Kun pelibisnes kasvoi aikuiseksi, tulivat mukaan puku- ja taskulaskinmiehet. Tämä tarkoitti kasvavia tuotantoarvoja, mutta myös sitä, että yksittäisen pelintekijän oli vaikeampi saada ideaansa läpi. Tapahtui siis sama kuin elokuva-alalla aiemmin: riippumattomat eli independent-tuotannot alkoivat nostaa päätään. Nämä kaupallisten ja täysin ilmaisten pelien välimaastoon sijoittuvat tuotokset tarjoavat usein hinta/laatusuhteen, jota isojen studioiden on vaikea saavuttaa. Perinteisesti indie-rintama on ollut PC:n heiniä, mutta viime aikoina konsolit ja matkapuhelimet ovat päässeet touhuun mukaan latauspalveluiden myötä.

Tuttuun tapaan olemme valinneet listalle seitsemän pikkurahalla ostettavaa laatupeliä - lisää saa ja pitääkin taas ehdottaa kommenteissa.



Suomessa osataan väsätä myös isojen pelijulkaisijoiden ulkopuolella. Rovio Mobile otti yksinkertaisen idean, kuorrutti sen viehättävällä grafiikalla ja mobiilihitti oli valmis. Nyt ovat jo harvassa kännykät, joihin AB:tä ei saa, ja latausmäärät liikkuvat kymmenissä miljoonissa.



Perinteinen tasoloikka oli juuttunut paikalleen, kunnes Jonathan Blow teki oman kauniin pienen pelinsä pojasta ja prinsessasta. Taustakertomus menee dekonstruktiossaan melkoisen pitkälle, mutta aivoja nyrjäyttävät aikapuzzlet vetoavat niihinkin joihin proosa ei.



Liian usein ohitetussa PSN-latausherkussa muinainen Excitebike kohtaa muinaisen Kikstartin, eikä näistä aineksista nyt voi mitään huonoa syntyä.



Tanskalainen pieni Playdead Studios pääsi nopeasti pelaajien puheenaiheeksi julkaistessaan Xbox Live Arcadeen tyylikkään synkän, pienieleisen ja tiivistunnelmaisen tasoloikan. Pienen pojan mustavalkoinen matka pelastamaan siskoa jäi lähtemättömästi monen mieleen.



Osoitus siitä, miten petollinen aikakaivo hyvinkin alkeellisen näköinen peli voi olla. Monipuolinen crafting-järjestelmä eri mineraaleineen ja täydellinen vapaus tehdä mitä haluaa ovat tehneet tästä erään toimituksen viime viikkojen suosikkiajanvietteistä. Javalla toteutettuna peli on myös kiitettävän alustariippumaton, ja moninpelipalvelimella voi väsäillä suuruudenhulluja ideoitaan kavereiden kanssa.



Ikuisuusprojektia nimeltä Diablo III odotellessa voi hyvin paneutua tällaiseen melko suoraviivaiseen, mutta sitäkin toimivampaan hack'n slashiin. Lisäpisteitä Mac-toimivuudesta.



Monien indiepelien perusresepti on fysiikkapulmat + omaperäiset/söpöt grafiikat. World of Goossa tuo resepti on parhaimmillaan, maustettuna reilulla kourallisella rakenteluaddiktiota.