Internet on suorastaan pullollaan erilaisia selainpelejä, mutta mikä on lopputulos, kun asialle laitetaan eRepublik-niminen yhtiö, jonka takana häärii romanialaispainoitteinen kehittäjätiimi? Moni varmasti kuvittelee pelin olevan vain yksi selainpeli muiden joukossa, mutta pelin kantava idea yllättää.

Kun perinteisesti selainpelit keskittyvät lähinnä suurten armeijoiden ja kaupunkien rakenteluun, otetaan eRepublikissa ohjattavaksi vain yksi ainoa kansalainen, jonka on työskenneltävä päivittäin ansaitakseen rahaa henkensä pitimiksi. Kun kansalaisen taidot hiukan karttuvat, aukeavat ovet moniin mahdollisuuksiin. Kansalainen voi halutessaan liittyä kotimaansa armeijaan, lähteä mukaan politiikkaan hakemalla eduskuntaan tai vaikka perustaa yrityksen, joka tuottaa hyödykkeitä markettiin.




Kuten jo nokkelimmat teistä saattoivat arvata, on eRepublik vahvasti yhteisöpohjainen selainpeli: Suuri osa pelaamisesta tapahtuu IRC:ssä ja foorumeilla ja tavallinen pulliainen selviää päivän tehtävistään alle viidessä minuutissa - vaikka peliin saa kulumaan tunteja päivässä jos vain haluaa. Suomalainen peliyhteisö on pieni, mutta erittäin aktiivinen. Iso joukkio aktiivisia pelaajia viettää päivittäin runsaasti aikaa IRC:ssä keskustellen toistensa kanssa erilaisilla suomalaisilla kanavilla.

Ilman yhteisöä ei tästä pelistä olisi suoraan sanottuna mihinkään. Siksipä moni uusi pelaaja lopettaa pelaamisen vähän ajan päästä, kun he eivät löydä eRepublikista mitään tarjottavaa heille. IRC:n eksyneille pelaajille löytyy sen sijaan aina huvitusta ja tekemistä, joten suosittelen sitä lähestymistapaa lämpimästi. Monet pelaajat löytävät itselleen kodin jostain kotimaansa puolueesta ja ajan myötä investoivat omaan yritykseensä. Siihen he palkkaavat muita pelaajia ja myyvät marketissa heidän tuottamiaan tuotteita kuten ruokaa, muuttolippuja, aseita, taloja ja raaka-aineita muihin tuotteisiin. Osa myös löytää itsensä myöhemmin jostain toisesta maasta kehittämässä sen hallintoa ja armeijaa, koska pelissä voi myös vaihtaa omaa kansalaisuutta, kunhan toisen maan eduskunta sen hyväksyy.

Jotkut pelaajat löytävät itselleen kodin armeijasta. Erepublikissa armeija on maan hallituksen pyörittämä sotilasyksikkö, jolla on yleensä kunnolliset hierarkiat puolustusvoimien komentajasta tavalliseen rivisotilaaseen. Armeijauralla on helppo edetä osoittamalla kykynsä johtotehtävissä ja halukkuutensa toimia maansa hyväksi. Moni pelaaja on noussut aina presidentiksi asti kulkemalla läpi armeijan hierarkian.

Kuten jo todettua, on Suomi pelissä pelaajakunnaltaan pieni, mutta maa-alueiltaan sitäkin suurempi. Syksyn aikana Suomi on valloittanut melkein koko Norjan ja viimeisin valloitus on Etelä-Helsingiksi kristitty Viron maakunta. Ei siis kannata leimata peliä pasifistihippien Shangri La:ksi, vaikka se pohjautuukin vahvasti tiiviiseen peliyhteisöön.


Imperialistinen Suomi ei ole varmastikaan monen ihmisen mieleen, mutta eRepublikissa on unohdettava oikean elämän poliittiset suhteet ja ajateltava asiaa peli-ilon kannalta. Sotiminen tuo jännitystä ja tekemistä elämään ja se auttaa suuresti molempien maiden taloutta.



Erepublikin vahvuuksiin kuuluu sen monipuolisuus. Kuten totesin jo aiemmin, voi pelissä liittyä muiden pelaajien pyörittämään armeijaan tai hakea eduskuntaan jonkun puolueen listoilta. Suositeltavaa on myös pyrkiä kasvattamaan omaa varallisuuttaan pyörittämällä bisneksiä, esimerkiksi yritysten tai pörssikeinottelun muodossa. Tämä vaatii nuorelle pelaajalle suurehkoa alkupääomaa, mutta maksaa kyllä itsensä takaisin, jos pelaaja vain viitsii opiskella tarkoin pelin talouselämän sääntöjä. Tässä piileekin syvä sudenkuoppa, sillä usein nuoret pelaajat alkavat pyörittää yritystä sen kummemmin miettimättä työvoiman palkkaamiseen ja raaka-aineisiin meneviä kustannuksia tai markkinoiden kilpailutilannetta. Erepublikissa on siis oikeasti tiedettävä mitä tekee, jos haluaa menestyä. Onneksi pelistä löytyy pelaajia, jotka kehittävät työkaluja esimerkiksi yritysten pyörittämisen avuksi. Valitettavasti tällä hetkellä suuri osa työkaluista ei toimi, kiitos kehittäjien tekemien uudistusten.




Vastikään kolme vuotta täyttänyt eRepublik on kokenut suuria vaikeuksia matkansa varrella. Alunperin peli oli erittäin buginen ja monet pelaajat lopettivatkin pelaamisen hyvin pian aloittamisen jälkeen. Tilanne parani ajan myötä, mutta kovin stabiiliksi peliä ei ole koskaan voinut haukkua. Kaikesta tästä huolimatta eRepublik on onnistunut kasvattamaan pelaajakuntaansa ja parhaimmillaan suurimmissa maissa on ollut jopa viisikymmentätuhatta asukasta. Tämä on huima luku verrattuna pieneen Suomeen, jonka asukasluku on pysynyt parhainakin päivinä vain parissa tuhannessa.

Kesällä pelaajakanta koki kuitenkin suuren kolauksen kun kehittäjätiimi julkaisi rahoittajan painostamana pelistä uuden keskeneräisen version. Esimerkiksi täysin uudistettu PvP-taistelumoduuli oli erittäin buginen, eikä sitä oltu tasapainoitettu kunnolla. Tämä johti monien vanhojen pelaajien lopettamiseen ja koko pelin talousmaailma kärsi suuresti. Kehittäjätiimi kuitenkin oppi virheistään ja päätyi lopulta käytännössä palauttamaan pelin entiselleen. Tällä hetkellä peli on toimivampi kuin koskaan ja oikeastaan kaikki bugeistakin on saatu hiottua pois - vaikka valitettavaa toki vielä löytyy. Esimerkiksi tätä artikkelia kirjoittaessaan allekirjoittaneella pääsi muutama kirosana suusta, sillä bugin takia valtion tilille kertyneitä verotuloja ei saanut siirrettyä valtion organisaatiolle turvaan. Tämä on kuitenkin niitä välttämättömiä pahoja, joihin tottuu ajan kanssa. Itseasiassa bugien kanssa eläminen tuntuu eräänlaiselta symbioosilta. Joskus niitä oppii jopa kaipaamaan.

Pelin nykyisestä kehityksestä löytyy eräs ärsyttävä asia: Kehittäjätiimi on jättänyt ilmoittamatta uudistuksista etukäteen, joten pelaajakunta saa yleensä ihmetellä, miten uudistukset toimivat kun niitä lisätään. Onneksi yleensä jälkikäteen tulee edes jonkinlainen ilmoitus, mutta mitään tyydyttävää opasta tekijöiltä ei voi odottaa, joten pelaajien tehtäväksi jää sopeutua uuteen tilanteeseen keskenään.




Mikäpä olisi nettipeli ilman keskenään taistelevia liittoumia. Erepublikissa liittoumat eivät ole mitään sukua oikean elämän vastaaville. Suomi kuuluu samaan liittoon muun muassa Romanian, Kroatian ja Espanjan kanssa ja painostaa tällä hetkellä erittäin kovasti kilpailevaa Phoenix-liittoumaa. Viimeaikoina Suomen EDEN-liittouma on onnistunut pyyhkimään kartalta esimerkiksi Venäjän, Saksan ja pelin vahvimman valtion Unkarin. Aina tilanne ei ole kuitenkaan ollut näin hyvä. Kesällä 2009 Phoenixin edeltäjä PEACE-liittouma onnistui valloittamaan lähes koko Pohjois-Amerikan. Sotaonni kääntyi aivan viimeisellä mahdollisella hetkellä ja suurelta katastrofilta vältyttiin.

Suomi on ollut aina tiukassa yhteistyössä EDEN-liittouman kanssa. Kyseisessä liittoumassa arvostetaan myös meidän osaamistamme, sillä kaksi suomalaista on ollut koko liittouman johdossa ja meillä on ollut aina vahva edustus liittouman johtoportaassa. Voidaan siis sanoa, että pieni Suomi vaikuttaa eRepublikin maailmanpolitiikkaan kuin Yhdysvallat oikeassa maailmassa.



Selainpelinä eRepublik ei välttämättä ole sieltä hektisimmästä päästä, mitä rivipelaajan arkeen tulee. Mutta valtion ja liittoumien johdolla on usein päiviä, jolloin tuntuu ettei aikaa ole mitenkään tarpeeksi, kun täytyy esimerkiksi pitää huolta, että armeija on iskuvalmiina oikeaan aikaan ja siinä välissä pitäisi myös ottaa vastaan sisäministeriön raportti valtion yhtiöiden pyörityksestä. Yritän tässä sanoa, että mikäli on tahtoa hankkiutua peliyhteisön jäseneksi, löytyy tekemistä aivan varmasti. Jos pelaaja haluaa vain tehdä päivän askareet ja tämän jälkeen siirtyä muihin hommiin, ei eRepublik ole oikea paikka.

Mikäli olet valmis kestämään peliin lisättävät yllättävät uudistukset, mahdolliset bugit ja satut käyttämään IRC:ä, kannattaa peliä ehdottomasti kokeilla. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pelaaminen alkaa verkkaisella tahdilla.

Artikkelin kirjoittaja on Suomen eRepublik-valtion tämänhetkinen varapresidentti ja valtiovarainministeri.