CV:ssäni lukee: "maksoi WWE:stä, kun show kustansi 30 euroa". Nykyään firman historia kustantaa kympin, joten pitkänkin tauon kuroo umpeen. Se arvelutti, että ikäraja on laskenut, vaikka kolmannes uusista painijoista on partaisia possuja tyyliin Mick Foley, joka kahlasi palavassa piikkilangassa - mutta ne lihapullatkin lentävät.

Käsikirjoitetussa urheilussa fanien on hyvä jakaa aallonpituus. Viimeinen iso syntini lienee suonipeikko Jinder Mahalista nauttiminen. Osaan vihata Roman Reignsiä: en oikeasti, mutta WWE:n juonihaarniskapojalle buuataan ja tarttunut fiilis saa Reignsin kostyymin vertautumaan luotiliiveihin ja tukisukkahousuihin. Tosimies näyttää tissit tai varoittaa kaljamahalla, ettei kannata.

En ollut kuulolla, kun jokamies Daniel Bryan nousi ja tuhoutui, mutta tunnen olleeni ja nyt hän palaa! Tulokas Ronda Rousey oli vapaaottelijana "planeetan pahin muija", minkä uskoin, kun sekoitin hänet Gina Caranoon. Pissisbiisiä tunnarina käyttävällä Rouseylla on niin vähän karismaa kohuun nähden, että se on jo karismaattista. Odotan innolla häntäkin.

André the Giant Memorial Battle Royal


Maailman kahdeksannen ihmeen muisto-orgioihin tumpataan jämäukot, jotta joku erottuisi kuin Andrén kalsareita käyttävän Big Show'n nostanut Cesaro. Jopa ilmiömäisesti seonneen Matt Hardyn on tyydyttävä tähän; Sin With Sebastianin homoversio Goldust ei ole muusta haaveillut vuosikymmeniin. Matsi on niinkin tärkeä, että se keskeytetään mainoksella.

Mutta: rakastan urheilua! Hardyn äskettäin hukuttama kulttijohtaja Bray Wyatt palaa kuolleista ja on nyt Hardyn puolella, joten ystävykset juhlivat voittoa halaillen! Thank you, Wyatt. Thank you, Wyatt.

Cruiserweight-finaali: Cedric Alexander vs Mustafa Ali

Modernit korstotkin kieppuvat ja painon puolesta minäkin saisin kisata höyhensarjassa, joten mestaruus oli loogisempi ollessaan tatti Rey Mysterion suojatyöpaikka? Yhtä kaikki Ali on eeppisempi Prince of Persia kuin kukaan meistä Dualshockin kanssa ja supersankari ilman vaijereita on matsin voittajakin.

Women's Battle Royal

WWE aikoi nostaa hattua Andrén lisäksi The Fabulous Moolahille, joka - kuin kuka tahansa mies - riisti naisia, alisti heidät seksiobjekteiksi ja harrasti muuta puhdasta pahuutta. Ei WWE siis viitsinytkään. Alkuperäistä ideaa kunnioittaen testasin, miltä urheilu näyttää VR-laseilla. Woo: kuva ei ole 3D:tä, mutta kaikki on isoa ja lähellä! Baileyn ja Sashan ystävyyden homehtuminen asettuu pointiksi ja opetuksena molemmille voittaja on Naomi.

Intercontinental Championship: The Miz vs Seth Rollins vs Finn Bálor

Koomikkonilkki puolustaa kahta laatuvietäriä vastaan. Selostajat painottavat Mizin olevan muuttunut mies vaimon ja lisääntymisen johdosta, kun Bálor taas virallisesti juhlii sateenkaarikansaa asullaan. Rollins voittaa varmistaen, ettei kukaan pidä edellämainittua tarinana.

SmackDown Women's Championship: Charlotte Flair vs Asuka

Yksi show'n villeimmistä väännöistä näyttää, kuinka naiset ovat ja heidän annetaan olla miesten tasolla: on psykologisia tissiläpsyjä ja turhautumista, yhteisiä voltteja, kivuliaita stuntteja ja sidontoja. Isältään eli turvonneelta rukkaselta Woo-hokeman perinyt Flair katkaisee Japanin viekkaan veitikan voittoputken ja mielestäni antaa hänelle jotakin. Kantaisiko Asukan karisma, jos se huhu olisi toteutunut, että hän on voittamaton toisenkin vuoden, kunnes Rousey on överi?


United States Championship:
Randy Orton vs Bobby Roode vs Jinder Mahal vs Rusev

Orton ansaitsi sympatiani aikanaan, mutta pohja on lahonnut: se yhä "tulee tyhjästä", kun hän halii ja hyppää pylly edellä lattiaan. Orton ymmärtääkseni on sankari, joka tahtoisi hyödyntää nilkkimäisyyttään, kun Ryssäv taas on olevinaan ulkomaan hirviö, vaikka hänen nallemaisuudelleen hurrataan. Suosio pelasti Ryssävin André-matsista ja voitolle olisi ollut tilausta, mutta Intian suonimulkku Mahal jenkkimestarina on ehyttä kerrontaa.

Kurt Angle ja Ronda Rousey vs Triple H ja Stephanie McMahon

Supermuija kohtaa pomon tyttären, joka on sihteeri jopa aina häviävään veljeensä verrattuna? Sukupuolisekoilu sallii Rouseyn haastaa myös Triplan, jonka edellisestä isosta mestaruudesta ei ole kauaa. Pikkuinen, nopea ja liikkuessaan persoonallinen Rousey jopa nostaa Triplan, joka egoilee vain sen verran, että selätys suoritetaan Stephanielle. Erinomaisen hauska matsi ei myönnä olevansa vitsi.


SmackDown Tag Team Championship:
The Usos vs The New Day vs The Bludgeon Brothers

Ensimmäiset haastajat ovat ZZ Top sotavasaroilla. Toiset tanssivat kehään pannukakkukääpiöiden kanssa. Johan tässä on 5 tuntia urheiltu? ZZ Top selättää pannaripojat nopsaan ja Uson veljekset protestoivat paremmalla ajalla.

John Cena...?

Cena koetti haastaa The Undertakerin, mutta WWE ei mainostanut matsia ja fanisivustot menettivät uskon. Cena möllöttää kehässä. Kitara-Elias ilmestyy provosoimaan ja vitsiä venytetään, kunnes se toimii – sitten Taker vetää Cenaa turpiin. Kävely kehään kestää pidempään kuin matsi, mutta laihtunut Taker-setä jaksaa tehdä temput.


Aivotärähdyksistä selvinnyt kansallissankari Daniel Bryan ja pomon viisikymppinen päärynäpoika Shane McMahon vs lentävä lihapulla Kevin Owens ja pappasi nuoruuden foto Sami Zayn

Jälkimmäiset kaksi rapeaa sosiopaattia saivat potkut piestyään esimiehiään, joten he saavat työnsä takaisin, jos he pieksevät esimiehensä. Bryan vaikuttaa loukkaantuvan alussa, mikä on virhe, kun Takeria pantattiin juuri: kaikki tietävät takuumureuden olevan tulossa. Leikkipipi lopuksi olisi aloittanut Yes-miehen paluun jäynemmin.

Raw Women's Championship: Alexa Bliss vs Nia Jax

Useimmat haaveeni hirviöistä ovat houretta, mutta se on kuivaa faktaa, että itseäni sentin lyhyempi, 30 kiloa painavampi, 3 vuotta nuorempi ja ymmärtääkseni naimaton Jax jaksaisi kantaa minut metsään, jos hän keksisi syyn. Luuviulujen viskelijästä on tehty hepsankeikkojen julman kiusan kohde, joten hänellä on syy voittaa: yleensähän mörssäri on "ennakkosuosikki", joka häviää vahingossa. Harley Quinn -klooni Bliss lentelee kuin räsynukke, mikä on hilpeää juuri tarinasta johtuen. Death by snu snu.

WWE Championship: AJ Styles vs Shinsuke Nakamura

Jännää, kuinka nopeasti oman alansa nerolta vaikuttava herrasmies alkaa vaikuttaa juntilta, kun joku vihjaa, että herra Styles uskoo litteän maan teoriaan. Nakamura vaikuttaa rappiojuopolta roninilta suorituksensa ja musiikkinsa myötä; olisipa hän samaa leffassakin. Keskinäisellä kunnioituksella markkinoitu osaajien unelmamatsi ei ole vastaava ilotulitus kuin Charlotten ja Asukan vääntö, mutta tarinankerronta on päivän parasta: painijoiden suhde kehittyy ja he saavat uskomaan, että vääntö on totta. Hävittyään Nakamura litistää mestarin planeetat.

Raw Tag Team Championship: Cesaro ja Sheamus vs Braun Strowman

Risupartahirviö Strowman on kenties suosituin painija ja käsikirjoituksessakin lähes voittamaton. Eliminointipesässä Strowman hakkasi kaikki, mutta kaikki hakkasivat takaisin, jotta tukisukkis saatiin mestaruusotteluun. Tykkään siitä, kuinka piirroshahmomaisesti meuhkaava monsteri saa lisää tasoja vuoroa vartoessaan: tänään hän voittaa tiimimestaruuden lapsen kanssa. Tärisevä pentu vaikuttaa aidolta siviililtä? Nyt hän on aito WWE-mestari. Showpaini olympialaisiin 2020!


Universal Championship: Brock Lesnar vs Roman Reigns

Ennustuksen mukaan sikaniska viskaa, mistä ei voi nousta, mutta tukisukkis nousee ja on uusi Master of the Universe. Käytännössä: Lesnar viskaa viidesti tuloksetta, mikä on hervotonta, kun yleisö buuaa ja ulvoo boring, boring. Sitten Reignsin naama repeää kuin ennen vanhaan ja hän häviää! Mitä?! Reignsiä alkaa käydä sääliksi, kuten on tarkoitus: jos WWE on fiksu, shokkia tehostavia buuauksia ei sensuroida uusinnasta. Ajattelin pitää taukoa, mutta tämän matsin jälkipyykit on nähtävä.