Pingviini Eskimo on hätävara lapsille, kuten Erikeepperi on nistille: tolkun herkkusuu täyttää pakastimen Kingis-puikoilla, kun vielä saa. Disneyn soisin harkitsevan, onko Prinsessa ja sammakko paras uusi teema Veli Kanin rasistiselle huvipuistovehkeelle, sillä nyt mentiin ja lopulta monarkioidenkin on kaaduttava tasa-arvon tieltä. "Pentu kysyi, voiko poika olla pääministeri", hihiteltiin Sanna Marinin noustua, mutta voiko musta syntyä siniveriseksi? Teknisesti kyllä, jos prinssi turvautuu primae noctis -oikeuksiin siirtomaassa?

Moni rakentaa identiteettinsä muinaisen mokan modernin tulkinnan varaan, mutta kiusaamisen ketjut pitää katkaista. Tajusin sen itsekin (kellosta katsottuna) äsken. Ketään ei saa demonisoida tai adoptoida maskotiksi sen perusteella, mitä hän on päätöksistään riippumatta tai muista yksityisasioista johtuen.

Se ei ollut örkkien tai edes örkeiksi haukuttujen vaatimus, kun Dungeons & Dragons sensuroi örkkien synnynnäisen pahuuden, mutta tällainenkin on tärkeää. Sadussa synnynnäinen pahuus ei voi symboloida kuin sankarin rasismia. Jo Tolkien yritti lässyttää, että örkit ovat pahuuden korruptoimia haltioita, mutta lopputulos vastasi Amerikan alkuperäiskansojen tarinaa, jossa mustat paloivat pohjaan, valkoiset jäivät raaoiksi ja vain kertoja on rapsakka.


Vaihdan mielipiteeni transrooleista. Tim Curry, Cillian Murphy ja Eddie Redmayne ovat yhä aarteita elokuvissa The Rocky Horror Picture Show, Aamiainen Plutolla ja Tanskalainen tyttö. Sympatiani olivat Scarlett Johanssonin, kun hänet savustettiin transleffasta. Projisoin, joten kysyin, että jos Johansson on naisellinen nainen, joka tahtoo käsitellä miehistä puoltaan taiteessa, eikö tätäkin identiteettiä pidä kunnioittaa?

Uskon nyt, että vain transohjaaja tai vastaava saa tehdä sen päätöksen. Muut jättäköön transroolit transtaustaisille jatkossa. Curry mekkopsykona on viharikos, vaikka fiilistelisin muuta. Murphy ja Redmayne ovat Pingviini Eskimoja, jotka moni inuiittikin ottaisi poskeen, mutta se ei muuta olennaista.

En ollut vielä tunteella mukana, kun Simpsonien Apu peruttiin, mutta tuen piirrettyjen tuoreita näyttelijävaihdoksia. Blackfacen viimeinen muoto on peruttu. Peruttuko, kunnes kukaan ei enää välitä? Peruttu. On periaatteiden eikä jossittelun aika.



Suvakit voittivat, trallalaa! Jatkossa jopa Juha Miedolla on oikeus mennä naisten vessaan onanoimaan moottorisahan kanssa ja partaakaan ajamatta, kunhan hän ilmoittaa tekstarilla naiseudestaan maistraattiin! Tämä oli viittaus rakkaan kirjailijan J.K. Rowlingin pelkoihin.


Rowling ryhtyi vanhoillisten äänitorveksi mukailemalla väitteitä, joiden mukaan ihmisoikeudet pilaavat ihmisoikeudet ja suvaitsevaisuus tekee kaikista homoja. En kumoa kenenkään jokaista argumenttia, vaan koen Rowlingin johtopäätösten ja ajoittaisen ivan todistavan, että pelko vei hänet pimeälle puolelle.

Rowling auttaisi ratkaisemaan ensimmäisen ristiriidan, jos hän avaisi vihjettä, jonka mukaan hänelle tapahtui kamalia wc:n tai pukuhuoneen kaltaisessa tilassa. Hänen Harry Potter -romaaneissaan:

- miespeikko hyökkää naisten vessaan ja pojat lukitsevat oven, vaikka vessaan jäi tyttö
- pojan iso käärme tappaa tytön naisten vessassa, kun tyttö käski poikaa poistumaan
- pojat keittelevät muodonmuutoslientä naisten vessassa

Pahaa tekee. Ei ole kivaa rohkaista Rowlingia Mietaan kanssa mämmille. Tästä tuli pattitilanne? Ihmisoikeudet on peruttu? Mustamakkara on brändättävä Gorilla Barbaariksi!

Tai sitten voimme luopua ihmisten arvojärjestyksestä työkaluna. MacGyver-oivallus: betoniseinä on keksitty. Kaikki julkiset riisuuntumistilanteet ovat ihmisoikeusrikkomuksia. Kaikki kiittäisivät kunnon unisex-yksityiskopeista ja vähemmistöt eniten. "Ei pysty, maksaa." Sanoit samaa orjuuden lopettamisesta.

Kun valkoinen, lihaasyövä heteromies itkee vaikka Uncle Ben's -riisejä, tiedät yhden suvakin nauravan: "täytyy olla pieni penis, kun elämä on tuosta kiinni!" Käytän pientä, kiltin vegaanin penistäni joka päivä, joten muistutan suvakinkin voivan loukata lähimmäistä fasistisella propagandalla. Minun oli pakko käydä pukuhuoneissa kehittämässä persoonallisuushäiriö, vaikka voisin paahtaa onnellisena omassa utopiassani kuin perseestä halvaantunut kissa YouTubessa.


Tuo ei ratkaissut sitä käsittämätöntä pelkoa, että pian kaikki kuuluvat vähemmistöön.

Rowling pohtii, olisiko hän yrittänyt vaihtaa sukupuolta, jos hän olisi ongelmanuorena fiksoitunut transmyönteisyyteen. Siihen samaistun. Hän löysi monipuolisesta kulttuurista muun tavan hyväksyä itsensä. Aivan: jos inhoat ihokarvoja murrosiän myöhästyttyä, furryporno osoittaa, ettei karvoituksen ainoa symboli ole Mietaa. Rowlingin varsinaisen pointin huomioiden hän ajattelee kuin Venäjän johto: Dumbledore saa olla homo, kunhan hän ei homostelulla häiritse lasta, jolla on oikeus tutustua kulttuuriperintöön, jossa mummon sisällä on pienempiä, mutta samanlaisia mummoja.

Jos lampun henki esittelee kaikki tavat elää kolmen tunnin biisillä, joku valitsee silti kömpelösti. Tee perinteisistä arvoistasi vetoavampia poistamalla nalkuttava ämmän tytön esikuvista, tai jättämällä hitusen tulkinnan varaa siihen, miten isosta munasta oikea mies armeijassa kuoriutuu.

Tolkun ihmiset tuovat mieleeni Meat Loafin tunteellisen mutta järjettömän iskelmän "I'd Do Anything For Love (But I Won't Do That)". Sitten fiilistelen, kuinka Tim Curry heilutti hakkua, kun Meat Loaf ilmestyi Rocky Horroriin paasaamaan perinteisistä arvoista? En. Ei vihata. Rowlingia ei ole peruttu. Suvakin pitää tunnistaa itsestään vihollista vastaava jos vähän pienempi mummo ja perua se. Esimerkiksi kun mietin kolumnissa, mitä yhteisölliset My Little Pony -nörtit ovat tekemässä itselleen fanipornolla, joka mielestäni kuuluu eristäytyvään identiteettiin, tein Rowlingit. Turha selitellä. Perutaan lisää tasa-arvon esteitä.




Orjuutta ensisijaisesti ajanut Amerikan konfederaatio oli olemassa 5 vuotta. 155 vuotta, lukemattomia lynkattuja mustia ja silloin tällöin puhjenneita mielenosoituksia myöhemmin Mississippi poisti osavaltion lipusta konfederaation symbolin. Ei kiirettä? One mississippi... Two mississippi...

Koko Hollywood ei ole yhtä kiinnostunut Yhdysvaltain absurdeista epäkohdista kuin britti Sacha Baron Cohen. Monet kannanotot tulevat siloiteltuina tai miljonäärien palkintogaaloissa, samaan aikaan kun Trump-fanit ulisevat somevideoissa kirjaimellisesti, että he aikovat opettaa lapsensakin vihaamaan. Sacha muka kerjää reaktioita, vaikka "Borat-huumoria" syntyy ilman häntä.

70-luvun rasismia kuvaava BlacKkKlansman veti nuolen nykypäivään kuin dokumentti. Se oli fiksua. Moni historiankuvaus pitäytyy vihjailussa, enkä enää tiedä, onko vihje se, ettei mikään ole muuttunut, vai se, että muinainen Kauniit ja rohkeat -rasismi oli enne pahemmasta. En ryhdy antamaan tietyille leffoille bonusta, mutta jatkossa varon, etteivät arvosteluni anna ymmärtää, että asioista on puhuttu tarpeeksi. Jos Oscareita ropisee draamalle, jossa valkoinen kyttä luopuu rotusodan valmistelusta mustan naapurin saatua 10 sanaa dialogia, konfederaation jälkeisiltä vuosilta leffa ehkä tuntuu, mutta viimeviikkoiseen uutiseen tuo turhan toiveikas synopsis perustuu.

Nyt ja aina saa puhua asiaa ja vaatia uudistuksia. Perunoita ei jää syömättä ja maku on sama, vaikka kyse olisi jatkossa "suostumuksellisesta oraaliseksistä eteläamerikkalaisen alkuperäiskansan uskomuksia ylläpitävän naisoletetun kanssa". Ridley Scottin Mohammad-repliikkiin viitaten, muutama Chris so-and-so from such-and-such voi joutua tyytymään sivurooleihin jatkossa, mutta ei jokainen.