V2.fi testasi Firewalk Studiosin tulevaa scifi-moninpeli Concordia heinäkuun puolivälissä. Muutaman päivän betatestaus antoi esimakua PC:lle sekä PS5:lle elokuun lopulla julkaistavasta elävän sisällön (“live service”) räiskintäpelistä.



Concord lähtee taistelemaan paikastaan moninpelien joukossa varsin epäedullisesta asemasta. Toukokuussa julkaistujen trailereiden vastaanotto oli kauniisti ilmaistuna viileä: sekä Marvelin Guardians of the Galaxya muistuttava maailma, että tiimipohjaista toimintaa esittelevä pelikuva lytättiin geneerisen ja halvan näköiseksi. Hero shootereista ei muutenkaan ole tällä hetkellä pulaa: pelikansa on räiskinyt vuodesta toiseen niin Overwatch 2:n, Valorantin, Apex Legendsin kuin Rainbow Six: Siegen parissa, ja genreä johtavat pelit ovat ehtineet laajentaa ja hioa sisältöään vuosikausien ajan. Onnistuuko Concord kuitenkin yllättämään epäilijänsä?


Pohjimmiltaan Concordiin on helppoa hypätä mukaan, jos genre on yhtään tuttu. 5v5-matseissa viisihenkiset tiimit valkkaavat omat sankarinsa ja ottavat yhteen pienikokoisilla areenoilla. Jokaisella sankarilla on omat aseensa ja kykynsä, joiden tehokas yhdisteleminen on elinehto selviämiselle. Pelaajia yritetään koukuttaa mm. päivittäisillä, viikottaisilla ja kausittaisilla haasteilla, kerättävillä kosmeettisilla esineillä sekä hiljalleen kehittyvällä tarinalla. Jos tämä esivilkaisu saa sinut kiinnostumaan Concordista, halukkaat pääsevät kokeilemaan peliä avoimessa betatestissä heinäkuun 18.-21. välisenä aikana.



Parin päivän testailun pohjalta voi sanoa, että puhtaasti räiskintämoninpelinä tarkasteltuna Concordilla on kuin onkin pullat hyvin uunissa! Esimerkiksi pelattavuus on miellyttävän tarkkaa, ja pelatessa on aina sellainen tunne että hahmo on täysin hallinnassani. Muun muassa ex-Bungielaisten kehittämä räiskintäpeli muistuttaa varsin paljon moderneja, areenamaisia räiskintäpelejä, kuten Haloa ja Destiny 2:n PvP-muotoa. Vauhti on kuitenkin yllättävän hidas: osa hahmoista liikkuu kuin tervassa, joka on outoa vaihtelua genren hyperaktiiviseen perusoletukseen verrattuna. Hitusen hitaampi vauhti antaa kuitenkin aikaa ajatella, jolloin ammuskelu ja kykyjen käyttäminen on hieman helpompaa kaltaiselleni kolmekymppiselle. Energiajuomilla terästetyn teinin aivosynapsit voivat kuitenkin tuomita toiminnan turhan tahkeaksi.


Testasin Concordia niin PS5:llä kuin PC:llä, eikä peli takunnut tai bugannut kummallakaan. Sanoisin että pelin tahti istui mainiosti konsolikapulan hidastempoisempaan maailmaan, sillä rauhallisemmin liikkuvat sankarit tuntuivat välillä turhankin helpoilta kohteilta PC:n ketterällä hiirikädellä tähtäilevälle tarkka-ampujalle. Muuten versioiden välillä ei ole suoranaista eroa. Mielenkiintoisena vastapainona pelihahmojen hitaudelle toimii pelihahmojen vikkelä vaihtaminen: Concordissa on tarkoituksena vaihtaa pelihahmoa nopealla tahdilla, jonka vuoksi hahmonvalintaruutua tarjotaan jokaisen kuoleman päätteeksi. Ideana on löytää nopeasti uusi hahmo, jonka kyvyt sekä peittoavat vastapuolen pelurit että tarjoavat itselle bonuksia loppupelin ajaksi (avaan tätä mekaniikkaa myöhemmin).


Hahmorosteri miellyttänee sekä konservatiivisempia että kokeilunhaluisempia pelaajia. Noin 15 hahmon joukosta löytyy sekä revolvereilla että rynnäkkökivääreillä räiskiviä, perinteisiä hahmoja, kuin myös imuroivia teollisuusrobotteja sekä itiöillä tiimiään kohentavia sieni-ihmisiä. Mielikuvitusta on siis käytetty, vaikka osa designeista tuntuukin hieman halvoilta. Aiemmin mainittua Guardians of the Galaxya mukaillen Concord kastaa pikkuvarvastaan myös retrofuturismin vesiin: vaikka suurin osa designeista on varsin moderneja, ajoittain fontit, värimaailmat ja saundit muistuttavat 70-luvun futuristista tyyliä.



Kuvista päätellen Concord näyttää simppeliltä 5v5-tiimiräiskinnältä, mutta taustalla on paljon erilaisia, taktisia mekaniikkoja. Käytännössä kaikkiin moninpeleihin kehittyy ajan myötä metatason taktikointia: esimerkiksi parhaiten yhteen pelaavia tiimikokonaisuuksia sekä toimivimmiksi todistettuja strategioita. Concord tuntuu panostavan kaikentasoiseen taktikointiin tavallistakin enemmän.


Erilaisten hahmoluokkien miettimisen – joita on Concordissa kuusi, ml. tilan haltuunsa ottavat anchorit, ketterästi koukkaavat hauntit sekä tarkkasilmäisesti vartioivat wardenit – lisäksi Concordista löytyy skill loopsit, eli “sloopsit”, jotka tarjoavat hahmokohtaisia tapoja ladata ja ketjutella kykyjä: esimerkiksi Jabalin tiimiä parantavia Life Pulse Orbeja saa lisää tappamalla vihollisia tai vahingoittamalla heitä Jabalin toisella kyvyllä, Hunter Orbseilla. Vaikka kaikista hero shootereista löytyy vastaavaa kyvyillä combottelua, Concord tuntuu työntävän niitä etualalle. Hahmoista on myös tarjolla variantteja: variantit ovat vaihtoehtoisia versioita tutuista hahmoista, joilla on erilaisia passiivibonuksia, boosteja yms. perusversioon verrattuna.


Laajempaa taktikointia taas tarjoaa “crew bonus”: sen sijaan että pelaajalla on aina käytössään koko hahmokatras, pelaaja luo eri hahmoista (joita oli betassa testattavissa 16) 12 hahmon kokonaisuuksia. Matsissa käytetyt hahmot tarjoavat heidän hahmoluokkiensa mukaisia bonuksia koko ottelun ajaksi: jos ansaitset yhdessä erässä rynnäkkökiväärillä ammuskelevalla Teolla ranger-hahmoluokan rekyylibonuksia, kaikilla hahmoillasi on loppumatsin ajan parempi rekyylinhallinta – ja niin edelleen.


Mietittävää siis riittää. Concordia voi toki pelata myös vain “aivot narikkaan” -tyylisenä satunnaisräiskintänä, mutta pelin taktisuudesta sekä tiimivetoisuudesta johtuen menestyminen vaatii edes jonkinasteista kykyjen ymmärtämistä ja ketjuttamista. Strategisointiin kannustava ote voi hyvinkin koukuttaa esimerkiksi niitä pelaajia, joita Overwatchin pelikerrasta toiseen identtisinä pysyvät hahmot kyllästyttävät.



Kuten tekstistä on voinut päätellä, Concord on kaikin puolin mukiinmenevää räiskintää. Betatestailu ei saanut sukkiani pyörimään jaloissa, mutta parin illan pelailu maistui hyvin, eikä pelissä ole mitään aidosti vialla. Laajemman vastaanoton syytökset geneerisyydestä pitävät kyllä jossakin määrin paikkansa: vaikka Concord tekee parhaansa erottuakseen kilpakumppaneista, lopputulos ei tuntunut betan perusteella järin uraauurtavalta tai jännittävältä.


En silti allekirjoita nettiöyhkääjien armotonta tylytystä. Concord ei ole millään muotoa “komitean suunnittelema halpisversio Guardians of the Galaxysta”, vaikka nettikansa niin tuomitsikin pelkkien trailereiden perusteella. Ikävä kyllä internetin tuomioistuimessa kaikki nähdään aina joko Jeesuksen seuraavana tulemisena tahi supisurkeana räpellyksenä. Concord ei ole kumpaakaan, vaan ennakkomaistiaisen perusteella Concord tarjoaa viihdyttävää, joskin hieman geneeristä toimintaa. Concordin isoin taistelu käydäänkin mielikuvien kanssa: onnistuuko Firewalk Studios ja Sony vakuuttamaan pelaajat siitä, että heidän kannattaa käyttää pelituntinsa juuri Concordin parissa? Viimeistään elokuun lopulla se selviää.