Mass Effect 2 on ollut yksi alkuvuoden tapauksia Xbox 360- ja PC-pelaajille. Sen kunniaksi listasimme muutamia ikimuistoisia, avaruuteen sijoittuvia scifi-pelejä - lisää saa jälleen ehdottaa kommenteissa. Olemme jättäneet Star Warsit ja muut kaikkien tuntemat tarkoituksella vähemmälle, vaikka yksi leffalisenssi on mukaan eksynytkin.




On turvallista sanoa, että ilman tätä peliä reaaliaikainen kevytstrategia näyttäisi nykyään kovin erilaiselta. Kuuluisan kirjan vielä kuuluisamman elokuvaversion pelisovituksella Westwood Studios loi pohjan Command&Conquer-tyylin reaaliaikanaksuttelulle.




Ajatus siitä, että kotimikron muutaman kymmenen kilotavun muistissa voisi sijaita useita galakseja, joiden jokaisella planeetalla on elämänmuotoja, tuntui melko utopialta. David Braben ja Ian Bell kuitenkin muuttivat tämän todeksi vuonna 1984 BBC-tietokoneella, josta galaksienvälinen kauppa levisi käytännössä jokaiselle tietokoneelle ja jopa Nintendon konsolille. Kaikkia tapoja, joilla Elite vaikutti kaikkiin sen jälkeen tulleisiin avaruuspeleihin on vaikea edes luetella - mutta samalla kumarrettiin tiiviisti Avaruusseikkailu 2001:n ja muiden alan klassikoiden suuntaan.




Tulevaisuuden visiot ovat harvoin yltiöpositiivisia, ja sama pitää paikkansa tässäkin. Ihmiskunta on paennut Maahan törmännyttä asteroidia Kuun pinnalle, josta käsin pitäisi muuttaa Tellus jälleen asumiskelpoiseksi. Varsin kiinteästä juonestaan huolimatta Millennium oli erittäin kiehtova resurssienhallintapohjainen scifi-kertomus. Jatko-osa Deuteros toi paljon lisää haastetta.




Star Trekiä ja muita alan perusteoksia lainaillut vekkuli 80-luvun avaruuspeli laittoi pelaajan komentamaan kokonaista planetaarisen rahtilaivan miehistöä sen sijaan, että kaikki olisi pitänyt tehdä itse. Miehistöllä oli jopa tekoälyä, ja kapteenin oli pidettävä heistä huolta.




Scifi-ympäristöön sijoittuvaa roolipelausta reaaliaikaisilla taisteluilla ja vahvalla tarinalla, kuulostaako tutulta? Jossain määrin samaan genreen Mass Effectien kanssa kuuluva Rogue Galaxy toi toimituksen Manun takaisin jrpg-pelien pariin, eikä V2.fi:kään sitä arvostelussaankaan kovasti haukkunut.




Missä scifi, siellä vihamielinen tietokone. SHODAN-tekoäly laittoi paikkoja remonttiin näissä kahdessa klassisessa ensimmäisen persoonan kauhu-räiskintä-roolipelissä, jotka sisälsivät runsaasti sittemmin vakio-ominaisuuksiksi muodostuneita innovaatioita. Kumpikin peli määritteli aikanaan omaa genreään uusiksi, mutta jäi kaupallisesti suoraviivaisempiensa jalkoihin.




Ultima-roolipeleistään tunnetun Origin Systemsin ensimmäinen askel kohti scifiä ja teatraalista tarinankerrontaa ei voinut olla mitään kevyesti otettavaa lähtökohtaisestikaan. Chris Roberts kuitenkin ylitti odotukset ja loi pelin, jota oli paitsi viihdyttävää katsoa, myös hauska pelata. Wing Commander oli yksi ensimmäisiä pelejä, jotka siirtyivät myös elokuvaksi.