Disney+ on ainoa suoratoistopalvelu, jolla on sielu. Kehu on tavallaan myös varoitus, mutta erikoistumisen hyötyjen luulisi selvenevän kilpailun kiihtyessä. Lyhytelokuva Ruma ankanpoikanen (1939) on korkeampaa taidetta kuin mikään muualta löytyvä, jos olet sitä mieltä. Katsoin nimenomaan Disneytä 8 tuntia, enkä edes alkuun päässyt. Marvel- ja Star Wars -oheissälää janoavat ymmärtänevät, että kuukauden tilaus kerran vuodessa on superdiili heille.

Ohjelmalista löytyy täältä. Suhtaudu siihen pienin varauksin, sillä en löydä teatterikiertueen väliin jättänyttä The One and Only Ivan -uutuutta, jonka aion arvostella. Pitkä arvostelu on tulossa taide-ihmisten (Homo Ars) suosimasta Hamilton-musikaalista ja bulkkiaikuisten (Homo Erectus) juhlimasta The Mandalorian -sarjasta.

Hakutoiminto ei tunnu tunnistavan ohjelmien erikielisiä nimiä. App kaatui kaksi kertaa PlayStationilla. Jotkut ohjelmat edustavat VHS-laatua ja jotkut on sovitettu nykytelevisioille siten, että informaatiota katoaa. Ohjelmat on tekstitetty suomeksi, mutta kaikkea ei ole dubattu: ehkäpä siksi, että dubbauksen omistaa alkuperäinen esittäjä? Testailin tekstityksiä ja löysin bugin. Noin muuten: kaunista, oikeasti.

20 vuoden ajan olen katsonut nostalgisten piirrettyjen tunnareita kännissä. Ykkösvalintani tänään oli Tikun ja Takun pelastuspartio, koska tunnari on paras. Oletin, ettei lapsuuden suosikkeja kannata oikeasti katsoa, mutta putken jälkeen vahvistan, että tietyt 80- ja 90-lukujen sarjat olivat osa Disneyn renessanssia; jatkan katselua heti kohta. Vaikkei liike-energian kekseliäisyys vastaa vanhoja lyhytelokuvia (joita palvelusta löytyy), visuaalinen taso on korkeampaa kuin 2000-luvulla, joten Homo Arsena tahdon vain tuijottaa siinä missä maalauksia ladoista. Pidän myös satukirjamoraalista, kuten suorasta lausunnosta, että ole itsesi. Jos pahis vihaa eläimiä alleviivatusti allergian vuoksi, sanoma on tietenkin se, että allergia johtaa psykopatiaan (?!). Täydellisiä nämä eivät ole.

Vanha Ankronikka, Kummikarhut ja Varjoankka toimivat vastaavasti. Mihin jäi Pilipalipilotit, joka sijoittuu Rule 34 -materiaalin määrässä noita korkeammalle ja melkein pelastuspartion / Vinkki Vääntölän itsensä tasolle? Uusi rumempi Ankronikka sai aluksi yökkimään sarkasmille ja muulle ihme kypsyydelle, mutta jakson lopussa tuumin, että hitusen eri mielentilassa tämäkin on katsottava kokonaan.