Raspberry Pi
40 euron Linux-tietokone
Raspberry Pi -projektin tavoitteena oli luoda 25 dollarilla kokonainen toimiva tietokone. Aivan tavoitteeseen ei päästy, mutta lähelle kuitenkin. V2.fi tutustui vempeleeseen pikaisesti.
Videolla Raspberryä kokeillaan Raspbian-jakelulla, mutta laitteeseen saa myös muita GNU/Linux-variantteja SD-kortti-imageina, ks. raspberrypi.org/downloads.
Laite: Raspberry Pi
Teknistä tietoa: Perustuu Broadcom BCM2835 -piiriin, joka sisältää 700 MHz ARM1176JZFS-suorittimen liukuluvuilla ja Videocore 4 -näytönohjaimen, joka pystyy purkamaan H.264-videota 40MBit/s. OpenGL ES2.0- ja OpenVG-tuki.
Hintaluokka: 40 €
Myyjä: mm. Farnell
Kuvaus ja leikkaus: Veera Rouvinen
Videolla Raspberryä kokeillaan Raspbian-jakelulla, mutta laitteeseen saa myös muita GNU/Linux-variantteja SD-kortti-imageina, ks. raspberrypi.org/downloads.
Laite: Raspberry Pi
Teknistä tietoa: Perustuu Broadcom BCM2835 -piiriin, joka sisältää 700 MHz ARM1176JZFS-suorittimen liukuluvuilla ja Videocore 4 -näytönohjaimen, joka pystyy purkamaan H.264-videota 40MBit/s. OpenGL ES2.0- ja OpenVG-tuki.
Hintaluokka: 40 €
Myyjä: mm. Farnell
Kuvaus ja leikkaus: Veera Rouvinen
Keskustelut (41 viestiä)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 25.01.2008
17.09.2012 klo 14.55
http://www.kameli.net/marq/?p=1844
http://www.kameli.net/marq/?p=1849
Rekisteröitynyt 16.01.2012
17.09.2012 klo 14.56
Omaa sekoilua kirjautumisen ja copy/pasten kanssa.
Xbmc:n RasPi versio antaa laitteesta lisäksi paljon paremman kuvan, kuin Raspbian-käyttöjärjestelmä, joka tuntuu kyykähtävän koko ajan suuren prosessorikuorman alle.
Rekisteröitynyt 04.02.2008
17.09.2012 klo 15.03 4
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
17.09.2012 klo 15.05
Rekisteröitynyt 05.09.2011
17.09.2012 klo 15.16
Moderaattori
Rekisteröitynyt 25.01.2008
17.09.2012 klo 15.24
17.09.2012 klo 15.36
17.09.2012 klo 15.39
Rekisteröitynyt 04.09.2011
17.09.2012 klo 16.03
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
17.09.2012 klo 16.08 1
Ehkä jossain Afrikassa tällä voisi olla kysyntää, missä porukalla ei ole varaa ostaa oikeeta tietokonetta.
Eräs käyttöalue ovat juurikin kehitysmaat, mutta huomioiden, että olen nyt tässä sivutoimisesti diilannut näitä tuolta Farnellin tukusta sellaiset 70 kpl ilman mitään mainostusta, tuntuu olevan kysyntää ihan Suomessakin.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 25.01.2008
17.09.2012 klo 16.16
Omana kuriositeettinaan odottelen Risc OS -porttauksen etenemistä. Ehtaa RiscPC:tä ei oikein nurkkiin mahdu ja Raspi olisi paljon tehokkaampikin.
Rekisteröitynyt 28.02.2011
17.09.2012 klo 22.34
17.09.2012 klo 22.36
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
17.09.2012 klo 22.41
Kokeilitteko toistaa videoita? Luin jostain, että tuo kykenisi toistamaan jopa 1080p-laatua. Voisi olla ainakin halpa HTPC-vaihtoehto.
Ei kokeiltu, mutta kyllä se toimii, vaikka softa on vielä vähän kesken. Raudassa on H.264-tuki ja tästä on todistajalausuntoja kyllä.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
17.09.2012 klo 23.03
Haha, laadukkaat kommentit :D
Moderaattori
Rekisteröitynyt 25.01.2008
17.09.2012 klo 23.29
Rekisteröitynyt 28.07.2009
18.09.2012 klo 00.24
Tuo 25$ on muuten [melko tarkasti] RasPi:n komponenttien hinta, näin ollen projektin tavoite on mielestäni saavutettu onnistuneesti... Komponentit on noin 25 dollaria, ja sitten siihen tulee muita kuluja päälle. Ja vähän riippuen siitä keneltä sen ostaa, on yksikkö noin 35 dollaria eli 26 euroa toimituksineen. Lisäksi vielä on model A ja model B hintaan tuomat erot.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
18.09.2012 klo 08.55
Ja vähän riippuen siitä keneltä sen ostaa, on yksikkö noin 35 dollaria eli 26 euroa toimituksineen. Lisäksi vielä on model A ja model B hintaan tuomat erot.
Mistä löytyy tähän hintaan, ja onko saatavuutta? RS-Onlinella on kuukausien jonot ja hinta tuo 40 posteineen, Farnellin veroton netto on 29,03 € ilman postitusta.
Tuo 25 dollarin tavoite on kaiketi tosiaan tarkoitus saavuttaa riisutummalla A-mallilla, jonka julkaisua on lykätty loppuvuoteen. Se ei mielestäni ole näprääjälle yhtä mielenkiintoinen - poistetut ominaisuudet ovat arvokkaampia kuin se, että hinta on väkisin painettu alas.
18.09.2012 klo 09.03
18.09.2012 klo 15.01
http://tietsikka.blogspot.fi/2012/09/arm-android-tietokon
Arm11 on varsin vanhahtava verrattana cortex a9
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
18.09.2012 klo 15.15
Parempiakin vaihtoehtoja on.
http://tietsikka.blogspot.fi/2012/09/arm-android-tietokon
Arm11 on varsin vanhahtava verrattana cortex a9
Tätä kiinakamaahan piisaa kyllä, mutta tuossakin yli tuplahinta, eikä likimainkaan samanlaista yhteisöä. Ei Raspberryn viehätys olekaan raudassa, vaan konseptissa.
18.09.2012 klo 18.43
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
18.09.2012 klo 18.50
http://www.raspberrypi.com/mpeg-2-license-key/
Rekisteröitynyt 07.04.2009
18.09.2012 klo 19.00 1
"ssh -ltunnus kone.fi" on sama kuin "ssh tunnus@kone.fi" :)
18.09.2012 klo 19.04
http://tietsikka.blogspot.fi/2012/09/raspberry-pi.html
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
18.09.2012 klo 19.07
Rekisteröitynyt 28.07.2009
18.09.2012 klo 19.16
Ja vähän riippuen siitä keneltä sen ostaa, on yksikkö noin 35 dollaria eli 26 euroa toimituksineen. Lisäksi vielä on model A ja model B hintaan tuomat erot.
Mistä löytyy tähän hintaan, ja onko saatavuutta? RS-Onlinella on kuukausien jonot ja hinta tuo 40 posteineen, Farnellin veroton netto on 29,03 € ilman postitusta.
Tuo 25 dollarin tavoite on kaiketi tosiaan tarkoitus saavuttaa riisutummalla A-mallilla, jonka julkaisua on lykätty loppuvuoteen. Se ei mielestäni ole näprääjälle yhtä mielenkiintoinen - poistetut ominaisuudet ovat arvokkaampia kuin se, että hinta on väkisin painettu alas.
Jeps, A-mallin hintatavoitteena (komponenteissa) on 25 dollaria ja B-mallilla se 35 dollaria... http://www.raspberrypi.org/faqs :-)
A-mallista puuttuu ethernet-portti, ja yksi usb-portti. Ei mielestäni halvauta kyllä konetta, olit kuinka näprääjä tahansa.
...
Ja oli pakko katsoa Element 14:n sivua, ja kuten kirjoitit ainakaan heiltä sitä ei siihen hintaan saa enään. Olin, kuten näkyy, vielä eilen aika pihalla siitä mitä tuo piiri tällä hetkellä maksaa EU-kansalaiselle Farnellilta kaikkien viulujen kera. (´^^)o
Element14/Farnellin hinta on näköjään noussut niinkin ylös kuin 34 euroa. Ja kun sisällytetään verot ja toimitus kulut, se on kympin enemmän, eli 43 euroa. Toisaalta odotus aika on vain 3-4 viikkoa. Element14-t-paitaa ei näköjään saa enään myöskään mukaan.
http://www.element14.com/community/groups/raspberry-pi
Nyt kun Raspi B-mallin rev.2:sta aletaan/alettiin kasaamaan UK:ssa Sonyn tehtaalla, niin ehkä hinnan korotus johtuu siitä?
http://www.raspberrypi.org/archives/1925
Kilpailija RS myy kylläkin samaa levyä 27 euroa, ja postikulujen sekä verojen kanssa niin ikään 39 euroa. Mutta kuten mainitsit niin n. 10 viikkoa on jonotus aika...
http://raspberrypi.rsdelivers.com/default.aspx
Silti vähän jännä homma, että Farnellin USA putiikin Newarkin hinta laitteelle on tasan 35 dollaria (~26€)... http://www.newark.com/raspberry-pi/raspbrry-pcba/raspberr
Jos en nyt väärin muista, niin maksoin omastani kaikki kulut yhteensä noin 30 euroa. Mutta voidaan aika varmasti näköjään pitää kiinni siitä, että [tällä hetkellä] kun valdelmapiirin on saanut, ja kun siihen on ostanut kotelon (jos ei itse väsää sitä sitten), niin kokonaisuuden hinta on selkeästi 40-50€ tuolla puolen. (*T_T)
Rekisteröitynyt 28.07.2009
18.09.2012 klo 20.11
Voihan niitä speksejä tuijottaa, mutta näytä XBMC tuolle Kiinan laitteelle. Ja RISC OS, ja ja ja...
Yksi XBMC kiina-laitteelle? Hae se täältä: http://github.com/xbmc/xbmc
ARM-suoritin ja GNU/Linux on ne ainoat asiat jotka tarvitaan yhdistäväksi tekijäksi. Linux-ydin sisältää ajurituen kaikelle oleelliselle laitteistolle [todennäköisesti]. Ja kun kerran XMBC on portattu jo ARM:lle ja GNU/Linuxille, niin se toimii kaikissa ARM-pohjaisissa PC-laitteissa. Esim. CuBoxissa... http://wiki.xbmc.org/index.php?title=CuBox
Tietysti yhteisönä on GNU/Linux ARM -yhteisö, jonka yksi osa RasbPi-yhteisökin on. ARM-yhteisö on valtava, ja useimmilla tunnetuimmilla GNU/Linux-jakeluilla on myös ARM-sivustonsa. Esim. Debian: http://www.debian.org/ports/arm/ tai Gentoo: http://www.gentoo.org/proj/en/base/arm/index.xml tai Ubuntu: http://www.ubuntu.com/download/arm tai Fedora: https://fedoraproject.org/wiki/Architectures/ARM
Tietysti jos kaipaa optimointeja juuri sille tietylle kiina-laitteelle, esim. Gentoo tarjoaa vastauksia. Ja käytännössä kun Gentoo on koneessa, et koskaan jää paitsi mistään sovelluksesta, jonka saattaisit haluta. Mutta se vaatii jo vähän enemmän perehtyneisyyttä.
Ei tarvita erikseen paketoitua Windowsia Intelin ja AMD suorittimia käyttäville Windows-tietokoneillekkaan koska niissä suorittimissa on sama x86-käskykanta. RasPille tehdyt jakelut toimivat varmasti sellaisinaan useimmissa ARM-arkkitehtuuriin perustuvissa PC:issä. Ja jos Windows RT:n laitteistovaatimuksia ei olisi asetettu niin hiton korkealle toimisi se RasPissakin ihan varmasti.
RISC OSista en mene sanomaan kun en hirveästi ole siihen perehtynyt. Tosin arvelen, että RISC OSin ajaminen ei mikään mahdoton juttu pitäisi olla. Se saattaa tarvita extra ajureita joihinkin toimintoihin, mutta en usko, että mitään ylitsepääsemätöntä, jos se kerran pyörii valdelmapiirissäkin... Pyörii näköjään jopa Pandorassa ja BeagleBoardissakin: http://en.wikipedia.org/wiki/RISC_OS#Supported_hardware
...
Noin muuten, tietysti jos ostat kiina-boksin, jos et käsitä mitä olet tekemässä, ei välttämättä apua löydy niin helposti, laite on kalliimpi (vaikkakin suorituskykyisempi), ja tietty yhteisöllisyys puuttuu kun ei ole sitä pientä sydäntä lämmittävää vadelmaa siihen piirilevyyn maalattuna.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
18.09.2012 klo 20.24
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
18.09.2012 klo 20.28
Ja käytännössä kun Gentoo on koneessa, et koskaan jää paitsi mistään sovelluksesta, jonka saattaisit haluta. Mutta se vaatii jo vähän enemmän perehtyneisyyttä.
RasPille tehdyt jakelut toimivat varmasti sellaisinaan useimmissa ARM-arkkitehtuuriin perustuvissa PC:issä.
Gentoota vuodesta 2003 käyttäneenä pitää vielä se lisätä, että TEORIASSA kun Gentoo on koneessa menee näin, KÄYTÄNTÖ on sitten muuta...
Ja ainakin Raspbianissa on btw se muutos normaaliin ARM-kerneliin, että liukuluvut lasketaan suoraan raudalla eikä niitä emuloida. Eli ihan pudottamalla ei mene mihin tahansa purkkiin.
Rekisteröitynyt 28.07.2009
18.09.2012 klo 20.37
Osaava ohjelmoijahan tekee tosiaan vaikka tyhjästä kaiken ja kääntää sourceista, mutta jos ajatellaan sitä lähtökynnystä ARM-maailmaan Raspberrystä, jossa ~kaikki on dokumentoituna, vs. kiinapurkista X, jota ei ehkä enää tehdä ensi viikolla, niin kyllä jälkimmäisen kanssa aika yksin on.
Kyllä esim. Ubuntu ARM on varmasti dokumentoitu niin hyvin, että kaikki pelittää myös siinä kiinapurkissakin. Saat valmiin jakelun, joka menee "heittämällä" sisään. ( Joo, otan vähän vapauksia tämän lausunnon kanssa. :D ARM ei kuitenkaan vielä ole työpöydillä arkea, vaikka siitä seuraavan 10 vuoden aikana sitä tuleekin hyvin todennäköisesti. )
Ja käytännössä kun Gentoo on koneessa, et koskaan jää paitsi mistään sovelluksesta, jonka saattaisit haluta. Mutta se vaatii jo vähän enemmän perehtyneisyyttä.
RasPille tehdyt jakelut toimivat varmasti sellaisinaan useimmissa ARM-arkkitehtuuriin perustuvissa PC:issä.
Gentoota vuodesta 2003 käyttäneenä pitää vielä se lisätä, että TEORIASSA kun Gentoo on koneessa menee näin, KÄYTÄNTÖ on sitten muuta...
Ja ainakin Raspbianissa on btw se muutos normaaliin ARM-kerneliin, että liukuluvut lasketaan suoraan raudalla eikä niitä emuloida. Eli ihan pudottamalla ei mene mihin tahansa purkkiin.
Gentoota myös niin ikään vuodesta 2003 käyttäneenä (tai 2002, milloin se 1.0 julkaisu nyt olikaan) stage 1:sta sopan pariinkin otteeseen kääntäneenä voin sanoa, että Gentoo toimii TEORIASSA, että KÄYTÄNNÖSSÄ. Mutta se on uskomattoman helppo sössiä. 2008 syksystä eteenpäin on ollut OS X.
Entä sitten jos sinulla on Raspbian-jakelu käännettynä ARMv6 Hardfp vivun kanssa? Kiina-boksin rauta on hyvin todennäköisesti yhteensopivaa.
Pi on AMR11-suorittimella varustettu, ja se on aika vanha suoritin ehkä kymmen vuotta vanha. Esim. mainitsemassani CuBoxin Marvell Armada 510 ARMv6/v7-suorittimesta löytyy VFPv3, jolloin Raspbianin voi käytännössä suoraan pudottaa siihen.
Muutenkin Raspbian on ainakin näin minun näkökulmastani täysin tavallinen Debian on ARM -jakelu jossa ei ole mitään oikeita isoja muutoksia tehty tavalliseen Debian/ARM-jakeluun. Muutokset joita siinä on tehnyt ovat hyvin pieniä (kuten optimaaliset versiot memcpy() and memset() -funktioista), ja eivät käytännössä haittaa sen käyttöä muissa ARM-laudoissa.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
18.09.2012 klo 20.53
Kyllä esim. Ubuntu ARM on varmasti dokumentoitu niin hyvin, että kaikki pelittää myös siinä kiinapurkissa.
Sehän ei ole kiinni Ubuntun dokumentoinnista, vaan laitteen. Tuossa vähän blogiakin aiheesta:
http://www.kameli.net/marq/?p=1208
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
18.09.2012 klo 21.21
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
18.09.2012 klo 21.27 1
- [todennäköisesti]
- hyvin todennäköisesti
Tässä on juuri se, minkä takia asia ei ole niin yksinkertaista. Todennäköisesti on näin, mutta voi olla olemattakin. Seurasin pitkään Dinguxin kehitystä, ja se oli esimerkki tästä kiinalaitteiden arvaamattomuudesta. Eräänä kauniina päivänä valmistaja vaihtoi toiseen näyttömoduuliin, ja siitä eteenpäin Dingux ei enää mennyt koneisiin lainkaan. Tästä ei kukaan viitsinyt mainita mitään, koska valmistajan oma firmis toimi samalla tavalla molemmilla. Taas sama reversetys alusta, ja viikkoja-kuukausia oltiin ilman toimivaa Dinguxia uudemmille raudoille. Usein näiden randompurkkien selvittely on jonkun yksittäisen tahon harteilla, valmistajaa kiinnostaa siihen asti että kama saadaan ovesta ulos.
Raspberry Pin kauneus on se, että yhteisö taustalla varmistaa ettei kukaan sooloile tällä tavalla, ja luvatut speksit pitävät. Tokihan sen suoritin on vanha, kun on haettu edullisinta hintaa, jolla ollaan vielä käyttökelpoisia. Se vaan on täysin "beside the point".
Rekisteröitynyt 28.07.2009
18.09.2012 klo 21.29
Kyllä esim. Ubuntu ARM on varmasti dokumentoitu niin hyvin, että kaikki pelittää myös siinä kiinapurkissa.
Sehän ei ole kiinni Ubuntun dokumentoinnista, vaan laitteen. Tuossa vähän blogiakin aiheesta:
http://www.kameli.net/marq/?p=1208
Okei, käsitin väärin, tarkoitit siis laitteistonpuolesta tulevaa tukea, ja laitteiston dokumentaatiota. Mutta mitä merkitystä sillä on sille sovellukselle jonka olet koodannut RasPilla? Useimmissa tapauksissa ei mitään. Se toimii sellaisenaan muissakin ARM-laitteissa.
Vai halajatko kehittää omia ajureita, ja omia lisälaitteita? Ehkäpä jotain todella optimoitua todella rauta ja alusta kohtaista softaa? Siinä tapauksessa käsittäisin asian erittäin hyvin. Mutta nämä asiat eivät ole mikään mahdottomuus muilla laitteilla. Ja toisaalta, se ei [täysin] onnistu RasPillakaan koska Broadcom panttaa sen dokumentaatiota...
What hardware documentation will be available?
Broadcom don’t release a full datasheet for the BCM2835, which is the chip at the heart of the Raspberry Pi. We will release a datasheet for the SoC which will cover the hardware exposed on the Raspi board e.g. the GPIOs. We will also release a board schematic later on.
Lue lisää täältä: http://www.raspberrypi.org/faqs
...
(Kameli.netin artikkelin luettuani ) Ei se tilanne kyllä ihan noin lohduton ole mielestäni (toisaalta olen softainssi, en tke-kaveri). Tietysti jos on tottunut siihen, että kaikki tulee aina automaattisesti tarjottuna... Muistan vielä ajan kun GNU/Linuxin videokorttien ajureiden kanssa sait tapella, ja mitään valmistajien binaariblobbejakaan ei edes ollut tarjolla. Kyllä, se laitteisto tuki siitä ajan kanssa paranee. Maailmassa on kuitenkin enemmän ARM-pohjaisia PC-laitteita kuin x86-pohjaisia.
Mutta noin yleisesti nämä kiina-laitteet joista meillä on tässä puhe, ovat hyvin suurella varmuudella GNU/Linuxin ja muiden juttujen puolesta tuettu ainakin oleellisilta osiltaan, ja niihin saa ohjelmistoa, ja palveluita.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
18.09.2012 klo 21.38 2
Okei, käsitin väärin, tarkoitit siis laitteistonpuolesta tulevaa tukea, ja laitteiston dokumentaatiota. Mutta mitä merkitystä sillä on sille sovellukselle jonka olet koodannut RasPilla? Useimmissa tapauksissa ei mitään. Se toimii sellaisenaan muissakin ARM-laitteissa.
Puhuin ensisijaisesti laitteen täysipainoisesta käytöstä. Kuten tuossa videossakin mainitsin, olen nähnyt n+1 kappaletta näitä pikkupurkkeja, joille on luvattu sitä ja tätä tukea, mutta sitä ei ole koskaan tullut. Ei ole paljon hyötyä suuremmasta kellotaajuudesta, jos esim. piirissä olevaa videon rautapurkua ja overlayta ei saa koskaan toimimaan. Tällaisia laitteita on markkinoilla useita.
Raspberry on jo ylittänyt kriittisen massan, jossa sille on riittävä määrä kiinnostuneita väkertäjiä. Olen siksi varsin optimistinen siitä, että esim. näyttökiihdytys saadaan vielä toimimaan kunnolla.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 25.01.2008
18.09.2012 klo 21.53 1
(Kameli.netin artikkelin luettuani ) Ei se tilanne kyllä ihan noin lohduton ole mielestäni (toisaalta olen softainssi, en tke-kaveri). Tietysti jos on tottunut siihen, että kaikki tulee aina automaattisesti tarjottuna... Muistan vielä ajan kun GNU/Linuxin videokorttien ajureiden kanssa sait tapella, ja mitään valmistajien binaariblobbejakaan ei edes ollut tarjolla. Kyllä, se laitteisto tuki siitä ajan kanssa paranee. Maailmassa on kuitenkin enemmän ARM-pohjaisia PC-laitteita kuin x86-pohjaisia.
Postaushan on viime vuoden puolelta, minkä jälkeen asiat ovat marginaalisesti kohentuneet. Ei tarvi tulla kaiken valmiiksi tarjottuna, mutta kun tulisi edes joskus. Efika MX ja Trim-Slice olivat nekin periaatteessa kiinnostavia ARM-purkkeja molemmat, mutta kun yhteisö ei saanut dokumentteja ja valmistajilla loppui sekä mielenkiinto, resurssit että osaaminen, niin 3D-kiihdytys, video-overlay ja videon rautapurku jäivät pysyvästi toteuttamatta. Fläsääkin lupailtiin, mutta ei Adobea kiinnostanut pikkuputiikkien pyynnöt ja sitten killasivat mobiiliversiot kokonaan.
Raspin tapauksessa yhteisöllinen kehitysmalli näyttää toimivan paljon paremmin kuin em. valmistajien lupailut, joten samanlaista tyhjiöön jäämistä tuskin nähdään.
Rekisteröitynyt 28.07.2009
18.09.2012 klo 22.12
Tässä on juuri se, minkä takia asia ei ole niin yksinkertaista. Todennäköisesti on näin, mutta voi olla olemattakin. Seurasin pitkään Dinguxin kehitystä, ja se oli esimerkki tästä kiinalaitteiden arvaamattomuudesta. Eräänä kauniina päivänä valmistaja vaihtoi toiseen näyttömoduuliin, ja siitä eteenpäin Dingux ei enää mennyt koneisiin lainkaan. Tästä ei kukaan viitsinyt mainita mitään, koska valmistajan oma firmis toimi samalla tavalla molemmilla. Taas sama reversetys alusta, ja viikkoja-kuukausia oltiin ilman toimivaa Dinguxia uudemmille raudoille. Usein näiden randompurkkien selvittely on jonkun yksittäisen tahon harteilla, valmistajaa kiinnostaa siihen asti että kama saadaan ovesta ulos.
Raspberry Pin kauneus on se, että yhteisö taustalla varmistaa ettei kukaan sooloile tällä tavalla, ja luvatut speksit pitävät. Tokihan sen suoritin on vanha, kun on haettu edullisinta hintaa, jolla ollaan vielä käyttökelpoisia. Se vaan on täysin "beside the point".
Oikeastaan olen samaa mieltä kanssasi tästä mitä kirjoitit. Saat +1. :-D
Mutta vähän pitää kommentoida, että tämä ei ole ainoastaan kiinalaisten "härö"-valmistajien ongelma. Isot ja tavallisesti luotettavina pidetyt valmistajat, kuten Samsung ja Sony, myös harrastavat tuota toimintaa. Ja mikä estäisi Rasberry Pi Foundationia tekemästä aikaisempien lautojen kanssa epäyhteensopivaa laite-päivitystä? Ei mikään. He tekevät sen, jos katsovat, että siitä on jotain hyötyä. Esim. jos jotain osaa ei saa enään järkevään hintaan, joka tarvitaan yhteensopivuuden säilyttämisessä aikaisempiin lautoihin. Tietysti se turvaverkko on alla olemassa tätä varten, mistä juuri kirjoitit. Kehittäjiä on myös enemmän tekemässä töitä, ja ylläpitämässä ohjelmiston yhteensopivuutta, vaikka joku komponentti siellä alla vaihtuisikin.
Dingux ei ole tuttu systeemi minulle. Luin vähän juttua siitä... Vaikka käsitän pointtisi, niin aluan silti tuoda esiin, että Dingoo on MIPS-pohjainen ratkaisu, ja se käyttää täysin kiinalaisten omia viritelmiä (koska MIPS on käytännössä vapaatariistaa tällä hetkellä). Jos ajurit menee rikki valmistaj(an/ien) toimien vuoksi GNU/Linuxissa sille, niin se ei ole mikään mistä voi edes valittaa. Etenkään, jos kehittäjänä on yksi mies Espaniasta.
Eri juttu sitten jos valmistaja on luvannut GNU/Linux-tukea laitteelle, ja pettää lupauksensa vain kolme viikkoa sen jälkeen kun sitä oltiin viimeksi kailotettu kaikelle kansalle (Sony). (*T_T)
Tai jos laite on virallisesti tarkoitettu ja myyty RasPi:n kaltaisena viriteltävänä tölkkinä, tai piirilevynä...
http://www.zdnet.com/photos/missed-out-on-raspberry-pi-he
...
Yritän jatkaa omia hommia nyt. Oli kiva jutella. :-)
Rekisteröitynyt 28.07.2009
18.09.2012 klo 22.20
Puhuin ensisijaisesti laitteen täysipainoisesta käytöstä. Kuten tuossa videossakin mainitsin, olen nähnyt n+1 kappaletta näitä pikkupurkkeja, joille on luvattu sitä ja tätä tukea, mutta sitä ei ole koskaan tullut. Ei ole paljon hyötyä suuremmasta kellotaajuudesta, jos esim. piirissä olevaa videon rautapurkua ja overlayta ei saa koskaan toimimaan. Tällaisia laitteita on markkinoilla useita.
Raspberry on jo ylittänyt kriittisen massan, jossa sille on riittävä määrä kiinnostuneita väkertäjiä. Olen siksi varsin optimistinen siitä, että esim. näyttökiihdytys saadaan vielä toimimaan kunnolla.
( Vielä pari viestiä. :P )
Joo, olen ihan samaa mieltä tästäkin. Enkä minä tässä puolustanut suurempaa hertsilukemaa, vaan sitä, että RasPi ei ole ainoa mahdollisuus, niihin juttuihin mistä kirjoitit aikaisemmin.
Ja on se vähän ilkeätä, että VideoCorelle ei ole olemassa FOSS-ajuria...
http://www.phoronix.com/scan.php?page=news_item&px=MTA1MT
...mutta eiköhän se vielä järjesty. :-)
19.09.2012 klo 10.24
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
19.09.2012 klo 21.50
http://www.raspberrypi.org/archives/2008