Tuorein sisältö

Puzzleja ja pikkusotilaita

Toimitus

30.03.2010 klo 12.47 | Luettu: 5946 kertaa | Teksti: Toimitus

Xbox Live Arcaden uutuuksia
Toy Soldiers




Historia herää hienosti eloon Signal Studiosin ensimmäiseen maailmansotaan pohjaavassa virtuaalisessa sotaleikissä, joka yhdistää varsin onnistuneesti tornipuolustuspelien ja räiskintäpelien piirteitä yhteen pakettiin. Audiovisuaalisesti miellyttävä ja ajankuvaansa ja teemaansa kautta linjan tukeva Toy Soldiers lyö pelaajan puolustettavaksi lelulaatikon, johon aalloittain päälle vyöryviä vihollisia ei saisi päästää sisään. Vastustajan rynnimistä hidastetaan Tower Defense -tyyliin erilaisia puolustuslaitteita ostamalla, huoltamalla ja päivittämällä. Kentillä on rajattu määrä paikkoja puolustusaseille, joten pelaajan on mietittävä tarkkaan miten nämä kannattaa hyödyntää. Pienempiin puolustusasemiin saa pystytettyä jalkaväkeä ja ratsusotilaita niittaavan ja vähän tankkeja ynnä muutakin kolhivan yleiskätevän konekivääripisteen, jalkasotilaita toden teolla kaatavan liekinheittimeksikin päivitettävän kaasuaseen tai kevyitä ajoneuvoja moukaroivan kranaatinheittimen. Suurempiin puolustusasemiin voi asentaa kovaa ja kauas ampuvan tykin tai ilmapuolustuspisteen. Kaikki puolustusasemat toimivat automaattisesti, mutta pelaaja voi halutessaan hypätä minkä tahansa kojeen ohjaksiin ja kerätä laitteiston ostamiseen tarvittavaa rahaa kurittamalla vihollista korkeimman omakätisesti.

Kiinteiden puolustuslaitteiden lisäksi pelaaja pääsee pelin edetessä myös hävittäjä- ja pommituslentokoneen ohjaksiin sekä ohjastamaan erilaisia tankkeja, jotka ovat tärkeässä roolissa etenkin moninpelissä, jossa vihollisen puolustuslinjat on päästävä tuhoamaan omien nopeiden joukkojen rynnäkön turvaamiseksi. Yksinpelikampanja on toteutettu hyvin ja vaikeustaso ja pelin monimutkaisuus kasvavat kuin huomaamatta. Välillä pelaajaa kiusataan myös ensimmäisen maailmansodan superaseilla, jotka herättävät kunnioitusta jopa lelukoossa. Moninpelissä pelaajan on puolustuslinjojen lisäksi ostettava jatkuvasti uusia hyökkääjiä ja seurattava tiiviisti sitä, millaista kalustoa vastapuoli on lähettämässä omaa lelulaatikkoa kohti. Pelin hienous onkin siinä, että pelaajan on reagoitava jatkuvasti muuttuviin vihollisaaltoihin. Pelkkä konekivääreihin satsaaminen saattaa tuntua kentän alkupäässä voitokkaalta ratkaisulta, mutta kun päälle vyöryy kasa tankkeja, on yksipuoleiseen puolustukseen panostaneella pian suru puserossa.

Toy Soldiers on todella hauska lisä Live Arcaden valikoimiin, josta toki toimintaa ja tornipuolustusta löytyy jo ennestään, mutta vain harvoin kahden genren yhteennaittaminen ja vielä mielenkiintoisen teeman rajoissa onnistuu näin hyvin. Tässä on tarjolla sitä kaivattua vaihtelua toiselle maailmansodalle ja putkijuoksulle.

4,5/5 tähteä
Arvostelija: Matti Lintula

Lazy Raiders




Tohtori Diggabone on muinaisaarteiden metsästäjä, hieman Lara Croftin tapaan. Tohtori Diggabone on pyylevä, laiska mies - ei lainkaan Lara Croftin tapaan. Itse asiassa arvon hakunheiluttaja on niin laiska, että hän ei jaksa edes kävellä löytämissään luolastoissa. Onneksi Diggabonella on apunaan pelaaja, joka maailmaa kääntelemällä saa laiskamadon (tai oman avatarinsa) liukumaan, vyörymään tai tippumaan haluttuun suuntaan.

Lazy Raiders on puzzlepeli, joka saa pään helposti pyörälle. Ruutua myötä- tai vastapäivään kääntelemällä ratkaistaan ongelmia, vältellään vihollisia ja kerätään aarteita ja vieläpä mahdollisimman nopeasti aarteiden ja bonusten toivossa. Touhu on lopulta yksinkertaista ja kovasti itseään toistavaakin, mutta silti osittain onneen sekä osittain pohdintaan ja taktikointiin liittyvässä pelimekaniikassa on kivoja viboja 90-luvun alkupuolen peleistä. Välillä järjestystä, jossa eri asiat tekee, joutuu miettimään tosissaan ja onnistuminen aiheuttaa aina aitoja ilon hetkiä. Vaikka jonkin kentän läpäisisikin, lisähaastetta ja lisäpeluuarvoa antaa niiden selvittäminen kullan arvoisesti.

Xbox Live Arcaden pelilistalla Lazy Raiders nousee kärkipäähän myös toteutukseltaan. Sen piti alunperin tulla Wiille, mutta pelialusta muutettiin X360:ksi ja samalla varmasti tuli hiottua koko peliäkin uudelleen. Graafinen tyyli on puzzlepelille sopivaa, hieman Rick Dangerous / PopCap -henkistä ja animaatioissa on kivoja pikku yksityiskohtia. Mikäli matkapahoinvointi ei tule herkästi, viihdyttävä Lazy Raiders koukuttaa käymään laiskotellen läpi koko luolaston.

4/5 tähteä
Arvostelija: Manu Pärssinen

The Misadventures of P.B.Winterbottom




Jo tämän pelin nimi antaa jonkinlaisen mielikuvan, millaisessa mielentilassa on liikuttu sitä tehtäessä. Mielikuva ei kuitenkaan vastaa läheskään sitä, mistä on oikeasti kyse: raihnainen 20-luvun mykkäelokuva kohtaa surrealistisen toimintapuzzlen maustettuna aikamatkailulla, aivonkieputtelulla ja piirailla. Hieman Portalia, hieman Tim Burtonia, hieman Buster Keatonia. Melkoinen (ja maistuva) soppa.

P.B.Winterbottomilla on kyltymätön himo piiraita kohtaan. Niitä on saatava ja niitä on kerättävä, mutta ongelmana on se, että ne on siroteltu pitkin kaupunkimaisemaa, katoille, ilmaan roikkumaan ja niin edelleen. Piiraat ovat näkyvissä kerrallaan vain hetken aikaa, eikä niitä ehdi yhtenä miehenä keräämään. P.B. on kuitenkin nokkela poika ja makeaa mahan täydeltä saadakseen hän käyttää omia aikakloonejaan. Samoin kuin uusimman Ratchet & Clankin Clank-osioissa, pelissä voi nauhoittaa itseään tekemässä asioita, minkä jälkeen yksi kopio itsestä jää luuppiin tekemään touhuaan. Kloonien määrä on rajoitettu, joten kaikkien piiraiden napsimiseen vaaditaan yleensä sekä mietiskelyä, tarkkoja liikkeitä että oikeaa ajoitusta.

P.B.Winterbottomin graafinen tyyli on sen verran omaperäinen, että sen tunnistaa välittömästi jos sen on kerran nähnyt. Mykkäelokuvamaiset filmitehosteet, paperidioraamamaiset ympäristöt ja viktoriaanisen vinksahtaneet hahmot luovat veikeän tunnelman, jota tehostaa aihepiiriin sopiva musiikki. Puzzlet eivät ole koko ajan saman toistoa, vaan välillä pitää hyödyntää uusia kikkoja, joita tulee ja menee. Hienoa on myös se, että yhteen kenttään ei ole välttämättä vain yhtä ratkaisua.

The Misadventures of P.B.Winterbottom ansaitsisi yhtä paljon tilaa mediassa ja ylistystä palkintogaaloissa kuin hieman samanhenkinen Braid. Itse nostan sen jopa korkeammalle - pidän enemmän sen oudosta habituksesta, siinä on huumoria, siinä on piiraita ja sen puzzlet ovat inhimillisempiä, vaikka ne rassaavatkin aivoja usein pinnistykseen asti. Pistäkää sana kiertämään.

4/5 tähteä
Arvostelija: Manu Pärssinen

V2.fi | Toimitus
< Listasunnuntai #29... Listasunnuntai #30... >
Keskustele aiheesta

Keskustelut (2 viestiä)

Tingle

Rekisteröitynyt 19.04.2007

30.03.2010 klo 13.22

Koska Mega Man 10? :(
lainaa
Tzi

02.04.2010 klo 17.59

P. B. Winterbottom on jo jonkin aikaa kiinnostanut, Lazy Raiders oli uusi tuttavuus ja nyt sekin kiinnostaa. Ja to Megis myös vaikkei viel oo tullutkaan. Mihin pistää rahat, siinäpä problemo.
lainaa

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova