Viime alelaarissa tutustuimme erilaisiin noloihin tilanteisiin joutuneisiin tyttölapsiin. Nyt on kuitenkin aika lopettaa nössöily ja iskeä kehiin ammuskelua ja turpaanvetoa, ennen kuin tässä vallan pehmennytään. Onneksi tätäkin ruumiinkulttuuria on alelaareissa tarjolla liki yhtä paljon kuin tyttöpelejä - ja laatukin vaihtelee suunnilleen saman verran. Pääosan arvosteluvastuusta kantaa taas Matti, mutta Mikko featuroi muutamassa pätkässä.

Tämänkertaisen katsauksen kaikki pelit ovat (edelleen) PlayStation 2:lle ja peräisin Citymarketista. Kauppiaista riippuen osa 15 euron peleistä voi olla saatavilla myös seitsemällä ekulla, ja valitettavasti myös päinvastoin.


Alfa System / Play It
Citymarket 6,95

Mikäli discossa löydät itsesi toistuvasti ihailemassa peilipallon valonvälkettä, on tässä sinulle loistava peli. Ylhäältä kuvatun ammuskelupelin ruutu täyttyy hetkessä kirjavista valopalloista kun PS2:n grafiikkapiiriä venytetään äärimmilleen massiivisten vihollislaumojen esiinmarssituksella. Välillä venytystä tapahtuu liikaakin ja tuloksena on tahtomattomia bullet time -kohtauksia. Melko erikoisten lentävien päähenkilöiden kaarti ja keskittymishäiriöinen jatkuva toiminta tekevät pelistä nautittavalla tavalla mielenkiintoisen. Kaverillekin voi toki iskeä ohjaimen käteen ja kaksinpelissä ruudulla tapahtuva toiminta vielä moninkertaistuu. Mikäli nopeatempoinen, perinteinen räiskintä on lähellä sydäntä, kannattaa Castle Shikigami 2: hankinta. Jos taas televisiosi on kokoa 14” tai pääsi poksahtaa kun ruudulla liikkuu yli kourallinen objekteja yhtä aikaa, pysy kaukana.

Mikko: Muuten samaa mieltä, peli on kertaluokkaa parempi ja toiminta raivokasta, mutta jostain syystä vihasin musiikkia väkivaltaisesti.


XS Games / Take 2 Interactive
Citymarket 14,95

Kyseessä on käännösversio alkuperäisestä Castle Shikigamista. Valitettavasti käännöksen taso on huono niin kielellisesti kuin teknisestikin. Pelistä on riisuttu pois kaikki ylimääräinen varsinaisen ytimen ympäriltä. Toiminta on ylhäältä kuvattua väri- ja valokylläistä, alhaalta ylöspäin etenevää loputonta lentelyä. Taustagrafiikat ovat paikoin tyylikkäät, vaikka toiminnan takaa niitä ei juuri ehdikään ihailemaan. Kovin pieneltä näytöltä tätä ei kannata yrittää pelata, sen verran paljon ja pientä tavaraa ruudulla liikkuu jatkuvasti. Kokonaisuutena pelin ulkoasusta jää kovin mitäänsanomaton jälkimaku. Pelipaketin kansikuva sentään tuo iloisesti mieleen 80-luvun Commodore-klassikot. Yllätykselliseksi peliä ei voi kutsua, mutta toimii perusviihteenä, etenkin kaksinpelinä. Tällaisenaan MLF2 ei jaksa yksin pelaavaa viihdyttää kiitos juonettomuuden. Mikäli valinnanvaraa on, kannattaa ostaa mieluummin alkuperäinen Castle Shikigami tai poimia talteen XII Stag.


Taito / Digital Bros
Citymarket 12,95

Arvostelluista yläperspektiivin räiskinnöistä XII Stag on se viihdyttävin. Ensimmäisen kentän perusteella grafiikan tasosta voisi kirjoittaa suruvirren jos toisenkin, mutta mitä pidemmälle pelissä etenee, sen paremmalta maisemat näyttävät. Maasto peittyy tällä kertaa hävittäjien, tankkien ja muun tappavan raudan alle kun vihollinen x on syystä y päättänyt olla pelaajalle vihamielinen. Juonta ei siis ole lainkaan, mutta parempi onkin keskittyä olennaiseen.

Toimintaa riittää kun pelaaja niittää klassiseen tapaan kentän kerrallaan tyhjäksi vastustajista. Kuolemanjälkeisiä jatkomahdollisuuksia on rajattomasti, joten ennätyspisteet ovat pelaajan ainoa tavoite ensimmäisen läpipelauskerran jälkeen. Pelin äänet tukevat toimintaa vauhdikkaan musiikin ja tarpeeksi tuhdin aseiden jytinän säestämänä. Mitään orkestraalista teosta ei kuitenkaan kannata odottaa, lähinnä musiikki on yli 10 vuoden takaisista PC-räiskinnöistä tuttua träkkerivongutusta. XII Stag on hyvä lisä pelihyllyyn ja tarjoaa kevyttä viihdettä useammankin pelikerran ajaksi.

Mikko: Nimi Taito on edelleen kohtalainen tae laadusta, ja firman pelejä pelanneet tunnistanevat sen kädenjäljen nopeasti ("Huge Battleship" -varoituksia myöten). Halpajulkaisuun tämä on selvästi päätynyt ruppuisen grafiikkansa vuoksi, sillä muuten peli on shooteriksi ihan "ehjä".


505 Game Street
Citymarket 6,99

Pitkästä aikaa kohdalle osuu tappelupeli, joka saa oikeasti veren maun suuhun ja adrenaliinia suoneen. Rauhallisemmankin pelaajan valtaa jo ensimmäisen kentän aikana suunnaton raivo - nimittäin pelin kehittäjiä kohtaan. Ilmeisesti pelin kentät on suunniteltu ensin, luotu viholliset ja parsittu näille vanhasta ylijäämäkoodista tekoäly. Sitten on tullut kiire julkaista peli ja ohjausjärjestelmä on napattu ilmeisesti naapurifirman seikkailupelistä. Ei näin. Olisi vielä hyväksyttävää, että liikkeitä on yhteensä ehkä viisi kappaletta, mutta pieleen mennään kun viides liike vaatii jo pianistin sormia onnistuakseen.

Päähenkilömme pitää paikallaan seisomisesta, eikä liikkeiden aikana tai välittömästi näiden jälkeen hievahdakaan sijoiltaan. Jotkin viholliset sen sijaan pyörivät pelaajaparan ympärillä kuin väkkärät jolloin ei onneksi tule kovin pahasti turpaan, lähinnä nyrkkiä satelee niskan puolelle. Tärkeässä roolissa on päähenkilön ulkonäkö. Ennen kadulle lähtemistä voidaan vaihtaa tappelupukarin kampausta, vaatteita ja kenkiä. Kengät ovatkin tärkeässä roolissa, sillä vain lenkkareilla voi tehdä hyppypotkun ja kiertopotkuhan tunnetusti sujuu ainoastaan saappaat jalassa. Tämä summaakin pelin annin loistavasti. Jos mieltä rauhoittavalla joogalla on universumissa vastavoima, se on Yakuza Fury.


505 Game Street
Citymarket 6,99

Otetaan pelihalliklassikko Double Dragon, isketään toiminta kolmeen ulottuvuuteen, mokataan vähän perusasioita ja lopputuloksena on Street Boyz. Pelin juoni kertoo koskettavaa tarinaa koko valtakuntaa terrorisoivasta jengistä, jonka jäsenistöä pelaajan on apureineen tuupattava turpaan. Vihollisten tekoäly on sitä luokkaa, että sietävätkin saada pataansa. Välillä pahikset jäävät jumiin oviaukkoihin tai toisiinsa. Toimintaelokuvamaisesti pahoista jätkistä myös yleensä yksi lyö ja muut katselevat, joten pelaajalla ei ole hätää isonkaan lauman keskellä.

Koomisen animoinnin ja ankean maisemoinnin lisäksi peliä vaivaa liikesarjojen rajoittuneisuus. Mitään järin näyttävää mäiskettä perusmallinen iskupotkuraivari-linja ei tarjoa. Pienenä piristyksenä voi maasta nostaa kaikenlaista romua ja roinaa vastustajia kohti heiteltäväksi. Taustalla soi jatkuvasti tasainen kitararallatus oli ruudulla sitten toimintaa tai ei. Kyllä tätä hetken pelaa huumorimielellä, kunnes kyllästyy peruspotkintaan ja tylsään kenttäsuunnitteluun.


505 Game Street
Citymarket 6,99

Röllin näköinen päähenkilömme on tällä kertaa vauhdikkaan puulaivan kapteeni. Maailma on vedenpaisumuksen ja merihirviöiden vallassa ja tämähän tarjoaa merten jokapaikanhöylälle oivan tavan tienata kolikoita taskunpohjalle. Kelluvista satamista saatuihin tehtäviin kuuluu hirviöiden kiinni ottamista, merirosvojen ja muiden ilkiöiden tuhoamista, sekä taksikeikkoja laiturilta toiselle. Aseina on merimiinoja, erilaisia kivääreitä ja tietysti veneen keulassa oleva harppuuna.

Pelimaailma on laaja ja kartta löytyy ainoastaan ohjekirjasta. Tämä vaikeuttaa etenkin alkuvaiheessa pienten satamien löytämistä. Kaiken huipuksi veden alle jäänyt maapallomme on ilmeisesti samalla kiepsahtanut väärinpäin, sillä kartan ja kompassin mukaisesti Jäämeri löytyy etelästä ja Etelänapamanner pohjoisesta. Loogista. Haiden tussauttelu kiväärillä on hupia jonkin aikaa, mutta liian suuri ja autio pelimaailma alkaa kyllästyttää varsin pian. Hieman kuin pelaisi avaruuspeliä ilman mahdollisuutta siirtyä valonnopeuteen. Pystyseinäisillä kallioilla vuoratut rannat ovat tylsää katseltavaa, eikä peli tarjoa muutenkaan mitään suuria audiovisuaalisia elämyksiä. Taisteluissa sentään rämähtävät hevikitarat soimaan, joka luo edes hitusen tunnelmaa kokonaisuuteen.

Näin saimme päätökseen peräti kuusi peliä sisältäneen väkivalta-alelaarimme. Koko tämän nipun saa marketista alle yhden normaalin pelin hinnalla - makuasia on sitten, kummassa on enemmän pelattavaa. Pelimäärä kuitenkin kalpenee ensi kerran vierellä, sillä luvassa on PC-alelaari, jossa tutkittavia pelejä on yli 200! Koska näiden pelaamiseen (ja ylipäätään toimimaan saamiseen) kuluu hieman enemmän aikaa, palaa alelaari kehiin vasta kahden viikon päästä keskiviikkona.