Meillä on ollut kotona ongelmia langattoman verkon kanssa. Asunnon pohjarakenteen vuoksi WLAN-yhteys ei ole tahtonut toimia joka nurkassa sitten millään. Ei edes silloin, kun Netgear ystävällisesti toimitti Nighthawk-reitittimiään testikäyttöön. Sekä Nighthawk X4s että Nighthawk X8 ovat kyllä julman nopeita, mutta kun kämpässä on kaksi kerrosta ja runko on kiveä ja betonia, alakertaan sijoitettu reititin ei saanut signaalia kunnolla yläkerran parvekkeelle asti. Seurauksena oli, että mobiililaitteet hyppäsivät 4G-yhteydelle ja läppärin Skype-puhelut katkeilivat. Etenkin näin kävi, jos sattui itse istumaan puhelimen/läppärin ja reitittimen välissä.

Eräs vaihtoehto olisi ollut asentaa yläkertaan wifi-toistin. Tässä oli kuitenkin se ongelma, että se käytännössä puolittaa verkon siirtonopeuden ja laitteet saattavat pomppia verkkojen välillä. Jäin odottamaan elegantimpaa ratkaisua.




Kun kuulin Netgear Orbista, halusin sen välittömästi testiin. Orbi on käytännössä tri-band-reititin, joka varaa yhden taajuuksista pelkästään reitittimen ja satelliittien väliseen viestintään. Tämä tarkoittaa, että nopeuden piti olla aivan eri luokkaa kuin käytettäessä samaa kaistaa verkon jakamiseen. Aiemmat Netgearit olivat tehneet myös vaikutuksen käytön helppoudellaan, joten odotin Orbilta paljon tässäkin suhteessa.

Alku näytti lupaavalta: komeasta paketista tuli kaksi valkoista tötsää, joista toisessa luki ROUTER ja toisessa SATELLITE. Hyvin yksinkertainen ohjelappu kertoi, mitä pitää tehdä, ja asennus kesti vain muutaman minuutin. Reitittimen asennuksen jälkeen vein satelliitin paikalleen, tökkäisin siihen virrat päälle ja odotin hetken, kun tötteröissä vilkkui erilaisia värejä. Viimeinen valo kertoi yhteyden olevan hyvä, joten kirjauduin verkkoon. Orbi kaappasi selainliikenteen ja ohjasi sen omalle asetussivulleen, jossa minua tervehti Netgearin aiemminkin helpoksi toteamani käyttöliittymä. Parin minuutin kuluttua oli päivitetty sekä reitittimen että satelliitin firmwaret ja pääsin surffailemaan.

Toisin kuin wifi-toistin, Orbi ei tee kotiin useita verkkoja vaan antaa kaikille verkoille saman SSID:n – samaan tapaan kuin esim. julkisissa tiloissa käytetyt ammattilaitteet. Kukin päätelaite yhdistää sitten siihen tukiasemaan, jonka signaali on vahvin.



Oikeastaan arvostelun tärkein lause tulee tässä: Orbi tekee täsmälleen sen, mitä se lupaa. Asennuksen jälkeen yläkerran verkko-ongelma poistui, eikä se ole nyt kahden viikon testin aikana palannut. Reititin tuntuu olevan yhtä luotettava kuin Nighthawkitkin, eli sitä ei tarvitse jatkuvasti käynnistellä uudelleen.


Luonnollisesti minua kiinnosti laitteen suorituskyky. Testasin ensin paria muutaman vuoden vanhaa Macbookia, joissa oli entisessä ympäristössä ilmennyt satunnaisia verkkopätkintöjä. Orbin sijoittaminen samaan kerrokseen noin 3 metrin etäisyydelle nosti Speedtest-suorituskyvyn noin 70 Mbps:n tasolta yli 90 Mbps:ään (käytössä 100 Mbps:n kaapelimodeemi, yleensä suoraan piuhasta saa n. 95 Mbps). Sisäinen liikennöintinopeus on siis riittävän korkea, jotta minun nettiyhteydelläni eroa ei huomaa.

Toisen testin tein kytkemällä kannettavani gigabitin Ethernet-piuhalla ensin suoraan reitittimeen ja sitten satelliittiin ja siirtämällä 50 kpl 10 miljoonan tavun paketteja verkkolevylle ja takaisin LAN Speed Test -ohjelmalla. Tämä on jossain määrin epätieteellinen mittaus, eikä kerro sinällään reitittimen suorituskyvystä kuin suhteellisesti, sillä halpa NAS ei ole älyttömän nopea. Tulokset kuitenkin olivat mairittelevia:

Luku/kirjoitustesti, 50 kpl 10,000,000 tavun pakettia Lenovo EMC NASille ja takaisin

Orbi-reititin: 434/196 Mbps
Orbi-satelliitti, suoraan Ethernet-liitännästä: 189/79 Mbps

Vertailun vuoksi:
Nighthawk X4: 426/211 Mbps
Nighthawk X8: 424/212 Mbps

Tulokset suoraan reitittimestä kestävät siis täysin vertailun Netgearin kalliimpien, pelikäyttöön tarkoitettujen reitittimien kanssa. Ja vaikka nopeus satelliitin kautta putoaakin, data siirtyy edelleen hyvin käyttökelpoisella nopeudella esim. videoiden streamailuun.

Tein myös WLAN-nopeusmittauksia samalla menetelmällä, mutta totesin hyvin pian, että tällaiseen siirtonopeuteen vaikuttavia tekijöitä on aivan liikaa, jotta tästä voisi tehdä johtopäätöksiä. Speedtest antoi internetistä kaikkialla asunnossa yli 90 Mbps:n nopeuksia, mikä oli selvä parannus edelliseen. Myös ping-arvo pysyi maltillisena (alle 30 ms joka kokeilulla, kaapelimodeemin ping on luontaisesti hieman korkeampi kuin muilla tekniikoilla).




Kun vertaan Orbia aiemmin käytössä olleeseen Nighthawk X8 -lippulaivaan, on sen ominaisuuksia luonnollisesti karsittu. Erillisiä 2,4 ja 5 GHz:n verkkoja ei enää ole, eikä Ethernet-reitittimessä ole priorisoituja portteja NASia varten ja niiden lukumäärä on muutenkin pudonnut kuudesta neljään. Satelliitissa tosin on neljä porttia lisää. Koska testailen tämän tästä erilaista verkkolaitteistoa, käytän itse erillistä kytkintä, joten tämä ei sinällään omaan kotiverkkooni vaikuttanut.

Jos käytössä on todella iso asunto, satelliitteja voi ostaa lisääkin, mutta kaksi riitti ainakin 120-neliöiseen asuntoon komeasti. Reitittimen ja satelliitin sisältävä aloituspaketti maksaa noin 500 euroa, mikä on paljon rahaa, mutta Netgear-tuotteiden normaaliin hintatasoon nähden melkein edullista. Joka tapauksessa olen havainnut verkkolaitteiden hinnan korreloivan vahvasti niiden laatutason kanssa, ja Netgearin tuotannosta on tähän mennessä jäänyt positiivinen maku suuhun. Merkittävä bonus on myös se, että valkoiset, maulla muotoillut tötteröt istuvat normaalin asunnon sisustukseen aivan eri tavalla kuin Nighthawk-avaruuslaivat.

Arvostelija: Mikko Heinonen
Tuote: Netgear Orbi, reititin ja satelliitti
Hintaluokka: 500 €
Lisätietoja: Netgear

Plussaa: Helppo käyttöönotto, toimii oikeasti luvatulla tavalla ja siisti muotoilu
Miinusta: Korkea hinta, hieman Netgearin parhaimmistoa suppeampi reititinosa





Netgearin Senior consumer product marketing manager Lionel Paris jutteli Orbista Tukholmassa viime kuussa näin:



Kuvaaja, toimittaja: Manu Pärssinen
Leikkaus: Marko Haarni