Taide on kaikki. Taide on elämä. On aika poistaa pahin pullonkaula: taiteilijat. Ensimmäiset asiaan liittyvät lakot ovat jo käynnissä Hollywoodissa.

"Hyvät taiteilijat kopioivat, loistavat taiteilijat varastavat."
- Pablo Picasso

Vain tekoälyllä on potentiaalinen kyky varastaa kaikki. Seppä ja räätäli olivat kylien tukipilareita, mutta nykyään mannerlaatalle mahtuu vain kolme. Vastaavasti joku Steven Spielberg saa ohjata itsestään kertovia leffoja jatkossakin. Kesällä 2030 Hesarin drooni laatii nostalgisen hömppäartikkelin siitä, kuinka setä jaksaa.

Elämäni rakkauksiin lukeutuvat supertaiteilijat, jotka uudistavat lajityyppejä hyödyntäen historiaa ja osaajien armeijaa. Walt Disney uudisti sadut. George Lucas päivitti avaruusoopperan ja aarteenmetsästyksen. Lempi ei kohdistu muihin diktaattoreihin kuten Steve Jobsiin, koska projisoin. Tahdon taiteilla. En osaa, mutta jos olisin miljardööri ja alustavasti yhteistyökykyinen, olisin uusi Tommy Wiseau tai Axel Braun. Tekoäly tekee supertaiteesta demokraattista.

Hollywoodissa pelätään sopimuksia, jotka sallivat tekoälyn assimiloida taiteilijan puoli-ilmaiseksi. Jet Li vaistosi ansan jo 20 vuotta sitten kieltäytyessään The Matrixin jatko-osista, jotka tahtoivat kaapata häneltä liikkeet. Tehostealan omiin ongelmiin lukeutuvat osaajien ja ajan puute. Se, mistä fantasioin tänään, on tilanne, jossa ei tarvita enää tehostealaa eikä aikaa.

Marvel-ohjaaja ja tekoälyfirmoissa notkuva Joe Russo ennustaa tekoälyn tekevän leffan parin vuoden sisällä. Hän uskoo, että pian katsoja voi rentoutua tilaamalla lennosta vaikkapa romanttisen komedian (selkeä koodinimi pornolle), jota tähdittää oma avatar ja Marilyn Monroe. Veikkaisin sen tapahtuvan 100 vuoden päästä, elleivät tekoälykuvat löisi leukaani lattiaan toistuvasti. Kuva ei ole video, eikä video ole leffa, mutta tekoälykuvan voi luoda minuutissa - 5 vuotta vanhalla tonnin PC:llä – offline-tilassa.


Esimerkkikuvat on tehty Stable Diffusion -ohjelmistolla. Jos leffojen tilaaminen olisi yhtä helppoa, telkkariin voisi naputella esimerkiksi:

Kyllä:
Melodraama, sankari menettää pyllynsä sodassa kuten Woody Harrelson Veteen piirretyssä viivassa, sankari on kentauri, ryhtyy cowboyksi, rakastuu hevoseensa, HFR, 4K, 3D, K15, 90min

Ei:
Kliseet, anatomiset virheet, onnellinen loppu, J.J. Abrams, Nicolas Cage

Tällä hetkellä ilmainen nettisivu kykenee heikohkoon "traileriin":


Tuo video näyttää täsmälleen siltä, miltä vastaavan saitin kuvat näyttivät vuosi sitten. Siksi en koe olevani psykoosissa.

Hollywood kieltää kaikki messiastason ideat kolmesti ennen kukonlaulua, mutta toivon sopua. Jokainen taiteilija ansaitsee saman puolikkaan puupennin per tuhat käyttökertaa, jonka Spotify maksaa muusikoille. Kuukausimaksut ovat muotia, mutta on mahdollista, että asiakas voi erikseen ostaa oikeuden tiettyyn näyttelijään tai tyyliin.

Alla vasemmalla on yleispätevän tekoälymallin tulkinta John Cenasta Helinä-keijuna. Oikealla on saman mallin tulkinta samasta asiasta, kun mallia tuetaan Cena- ja Helinä-palikoilla. Nörtit ottavat vastuun unelmista jos Hollywood ei. Varsinkin moraalista huolestuneiden kannattaa jo suunnitella moderointia realistiselta pohjalta.


Ohjaajat kouluttakoon seuraajansa. Työtä voi sitten parannella.

Vanha mestari Ridley Scott on kuin se yleispätevä malli. Uralla on hienoutta Alienista Gladiaattoriin. Rajoitukset näkyvät, jos pyydät Scottilta loppuratkaisun Hannibal Lecterin tarinalle tai Nottinghamin sheriffin näkökulman. Täsmälleen kuten alikoulutettu tekoäly tekisi, Scott korvaa spesifistiset ideat geneerisellä materiaalilla, mikä on ilmeistä, jos vertaat Hannibal-leffaa romaaniin ja Robin Hood -leffaa alkuperäisiin uutisiin. Tulevasta Napoleonista Scott antoi jo lausunnon. Hän ei pidä sitä vitsinä, että mädän hampaan lailla sykkivät peräpukamat saattoivat ratkaista Waterloon taistelun, mutta häiritsevä fakta sensuroitiin. Itseään kunnioittava historioitsija jää kotiin kuuntelemaan ABBAa.

Nuorin ohjaus-Oscarin voittaja Damien Chazelle väsätköön lisäosan heille, jotka tahtovat aina samaa. Chazelle on erehtynyt tekemään vain yhden leffan, joka ei kerro taiteesta. Itse katson Chazellen Babylonin heti kun se - tekoälyn filtteröimänä - kertoo Babylonista.

Täydellinen esikuva tekoälylle on Quentin Tarantino, jonka aivokäyrä pitää kloonata. Tarantinon työt koostuvat viittauksista, mutta lopputulos on uutta ja usein parempaa. Jos Kill Bill olisi tekoälyn työ, pitäisimme sitä lievästi synteettisenä, mutta myhäilisimme, että kernaammin tätä katsoo kuin ihmisten multiversumirappiota. Kyetessään samaan kuin The Hateful Eight, tekoäly on valmis. Sitä leffaa tehdessään Tarantino hyödynsi tietämystään eeppisistä länkkäreistä, vaikka hän kertoi tarinan ahtaasta mökistä. Fantastista. Haluat itse valita genren ja puitteet, mutta Hateful Eightin algoritmi on jumalainen.


Viimeinen vertailu. Ylhäällä vasemmalla on sellainen pylly, joita piirsin yläasteella. Oikealla on epäonnistunut tekoälypylly. On hölmöä urputtaa tekoälyn mokaamista yksityiskohdista, kun tekoäly aloitti eilen ja tätä "inhimillistä vaihtoehtoa" edelsi yli kymmenen vuoden ahkera harrastaminen.

Tekoäly manipuloi meidät kyyneliinkin, kunhan matematiikka menee kohdilleen. Kun Spielberg inisi pelien olevan taidetta vasta kun joku itkee, eräät olivat jo pillittäneet Street Fighter II:n loppukuville. Tekoälyn vastustajat ovat kuin maalareita, jotka haukkuvat kynän, koska kädessä on pensseli. Kaikki on nähty ja tehty, mutta ei kaikista kulmista (sanoi se tekoälytaiteen Picasso, joka pisti upskirt-lisäpalikkansa jakoon ilmaiseksi). Pian ei tarvitse tyytyä unelmoimaan kohtauksesta, jossa mies katsoo itse pykäämäänsä halkovajaa yhtä liikuttuneena kuin kolmessa Oscar-ehdokkaassa per vuosi tuijotetaan isoa kangasta, koska tekoäly voi varastaa Oscar-tason suoritukset hyvään tarkoitukseen kuin Robin Hood. Kaikki on vain impressionismia.

Saatanan taiteilijat! Pthyi. Se joka ei osaa, se opettaa tai kritisoi, mitä olen tehnyt jo 20 vuotta. Odotan monia ihmistaiteiluita, mutta vain yksi tuleva leffa on vanginnut mielikuvitukseni tavalla, joka rinnastuu tekoälyn silkasta potentiaalista kumpuavaan euforiaan: Tarantinon The Movie Critic tulee kertomaan pornolehden äkäisestä leffakriitikosta Taksikuskin tyylillä. Kopioikin kunnolla, Quentin.

On tuleva aika, jolloin kätevän tiiviit parannusehdotukset ovat arvokkaampia kuin kyky tehdä itse mutta kehnommin sitä, mitä pulppuaa valmiina hanasta.