Listasunnuntai #30
Ikimuistoiset kopiosuojaukset
Suunnilleen niin kauan kuin ohjelmia ja pelejä on tehty, on tietty kansanosa katsonut oikeudekseen kopioida ne käyttöönsä ilman korvausta. Ja likimain yhtä kauan tätä vastaan on yritetty taistella erilaisin keinoin. Listaamme muutamia mieleenpainuneita - lisää tekniikoita sekä etenkin käyttökokemuksia otetaan vastaan kommenteissa.
Eräs alkuaikojen erikoisimpia ratkaisuita sisälsi pelin lisäksi eräänlaisen prisman, jonka läpi piti tihrustaa ruudulla näkyviä kuvioita. Näyttöjen kovin erilaisista mitoista johtuen tämä oli yllättävän vaikeaa jopa silloisille, varsin teknisesti suuntautuneille tietokoneharrastajille, ja kielteinen palaute sekä valmistuksesta johtuneet kalibrointiongelmat hautasivat järjestelmän pian.
Muun muassa suosittu golf-peli Leaderboard vaati alustasta riippuen toimiakseen joko peliohjain- tai kasettiasemaporttiin ns. donglen, eli yksinkertaisen, vastuksella varustetun liittimen. Alkuaikojen viritykset olivat kovassa kustannuspaineessa niin halvalla tehtyjä, että niiden toimintaa pystyi helposti matkimaan ja peliä pelaamaan ilmankin. Tekniikka jäi kuitenkin eloon ja on nykyään yleisesti käytössä ammattiohjelmistoissa, joissa hinta ei ole niin suuri este. Nykyiset donglet kytketään useimmiten USB-porttiin.
Tällainen kopiosuojaus oli aikanaan hyvin suosittu. Päällekkäisissä kiekoissa oli reikiä, ja kääntämällä ne pelin kuvaamaan asentoon sai tulokseksi oikean numerosarjan tai kuvion. Suosittua oli myös painaa kiekko esim. tummalla pohjavärillä niin, ettei siitä saanut perustason kopiokoneella jäljennöstä.
Nokkelin - tai ärsyttävin, miten vain - toteutus oli Cinemawaren Rocket Ranger -pelissä. Sitä pääsi pelaamaan normaalisti myös piraattiversiolla, mutta kun rakettimies piti lähettää lentoon, tuli oikea polttoainemäärä katsoa pelin mukana toimitetusta koodikiekosta. Näin kopiolla pelanneet rysähtivät tonttiin ja Hitlerin voitto oli täydellinen.
Syy siihen, että suomalaisetkin pelaajat oppivat vaikean sanan "paragraph" jo varsin aikaisessa vaiheessa. Ellei muuta, tällä pyrittiin varmistamaan, että pelin ohjekirja on mukana. Seikkailupeleissä tavanomaista oli sijoittaa ohjekirjaan vinkkejä, joita ilman etenemisestä tuli kohtuuttoman vaikeaa.
Joskus hommassa mentiin metsään pahastikin. Amigan Pinball Fantasies AGA pyysi kirjoittamaan sanan, joka lukee tietyn nimisessä kappaleessa. Noin kaksi kertaa kolmesta oikea sana oli kappaleen nimi - tämä oli toki kätevää siinä vaiheessa, kun ohjekirja katosi, muttei ehkä tarkoituksenmukaista. Civilization ja Railroad Tycoon taas kyselivät asioita, jotka pelejä pelannut tiesi muutenkin.
Donglen ohella toinen näihin päiviin asti säilynyt, mutta etenkin pelikonsoleissa paljon yleisempi keino on muuttaa levykkeen tai CD-levyn rakennetta niin, ettei siitä voi tehdä kopiota tavallisella kuluttajalaitteistolla. Levyihin tehdään tahallisia "virheitä" tai tietoa kirjoitetaan varsinaisen data-alueen ulkopuolelle, tai sitten kirjoitetaan erityinen "turbolataaja", joka vaatii levyn tiedot tiettyyn järjestykseen. Jo vanhan Commodore 64:n omistajat oppivat aikanaan, että tällainen erikoislevymuoto oli myös varmin tapa estää pelin toimiminen, ellei käytössä ollut täsmälleen sama laitteisto kuin pelin tekijällä.
Monimutkaiseen virtuaalikonetekniikkaan perustuva, lukemattomia Windowsin sekoiluita aiheuttanut ja kiistelty kopiosuojaus kohtasi melkoisen PR-tappion vuonna 2006. Starforcea valmistavan Protection Technology -yrityksen työntekijä intoutui mainostamaan foorumeilla linkin kera sitä, miten helppoa on piratisoida kopiosuojaamaton Galactic Civilizations 2. Ubisoft luopui Starforcesta käyttäjätutkimuksen perusteella pian tämän jälkeen - korvatakseen sen vuonna 2010 kohutulla DRM:llään, joka vaatii jatkuvan internetyhteyden.
Lenslok
Eräs alkuaikojen erikoisimpia ratkaisuita sisälsi pelin lisäksi eräänlaisen prisman, jonka läpi piti tihrustaa ruudulla näkyviä kuvioita. Näyttöjen kovin erilaisista mitoista johtuen tämä oli yllättävän vaikeaa jopa silloisille, varsin teknisesti suuntautuneille tietokoneharrastajille, ja kielteinen palaute sekä valmistuksesta johtuneet kalibrointiongelmat hautasivat järjestelmän pian.
Donglet
Muun muassa suosittu golf-peli Leaderboard vaati alustasta riippuen toimiakseen joko peliohjain- tai kasettiasemaporttiin ns. donglen, eli yksinkertaisen, vastuksella varustetun liittimen. Alkuaikojen viritykset olivat kovassa kustannuspaineessa niin halvalla tehtyjä, että niiden toimintaa pystyi helposti matkimaan ja peliä pelaamaan ilmankin. Tekniikka jäi kuitenkin eloon ja on nykyään yleisesti käytössä ammattiohjelmistoissa, joissa hinta ei ole niin suuri este. Nykyiset donglet kytketään useimmiten USB-porttiin.
Koodipyörät
Tällainen kopiosuojaus oli aikanaan hyvin suosittu. Päällekkäisissä kiekoissa oli reikiä, ja kääntämällä ne pelin kuvaamaan asentoon sai tulokseksi oikean numerosarjan tai kuvion. Suosittua oli myös painaa kiekko esim. tummalla pohjavärillä niin, ettei siitä saanut perustason kopiokoneella jäljennöstä.
Nokkelin - tai ärsyttävin, miten vain - toteutus oli Cinemawaren Rocket Ranger -pelissä. Sitä pääsi pelaamaan normaalisti myös piraattiversiolla, mutta kun rakettimies piti lähettää lentoon, tuli oikea polttoainemäärä katsoa pelin mukana toimitetusta koodikiekosta. Näin kopiolla pelanneet rysähtivät tonttiin ja Hitlerin voitto oli täydellinen.
Manuaalisuojaus
Syy siihen, että suomalaisetkin pelaajat oppivat vaikean sanan "paragraph" jo varsin aikaisessa vaiheessa. Ellei muuta, tällä pyrittiin varmistamaan, että pelin ohjekirja on mukana. Seikkailupeleissä tavanomaista oli sijoittaa ohjekirjaan vinkkejä, joita ilman etenemisestä tuli kohtuuttoman vaikeaa.
Joskus hommassa mentiin metsään pahastikin. Amigan Pinball Fantasies AGA pyysi kirjoittamaan sanan, joka lukee tietyn nimisessä kappaleessa. Noin kaksi kertaa kolmesta oikea sana oli kappaleen nimi - tämä oli toki kätevää siinä vaiheessa, kun ohjekirja katosi, muttei ehkä tarkoituksenmukaista. Civilization ja Railroad Tycoon taas kyselivät asioita, jotka pelejä pelannut tiesi muutenkin.
Levyformaatit
Donglen ohella toinen näihin päiviin asti säilynyt, mutta etenkin pelikonsoleissa paljon yleisempi keino on muuttaa levykkeen tai CD-levyn rakennetta niin, ettei siitä voi tehdä kopiota tavallisella kuluttajalaitteistolla. Levyihin tehdään tahallisia "virheitä" tai tietoa kirjoitetaan varsinaisen data-alueen ulkopuolelle, tai sitten kirjoitetaan erityinen "turbolataaja", joka vaatii levyn tiedot tiettyyn järjestykseen. Jo vanhan Commodore 64:n omistajat oppivat aikanaan, että tällainen erikoislevymuoto oli myös varmin tapa estää pelin toimiminen, ellei käytössä ollut täsmälleen sama laitteisto kuin pelin tekijällä.
Starforce
Monimutkaiseen virtuaalikonetekniikkaan perustuva, lukemattomia Windowsin sekoiluita aiheuttanut ja kiistelty kopiosuojaus kohtasi melkoisen PR-tappion vuonna 2006. Starforcea valmistavan Protection Technology -yrityksen työntekijä intoutui mainostamaan foorumeilla linkin kera sitä, miten helppoa on piratisoida kopiosuojaamaton Galactic Civilizations 2. Ubisoft luopui Starforcesta käyttäjätutkimuksen perusteella pian tämän jälkeen - korvatakseen sen vuonna 2010 kohutulla DRM:llään, joka vaatii jatkuvan internetyhteyden.
Keskustelut (23 viestiä)
Rekisteröitynyt 15.04.2009
04.04.2010 klo 17.30
Rekisteröitynyt 17.09.2007
04.04.2010 klo 17.49
04.04.2010 klo 17.52
Rekisteröitynyt 10.04.2007
04.04.2010 klo 17.59
04.04.2010 klo 18.04
Rekisteröitynyt 15.09.2008
04.04.2010 klo 18.34
Omien laskelmieni mukaan uutuusleffa kestää nykyään noin 3 tuntia ja maksaa about 20 euroa. Pelit maksavat yleensä 60 euroa, joka on kolme kertaa enemmän kuin mitä leffat maksavat. Pelien tulisi siis myös kestää vähintään kolme kertaa kauemmin, eli jotakuinkin 10 tuntia. Ja kappas, niinhän ne kestävätkin! Kaupan päälle tulee usein vielä moninpeli. Mitä siis ihmiset oikein valittavat? Ai niin, leffatkin on liian kalliita. Nyyh nyyh. Kannattaisiko tienata vähän enemmän kuin kympin viikkorahat?
Ja sitäpaitsi keskimääränen elokuvan mitta on lähempänä 1½ tuntia kuin kolmea.. Lähinnä jo senkin takia että niitä yli kolmen tunnin leffoja ei oikein oo (ainakaan teattereissa, harvemmin myös dvd:llä).
Rekisteröitynyt 10.04.2007
04.04.2010 klo 19.31
Muistan kun lapsena yritin päästä pelaamaan Sierran pelejä. Ainakin Larryssa oli niitä suojauksia, että piti vastailla kysymyksiin tai piti tietää ilotytön puhelinnumero. Osa näistä oli kohtuu vaikeita lapsen ymmärtää. Esim. Larryn englanninkieliset kysymykset olivat hepreaa, joten ne piti vain arvailla.
Hugossa oli tosi iso vihko, josta piti katsoa jotain viivoja ja numeroita. Pienenä en siitäkään paljoa tajunnut, joten ilman aikuisen apua peliin pääseminen oli lähes mahdottomuus. Joissain peleissä oli niitä "kiekkoja", jotka oli mielestäni kaikkein helpokäyttöisimpiä ja hauskoja.
Ennen oli omat ongelmansa noiden kopiosuojausten kanssa, mutta kyllä noita kuulemma nykyäänkin on. Auta armias jos ennen hukkasi manuaalin jossa oli pelaamiseen vaadittavaa tietoa tai satuit kaatamaan kaakaon paperin päälle ja täten tuhoten osan siitä tiedosta (kokemusta on).
Itselläni ei tuon Starforcen kanssa koskaan ole ollut ongelmia, mutta ilmeisesti se on onnistunut sabotoimaan ihmisten tietokoneita siten, että esim. DVD-asema ei ole toiminut. Tuo DRM ei itselleni tuota ongelmia, mutta en silti oikein hyväksy sitä. Ei kaikilla ole sitä nettiä. Vanha nettini katkeili tämän tästä, niin voi herranen aika kun olisi ärsyttänyt sillä koittaa pelata.
04.04.2010 klo 19.33
Sekin oli eräänlainen kopiosuojaus, kun kasettipelien data oli tallennettu aina mahdollisimman heikolla signaalilla, jotta kasettia ei pystyisi huonoilla kotilaitteilla kopioimaan. Äänitystaso alkoi yhdessä vaiheessa olla jopa niin matala, että alkuperäiseltäkään kasetilta ei saanut peliä käyntiin, jos ei C64:n kasettiasema ollut juuri täsmälleen oikein säädetty. Puhdistuksen lisäksi piti säätää ns. atsimuuttikulma, ja säätämistä varten oli ihan omia lisälaitteita ja ohjelmia. Ja sitten oli sellainen kasettiasema, jossa oli mittari ja säätönuppi sisäänrakennettuina.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
04.04.2010 klo 19.45
Muistan kun lapsena yritin päästä pelaamaan Sierran pelejä. Ainakin Larryssa oli niitä suojauksia, että piti vastailla kysymyksiin tai piti tietää ilotytön puhelinnumero. Osa näistä oli kohtuu vaikeita lapsen ymmärtää. Esim. Larryn englanninkieliset kysymykset olivat hepreaa, joten ne piti vain arvailla.
Alt-X tai Ctrl-Alt-X :)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
04.04.2010 klo 19.59
Sekin oli eräänlainen kopiosuojaus, kun kasettipelien data oli tallennettu aina mahdollisimman heikolla signaalilla, jotta kasettia ei pystyisi huonoilla kotilaitteilla kopioimaan. Äänitystaso alkoi yhdessä vaiheessa olla jopa niin matala, että alkuperäiseltäkään kasetilta ei saanut peliä käyntiin, jos ei C64:n kasettiasema ollut juuri täsmälleen oikein säädetty. Puhdistuksen lisäksi piti säätää ns. atsimuuttikulma, ja säätämistä varten oli ihan omia lisälaitteita ja ohjelmia. Ja sitten oli sellainen kasettiasema, jossa oli mittari ja säätönuppi sisäänrakennettuina.
Tämä oli tosiaan yhtä helvettiä, kunnes tuli tuo Load-It! -asema. Alkuperäisenä pelin ostavaa rankaistiin, kun taas Turbo Tape 3 -kasetteja sai kopioitua miten päin vaan.
Rekisteröitynyt 11.08.2007
04.04.2010 klo 20.49
Hoohoohoo
Muuten muistelen jotakin uutista että olisi ollut joku piiri ollut valmisteilla ihan vähän aikaa sitten emolevyihin, joka tunnistais pelien kopiot tai jollain lailla esti kopioita.
DRM on kyl yksi todella surkea keksintö. Tappaa pelit varmasti 20vuodessa koska palvelimet kaatuu siinä ajassa, jonka jälkeen ei pysty enään tunnistautumaan, ja EA:n viisi kertaa nopeammin ainakin. Oisivat jaksaneet olla luovia ja yhdistelleet jo olemassa olleita yksinkertaisia kopionsuojauksia.
Rekisteröitynyt 10.04.2007
04.04.2010 klo 21.55
Alt-X tai Ctrl-Alt-X :)
Meikä muisteli, että se oli Ctrl-Alt-Z, mutta taisi se olla se X. Tuosta oikaisusta kuulin vasta joskus vanhempana. Olisin kyllä lapsena kovasti kaivannut sitä.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
04.04.2010 klo 22.03
Rekisteröitynyt 28.07.2009
04.04.2010 klo 22.18
04.04.2010 klo 22.54
05.04.2010 klo 00.18
Paitsi varmaan sille maksavalle asiakkaalle ;)
Minkäs sille voi jos olet tumppu...
Tai heilut typeränä lapionvarressa pc-pelaamisen kuoppaa kaivamassa tajuamatta asiaa.
05.04.2010 klo 09.58
05.04.2010 klo 10.47
05.04.2010 klo 12.16
Rekisteröitynyt 03.01.2008
05.04.2010 klo 15.41
Rekisteröitynyt 03.01.2008
05.04.2010 klo 15.46
Muuten muistelen jotakin uutista että olisi ollut joku piiri ollut valmisteilla ihan vähän aikaa sitten emolevyihin, joka tunnistais pelien kopiot tai jollain lailla esti kopioita.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
07.04.2010 klo 14.33
C64:n Teenage Mutant Hero Turtlesin ohjekirjan keskiaukeamalla on koodiluettelo. Latausvaiheessa, olisiko ollut alkudemon jälkeen, peli kysyy koodia. Sieltä sitten etsimään rivin ja sarakkeen perusteella oikeaa numerorimpsua. Aukeama oli tummanpunainen, somistettuna tummanruskeilla kuvioilla. Mustaa tekstiä oli vaikea lukea. Tällainen ratkaisu ilmeisesti siksi, että valokopiointi ei olisi onnistunut. Valokopiointisuoja oli niin tehokas, että numeroita oli vaikea erottaa paljaalla silmälläkään!
Heh, itselleni on jäänyt rakkaimpana kopiosuojauksena juuri samainen Turtlesin aukeama mieleen. Hitto soikoon, että sitä sai tihrustaa kirkkaan lampun allakin tovin, että löysi oikean koodin.
Ohjekirjasuojauksista on jäänyt myös mieleen Elite II, joka kysyi ohjekirjasta sanoja tyyliin sivun x, kappaleesta y, sana z. Välillä tuli sellaisia yhdistelmiä, ettei kirjasta löytynytkään. Yksi suojaus mikä on myös jäänyt mieleen, oli Police Questissa, jossa piraatin peli loppui pukuhuoneeseen, ellei tiennyt urheiluottelun lopputulosta. Pelisarjan Collector's Edition -paketissa ei mm. tullut tuota tietoa mukana missään ohjekirjassa tai lappusessa.
09.04.2010 klo 16.06
Nykyaikana epäonnistuneesta DRM:stä tulee mieleen lähinnä Steam. Töissäkäyvänä ihmisenä pelit tulee jopa ostettua, ja steamin nopea toimitus voittaa muut nettikaupat ja hinta kivijalkamyymälät suomessa. Vähän väliä tämä ohjelmistosuunnittelun mestariteos päättää kuitenkin katkaista yhteyden ilman minkäänlaista syytä, tai ruveta päivittämään itseään kesken pelisessioiden. Pahimmillaan matsi keskeytyy mapinvaihtoon ja usein saa pelaamaan pääsyä odottaa puolikin tuntia aikaa, joka on näin aikuisiällä kovin rajallista.