Fire Pro Wrestling
Arvioitu: | Xbox 360 |
Genre: | Urheilupelit |
Pelaajia: | 1-4 |
Ikärajoitus: | 12 |
Kehittäjä: | Spike |
Julkaisija: | Microsoft Games |
Julkaisupäivä: | 21.09.2012 |
Pelin kotisivut |
Avatareille turpalöylyä
Fire Pro Wrestling –pelisarja on viimeisen reilun 20 vuoden aikana tullut tutuksi erityisesti Japanissa ja moni meikäläisistäkin sen tuntee. Tätä showpainia käsittelevää pelisarjaa on nähty aikoinaan muun muassa Super Famicomilla, Playstationilla ja Dreamcastilla. Vuoden 2010 Tokyo Game Show:ssa julkistettiin uusi tulokas Xbox 360:lle ja sen piti ilmestyä vuonna 2011, mutta julkaisu venähti syyskuulle 2012. Luvassa on siis varmasti viimeisen päälle viimeistelty köysiloikka vapaapainin saloihin, onhan?
Heti alkuun katseet kiinnittyvät pelin huonoihin grafiikoihin ja rumiin valikoihin. Nyt voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että tähän olisi pystytty aiemmassakin konsolisukupolvessa. Hetken kuunneltuani naurettavia taistelusta tulevia ääniä, huomasin että taustamusiikit oli säädetty varsin pienelle, mikä oli varsin fiksu veto. En muista vähään aikaan taas kuulleeni yhtä naurettavia ja turhanpäiväisiä pimputuksia missään pelissä.
Hetken totuteltuani näihin ulkoisiin asioihin, pystyin paremmin keskittymään itse peliin. Pelillisesti FPW on varsin yksinkertain vapaapainipeli, jonka kontrolleista löytyvät nappulat lyöntiin, potkuun ja pariin erikoisliikkeeseen. Erilaisia iskuja ja näyttävämpiä heittoja avautuu peliä pelaamalla yllättävänkin paljon, kuten myös erilaisia asusteita avatarille, joita tosin voi käyttää vain pelin sisäisesti. Myös tutun tuntuinen hahmonkehitys on mukana - kokemuksen mukaan ansaitaan pisteitä, joilla voi kehittää haluamaansa osa-aluetta.
Simppeli pelattavuus ei ole yhtä suuri kuin pelaamisen riemujuhla, kun peli tuntuu kankealta. Hetken päästä siihen alkaa tottua, mutta suurin peli-into on siihen mennessä jo kropasta poistunut. Yksinpelissä edetään ensin lyhyen opetus-osuuden jälkeen eri vaikeusasteisiin jaoteltuihin ottelusarjoihin, joissa pelattavaa riittää muutamaksi tunniksi.
Verkkopelikin pelistä löytyy ja pikapeli-vaihtoehdolla hetken odottelun jälkeen onnistuin löytämään seuraa. Pikapeli tarjosi pelimuodoksi ainoastaan kaksi vastaan kaksi –pelimuodon, joka ainakin itselläni toimi muutaman sekunnin viiveellä. Kokeilin peliä useampana päivänä verkossa, ja aina napin painalluksesta kului parisen sekuntia, ennen kuin tekemäni liikkeet näkyivät ruudulla - aivan mahdotonta pelattavaa. Verkkopelistä löytyi myös muita pelimuotoja, mutta niihin on lähes mahdotonta löytää peliseuraa, jollei joku kavereista satu peliä omistamaan - enpä usko.
Jos on pelannut aiempia sarjan osia ja pitänyt niistä, se ei tarkoita että tätä peliä kannattaisi kiljuen Livestä mennä ostamaan. Pelistä on pyritty tekemään mahdollisimman helppo uusille pelaajille ja samalla on unohdettu vanhat pelisarjan ystävät. Varsinainen kohderyhmä pelille onkin luultavasti 12 - 14 vuotiaat, jotka saattavat hetken jopa nauttia yksinkertaisesta pelattavuudesta, hahmon kustomointi-mahdollisuuksista ja tappelusta värikkäässä maailmassa.
Heti alkuun katseet kiinnittyvät pelin huonoihin grafiikoihin ja rumiin valikoihin. Nyt voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että tähän olisi pystytty aiemmassakin konsolisukupolvessa. Hetken kuunneltuani naurettavia taistelusta tulevia ääniä, huomasin että taustamusiikit oli säädetty varsin pienelle, mikä oli varsin fiksu veto. En muista vähään aikaan taas kuulleeni yhtä naurettavia ja turhanpäiväisiä pimputuksia missään pelissä.
Hetken totuteltuani näihin ulkoisiin asioihin, pystyin paremmin keskittymään itse peliin. Pelillisesti FPW on varsin yksinkertain vapaapainipeli, jonka kontrolleista löytyvät nappulat lyöntiin, potkuun ja pariin erikoisliikkeeseen. Erilaisia iskuja ja näyttävämpiä heittoja avautuu peliä pelaamalla yllättävänkin paljon, kuten myös erilaisia asusteita avatarille, joita tosin voi käyttää vain pelin sisäisesti. Myös tutun tuntuinen hahmonkehitys on mukana - kokemuksen mukaan ansaitaan pisteitä, joilla voi kehittää haluamaansa osa-aluetta.
Simppeli pelattavuus ei ole yhtä suuri kuin pelaamisen riemujuhla, kun peli tuntuu kankealta. Hetken päästä siihen alkaa tottua, mutta suurin peli-into on siihen mennessä jo kropasta poistunut. Yksinpelissä edetään ensin lyhyen opetus-osuuden jälkeen eri vaikeusasteisiin jaoteltuihin ottelusarjoihin, joissa pelattavaa riittää muutamaksi tunniksi.
Verkkopelikin pelistä löytyy ja pikapeli-vaihtoehdolla hetken odottelun jälkeen onnistuin löytämään seuraa. Pikapeli tarjosi pelimuodoksi ainoastaan kaksi vastaan kaksi –pelimuodon, joka ainakin itselläni toimi muutaman sekunnin viiveellä. Kokeilin peliä useampana päivänä verkossa, ja aina napin painalluksesta kului parisen sekuntia, ennen kuin tekemäni liikkeet näkyivät ruudulla - aivan mahdotonta pelattavaa. Verkkopelistä löytyi myös muita pelimuotoja, mutta niihin on lähes mahdotonta löytää peliseuraa, jollei joku kavereista satu peliä omistamaan - enpä usko.
Jos on pelannut aiempia sarjan osia ja pitänyt niistä, se ei tarkoita että tätä peliä kannattaisi kiljuen Livestä mennä ostamaan. Pelistä on pyritty tekemään mahdollisimman helppo uusille pelaajille ja samalla on unohdettu vanhat pelisarjan ystävät. Varsinainen kohderyhmä pelille onkin luultavasti 12 - 14 vuotiaat, jotka saattavat hetken jopa nauttia yksinkertaisesta pelattavuudesta, hahmon kustomointi-mahdollisuuksista ja tappelusta värikkäässä maailmassa.
Fire Pro Wrestling (Xbox 360)
Lapsellista vapaapainia Xboxin avatareilla lapsille ja lapsenmielisille. Wrestling-fanit tulevat näkemään vain punaista tätä pelatessaan.
- Paljon avattavaa hahmon kustomointiin
- Grafiikka
- Äänimaailma
- Kankeat kontrollit
- Verkkopeli
Keskustelut (2 viestiä)
12.10.2012 klo 18.14
Missä mahtaa viipyä isojen pelien, kuten RE 6 ja Dishonored arvostelut ? Arvostelua pukkaa joka toinen päivä, mutta ei yhtäkään merkittävää julkaisua saada arvosteltua ? Muut sivustot lykkäävät arvostelunsa pihalle jo julkaisupäivänä. Pientä kritiikkiä vain ja mukavaa viikonloppua toimukselle :)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
12.10.2012 klo 18.50 2