Jos et löydä suoratoistopalvelusta katsottavaa, tarjoan jaksuhalin. 90-luvulla olisi ollut eeppistä, jos videovuokraamo olisi kärrännyt pakettiautolla satunnaisia VHS-kasetteja kotiovelle - koko viikonlopuksi - kympillä! Disney+ tekee yleispätevästä vertauksesta kärkevämmän, sillä ei siitä kauaa ole, kun Disney panttasi klassikoita, jotta ne eivät päätyisi alekoriin.

Väite, ettei palvelusta löydy kuin The Mandalorian, pitää paikkansa, jos tahdot vain sellaista uutta. Jos koronaa ei olisi tapahtunut, palvelussa olisi ehkä yksi uusi Marvel-sarjakin. Itse en valita, mutta nostan kulmia, koska strategia ei ole täysin avautunut. Keskustellut yksinoikeudet ovat lähes samoja kuin vuosi sitten Yhdysvaltain julkaisussa.

Tätä on odotettu (?): Kahveli kysyy Collection! Kivat pätkät katsoo puolessa tunnissa. Toy Story 4:n translelu kyselee ja muut vastaavat. Jos jokin pätkä tuntuu puhuttelevan lapsia fiksusti aikuisiakin huvittaen, toiset ovat hätäistä sekoilua. Huipentuma on rakkaus-jakso, joka tiivistää kymmeniin sekunteihin sellaiset teemat kuin pettäminen, kolmiodraama ja yksin jääminen. Kaiken kaikkiaan: Pixaria käskettiin tekemään edes jotakin? Bo Peepin pätkis Lampun elämää löytyisi Toy Story 4:n DVD:ltä ennen vanhaan.

Tosi-tv-jutuista mainituin on Maailma Jeff Goldblumin silmin. Mies on kansallisaarre, mutta kun hän haisteli lenkkareita, joista keräilijät maksavat kymmeniä tuhansia dollareita, toivoin tiedemies Goldblumin järkeilevän, että tällainen kerskakulutus johtaa maailmanloppuun, josta selvitäkseen hän muuttuu torakaksi. Ameriikan Jorma Uotinen naljailee vain kevyesti kaikkea kunnioittaen ja sen kyllä mainiten, että aivokemiat tekevät kulutuksesta kivaa.

Pelijaksossa Pac-Mania 50 vuotta sitten kokeillut Goldblum terrorisoi Counter-Strike-turnausta, eksyen sitten kauemmas. Hän on päättänyt, että larppaus auttaa ymmärtämään videopelejä, joten hän sanoo sen noin kolmesti. VR-laseja hän kokeilee, mutta kyse ei ole niinkään pelistä kuin elämyksestä, jota avustaja tehostaa. Rakastan Goldblumia, mutta olisi hauskempaa, jos hän VR-lasit päässä saisi kunnolla turpiin ja uskoisi sitämyöten ymmärtävänsä e-sports-kulttuuria.

Ylistin jo Howard-dokumenttia ja Hamilton-musikaalia ja The Mandalorian -arvostelujeni ympärille on rakentunut kansanliike. Luontodokumentteja tulee katsottua joskus. Rastien vetely satunnaisiin ruutuihin on ymmärrettävää - kuukauden tai kaksi. Yritän ilmaista, että Disney+ selvästikään ei ole Netflixin haastaja tässä vaiheessa, vaikka moni on reteästi tukemassa yhtä palvelua kerrallaan. Itse maksaisin 7 euroa jo siitä, että saisin kuukaudeksi vuokralle jonkin vanhan sarjan kuten Ankronikan (tai kilpailijoille vinkiksi, Animaaniset). Silloin muistaisin katsoakin sen, kun ylenpalttisuus ei pilaisi aivokemioita.