Ghost - Live @ Ilosaarirock, Joensuu 19.7.2015
Ghostin pakanallinen messu täytti Ilosaaren Tähtiteltan hurmoksella.
Papa Emeritus III. Kuvat: Erkki Mervaala |
Ruotsalainen Ghost on yhtyeenä erikoisuus. Soittavien jäsenten henkilöllisyydet pidetään salassa ja heidät tunnetaan vain symboleilla tai "nimettöminä pahoina henkinä". Yhtyeen laulaja ja johtaja on jo kolmas Papa Emeritus, joskin hänen epäillään olevan sama henkilö jokaisessa inkarnaatiossaan. Aiemmin vuoden aikana YouTubessa julkaistu Papa Emeritus III:n esittelytraileri lähinnä huvitti.
Yhtye on käynyt aiemmin Suomessa viime vuonna Sonispheressa Metallican "lämppärinä" ja Tuskassa vuonna 2011. Oli mielenkiintoista nähdä, miten satanistisista teemoista ammentava orkesteri toimii samassa Tähtiteltassa, jossa perjantaina esiintyivät muun muassa SANNI ja Egotrippi. Kävi ilmi, että ihan pirun hyvin. Niin teltta kuin suuri osa anniskelualueesta seurasi Ghostin messua kuin hurmoksessa.
Vahva teema kantaa
Konsertti oli oivallisesti rakennettu. Aluksi nimettömät pahat henget soittivat instrumentaaliavauksena ensimmäisen albumin Opus Eponymous päätösraidan Genesis. Osuvasti nimetyssä kappaleessa kuulen 1970-luvun progemman (ja paremman) Genesiksen kaikuja. Lavalla kitaroidensa kera koikkelehtivat kasvottomat pirut toivat näkynä mieleeni keskiaikaiset maalaukset tanssivista demoneista nuotion ympärillä.
Alkusoiton jälkeen lavalle asteli juhlavasti itse pahuuden paavi, Papa Emeritus III. Yleisö ottaa hänet vastaan räjähtävin aplodein, joihin Papa suhtautui kunnioittavan tyynesti.
Ensimmäinen laulettu kappale From The Pinnacle To The Pit julkaistiin vain kaksi päivää ennen konserttia. Muriseva, vahvasti Rage Against The Machinen tuotantoa muistuttava bassokuvio löi biisin käyntiin. Pinnacle To The Pit toimi erinomaisesti konsertin todellisena avauksena; siinä yhdistyy niin Ghostin pirullinen rokkaavuus kuin himmeämmät, rauhalliset pop-laulukohdat.
Kuten messun teemaan kuuluu, välillä Papa Emeritus III tervehti ja puhutteli yleisöä. Ylivedetyn feikki italialainen paavi-aksentti sopii hahmolle överiydessään hyvin. Muutaman sanasen jälkeen alkava kappale Ritual lähti käyntiin melkein suomirockia muistuttavalla kitarakuviolla, joka kuitenkin kääntyi raskaaksi varsin nopeasti. Nämä vaihdokset raskaan ja herkän, metallin ja popin, rujon ja kauniin välillä ovat Ghostin musiikin peruselementtejä.
Kauniiden melodioiden ja pakanallisten teemojen risteys on yksi syy, miksi Ghost samalla sekä hämmentää että kiehtoo. Se on suurta teatteria, jonka kantava voima on äärimmäisen taidokkaasti esitetyssä musiikissa ja hienoissa sävellyksissä. Teatraalisuus ja laulujen teemat ovat selkeä lisäarvo, mutta harvinaisen toimiva.
Yhtyeen suurimmat fanit pukeutuivat teeman mukaisesti. Ghost Finlandin edustajat saivat luovutettua Papalle myös faniklubin lipun. |
Pahan messu
Eturivissä saattoi aistia messun hurmoksen. Keskellä eturiviä olivat kovimmat fanit maskeeranneet itsensä teeman mukaisesti. Rooliaan korostaen Papa asteli välillä lähemmäs yleisöä ja levitteli käsiään suurieleisesti saarnatessaan saatanallista sanomaansa... ja yleisö rakasti sitä. Aina Papan lähestyessä kymmenet kädet kurkottivat kaiteen yli kohti paaviaan.
Mitä lähemmäs setin loppua edettiin, sitä tiiviimpi tunnelma eturivissä oli. Viimeistään kaksi viimeistä kappaletta Year Zero ja Roky Erickson -cover If You Have Ghosts olivat sellaista herkkua niin tunnelmassa kuin musiikissa, ettei paremmasta väliä. Ja olihan se nyt ihan tajuttoman uljasta saada täysi teltallinen ihmisiä laulamaan mukana "Hail Satan!".
Luonnollisesti Ghost taputettiin takaisin lavalle valtaisin suosionosoituksin. Ensimmäisenä encorena kuultiin tuore kappale Absolution, jonka perään setti viimeisteltiin yhteislaulettavalla sävellyksellä Monstrance Clock. Keikka päättyi hienosti korkeaan tunnelmaan, kuten kuuluukin.
Melkein puolitoistatuntinen konsertti oli ehdottomasti festivaaliviikonlopun parasta antia. Ghost on yksi viimeaikojen kiinnostavimpia yhtyeitä, ja parhaimmillaan siihen sopii tutustua elävänä. Yhtyeen maailma ja sanoitusten teemat toki karkottavat kaikki, joilla on vähääkään enempää kukkia hatuissaan. Jos näiden seikkojen ei anna häiritä, niin Ghostista voi nauttia juuri sellaisena, mitä se parhaimmillaan on: erinomaisesti soitettua ja tuotettua musiikkia.
Yhtye palaa Suomeen ensi marraskuussa.
Illan settilista:
1. Genesis
2. From The Pinnacle To The Pit
3. Ritual
4. Prime Mover
5. Majesty
6. Con Clavi Con
7. Death Knell
8. Cirice
9. Stand By Him
10. Elizabeth
11. Ghuleh/Zombie Queen
12. Year Zero
13. If You Have Ghosts
Encore:
14. Absolution
15. Monstrance Clock
Tässä Spotify-soittolista keikalla kuulluista kappaleista (päivitetty 7.8.2015):
Keskustelut (3 viestiä)
26.07.2015 klo 10.13 4
29.07.2015 klo 13.36
29.07.2015 klo 17.30 1
Missähän ne on marraskuussa? Ei löytynyt mistään muualta sitä tietoa.
Eivät ole vielä tuon tarkemmin kertoneet.