ei voi silmittömästi hyökätä vastapuolen kimppuun.
Peli saa vielä täysin uutta pontta, kun samalle sohvalle istutetaan toinen pelaaja. Tällöin mäiskeen määrä tuplaantuu. Silmäni sekosivat välillä täysin, kun omalla puolella 12 asetta lauloi samanaikaisesti ja useista kymmenistä vihulaisista koostuvat armeijat kävivät kimppuun.
Valitettavasti kaiken tämän alla kuitenkin majailee äkilliseen kyllästymiseen johdattava peli. Alun kentät ovat viimeisen päälle tylsiä ja aiheuttivat sen, että montaa kenttää en putkeen viitsinyt pelata. Onneksi arvosteluaikaa oli annettu ruhtinaallisen paljon, eikä yksitoikkoisuus aiheuttanut arvion myöhästymistä. Loppua kohden kentät onneksi hieman monipuolistuivat ja jotkin loppupomot olivat ihan viihdyttäviä.
Ulkonäöllisesti peli näyttää ihan hyvältä ja peliäänetkin kuulostavat enimmäkseen asiallisilta. Kameramies sitten onkin välillä ihan pihalla, kun zoomaus ei meinaa pysyä millään aisoissa. Välillä kamera siirtyy niin kauas, että tapahtumia on todella vaikea hahmottaa. Välillä taas kamera on Samissa niin kiinni, että vastustajia on vaikea havaita. Heittelevän kameran lisäksi harmaita hiuksia tuottavat kankeat kontrollit.
Samin huumori on tallella ja idea tuoda hänet sarjakuvamaiseen, sivulta kuvattuun pelimaailmaan on ihan hauska. Pelattavaa riittää useammaksi tunniksi ja lisähaasteina pelaajalle tarjoillaan yksittäisiä haasteita, joissa tulisi pysyä vain mahdollisimman pitkään hengissä. Valitettavasti pidemmän päälle Samin seikkailu ei ole kauhean mielenkiintoinen. Samin kavereiden ja muiden loputtomasta räiskeestä pitävien kannattaa kokeilla.
Xbox Live Arcade, hinta 800 MSp.
Pelisarja on saanut viime vuosina muutaman spin-off -tyyppisen lohkaisun, joista Double D julkaistiin PC:lle vajaa pari vuotta sitten. Peli oli vakavalle Samille epätyypillinen sivusta kuvattu toimintaseikkailu, kuin tasohyppelypeli konsanaan. Mikään muu ei oikeastaan ollut muuttunut, vaan vihollisia kävi päälle miltei loputtomasti ja liipasinsormi huusi Hoosiannaa. Nyt peli saadaan myös Xbox 360 –pelaajien pelattavaksi XXL-lisämerkinnän turvin, mikä tässä tapauksessa lupaa kaikkea hieman enemmän.
Kontrollien kanssa sai hetken hämmentyä, koska hypyt suoritetaan liipasimesta – en muista yhtään sivusta kuvattua tasohyppelyä, jossa hypyt olisi tehty liipasinta painamalla. Annettakoon se tällä kertaa anteeksi, koska kyseessä on K18-ikärajamerkinnän ansainnut verilöyly. Silmitöntä räiskintää riittää pelin alusta loppuun ja sitä tarjoavat tyhjästä ilmaantuvat vastapuolen monsterit. Osa näistä hirviöistä on vanhoja tuttuja pelisarjan aiemmista osista ja loput aivan uusia tuttavuuksia.
Loputtoman tuntuinen labyrintti
Pelin kentät ovat sokkeloisia, mistä johtuen koluttavaa riittää ja monet uudet aseet voivat jäädä huomaamatta, niitä kun on piiloteltu ympäriinsä. Pelissä luotetaan vanhanaikaiseen energiasysteemiin, jossa pelihahmon energiat eivät palaudu itsekseen hetken piiloutumisen jälkeen, vaan lääkettä on etsittävä ympäristöstä.
Pelin suurin koukku on laaja asevalikoima, jota voi vielä tuunata monipuolisesti. TV-shopista lainaten ”Eikä tässä vielä kaikki” – aseita voi vielä yhdistelläkin. Kuusi tussaria kun sitoo yhteen, on vastapuolella melkoinen työ laittaa vakava ystävämme hiljaiseksi. Vaikeusastetta on kuitenkin sen verran, että joka kohdassa ei voi silmittömästi hyökätä vastapuolen kimppuun.
Peli saa vielä täysin uutta pontta, kun samalle sohvalle istutetaan toinen pelaaja. Tällöin mäiskeen määrä tuplaantuu. Silmäni sekosivat välillä täysin, kun omalla puolella 12 asetta lauloi samanaikaisesti ja useista kymmenistä vihulaisista koostuvat armeijat kävivät kimppuun.
Kuulostaa kivalta, mutta…
Valitettavasti kaiken tämän alla kuitenkin majailee äkilliseen kyllästymiseen johdattava peli. Alun kentät ovat viimeisen päälle tylsiä ja aiheuttivat sen, että montaa kenttää en putkeen viitsinyt pelata. Onneksi arvosteluaikaa oli annettu ruhtinaallisen paljon, eikä yksitoikkoisuus aiheuttanut arvion myöhästymistä. Loppua kohden kentät onneksi hieman monipuolistuivat ja jotkin loppupomot olivat ihan viihdyttäviä.
Ulkonäöllisesti peli näyttää ihan hyvältä ja peliäänetkin kuulostavat enimmäkseen asiallisilta. Kameramies sitten onkin välillä ihan pihalla, kun zoomaus ei meinaa pysyä millään aisoissa. Välillä kamera siirtyy niin kauas, että tapahtumia on todella vaikea hahmottaa. Välillä taas kamera on Samissa niin kiinni, että vastustajia on vaikea havaita. Heittelevän kameran lisäksi harmaita hiuksia tuottavat kankeat kontrollit.
Samin huumori on tallella ja idea tuoda hänet sarjakuvamaiseen, sivulta kuvattuun pelimaailmaan on ihan hauska. Pelattavaa riittää useammaksi tunniksi ja lisähaasteina pelaajalle tarjoillaan yksittäisiä haasteita, joissa tulisi pysyä vain mahdollisimman pitkään hengissä. Valitettavasti pidemmän päälle Samin seikkailu ei ole kauhean mielenkiintoinen. Samin kavereiden ja muiden loputtomasta räiskeestä pitävien kannattaa kokeilla.
Xbox Live Arcade, hinta 800 MSp.
Serious Sam Double D XXL (Xbox 360)
Samilla ei mene tälläkään kertaa sormi suuhun, vaikka vihollisia piisaa. Pelaajan sormet sen sijaan kyllästyvät helposti tähän loputtomaan räiskintään.
- Paljon aseita, niiden päivityksiä ja yhdistelymahdollisuuksia
- Huumoria piisaa
- Kankeat kontrollit
- Itseään toistava
- Alku todella tylsä
Keskustelut (1 viestiä)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
21.02.2013 klo 14.26 1
Kakkonen oli periaatteessa aika hirveä, mutta toisaalta sentään yritti jotain omaperäistä konseptiin. Harvenneet hirviöt ja astetta köykäisempi ammuskelu tosin vähensi iloa huomattavasti. Kolmonen oli jo selvästi tylsennetty nyökkäys kohti menestyviä räiskintäpelejä ja oli suorastaan sääli, että se oli tehty sellaiseksi. Luulis et nykykoneilla pystyis tuomaan vielä hauskempaa murderfestiä, mutta kolmonen oli pitkälti jonossa yksitellen tulevien kleerien ampumista.