V2.fi pelasi: Star Wars The Old Republic: Legacy of the Sith (PC)
Ihan hyvä alku, mutta pelkkä ensimmäinen luku ei viihdytä kovin pitkään
Star Warsissa on yhä tietynlaista hohtoa, vaikka onkin myönnettävä, että ne sarjan hyvät teokset ovat jo vuosia sitten jääneet vähemmistöön. Niinpä myös Star Wars -aiheiset pelit ovat hyvä idea, vaikka tälläkin saralla onnistujia on vähemmän kuin epäonnistujia. Yksi pitkäikäisimmistä yrittäjistä on Star Wars: The Old Republic, joka on vaivihkaa onnistunut saavuttamaan 11 vuoden iän.
Juhlan kunniaksi pelin pieni kehitystiimi on julkaissut pelin kuudennen lisälevyn, The Legacy of the Sithin, joka jatkaa pitkäksi venähtänyttä tarinaa. Tarina onkin yhä The Old Republicin parasta antia, mutta valitettavasti sen vastapainona ongelmia riittää yllin kyllin.
The Legacy of the Sithin tapahtumapaikkana toimii Manaanin vesiplaneetta, jonka suurin vientiartikkeli on kolto-rohto. Kolto on todellinen lääketieteen ihme ja kummankin galaktista sotaa käyvän osapuolen terveydenhuollon selkäranka. Galaktisen imperiumin joukot laukaisevat hyökkäyksen Manaaniin tarkoituksenaan ottaa haltuunsa koko tuotantolinja ja näin evätä tasavallan joukoilta asianmukainen lääkäripalvelu.
Siinä sivussa Darth Malgus puuhailee omia salajuoniaan galaksin unohdetuilla perämailla. Darth Malgus on aiemmin toiminut välillä Sith-pelaajien liittolaisena, välillä taas vihollisena. Tällä kertaa Malgus on vastustaja, pelasi kummalla puolella tahansa.
Tarina on tällä kertaa viihdyttävää. Tarjolla on kunnon saippuaoopperaa ja rempseää ylinäyttelemistä, kuten Star Warsin tunnelmaan kuuluukin. Suurin ongelma on, että tarinaa on aivan naurettavan vähän. Itse läpäisin Legacy of the Sithin tarinan hieman yli kahdessa tunnissa, mikä on todella huono saavutus, varsinkin kun se parin tunnin rykäisykin on enimmäkseen täynnä tylsää täytettä.
Hajoilin jo 11 vuotta sitten siihen, miten The Old Republicin tehtäväsuunnittelu on niin jäätävän itseään toistavaa. Tehtävästä toiseen pelaaja juoksee pitkin kapeita kujia (jotka voivat olla vaikka avaruusaseman käytäviä, aavikkoplaneetan kanjojeita tai jääplaneetan jäätyneitä jokia) paikasta A paikkaan B. Välissä sijaitsee kirjaimellisesti kymmeniä roskavihollisia, joita vastaan taisteleminen ei ole hauskaa tai haastavaa, mutta joita ei voi kiertääkään. Ja näin matka, joka muuten vain juosten veisi noin minuutin, kestääkin vartin.
Legacy of the Sith pursuaa tällaista pelisuunnittelua, vieläpä täysin härskisti. Pelaaja taistelee tiensä tasavaltalaisten tukikohdan kontrollipaneelille, kukistaen matkalla kirjaimellisesti yli 50 roskavihollista. Tämän jälkeen tehtävä käskee matkustamaan saman rännin toiseen päähän kääntämään kytkintä. Välissä on taas useampi kymmenen tyhjyydestä esiin ponnahtanutta vihollista. Nyt kun kytkin on käännetty, se kappaleen alussa mainittu kontrollipaneeli toimii, joten takaisin sinne, jälleen kymmeniä vihollisia kellistäen. Palkintona on lyhyt pätkä tarinaa ja sitten toistetaan samaa uudelleen.
Ongelmaa pahentaa entisestään se, että The Legacy of the Sith on aivan jäätävän buginen tekele. Tarinatehtävät hajosivat useita kertoja siihen, että niiden skriptaus vain levisi käsiin. Pelaajaa ei pistetty välianimaation jälkeen oikeaan paikkaan, vaan eristettyyn sivuhuoneeseen, josta ei pääse ulos. Tässä keskustelussa dialogivaihtoehdot eivät toimi ollenkaan jos kävi huono tuuri. Tällä kertaa kriittisen oven avausnappi ei toimi. Ratkaisu? Hylkää tehtävä, aloita alusta ja toivo parempaa onnea.
Ja jälleen: tämän kaiken jälkeen lopputekstit pyörivät reilun parin tunnin jälkeen.
Lyhyen tarinan ja uuden luolaston ohella The Legacy of the Sithin suuri ominaisuus on se, että se teoriassa mahdollistaa entistä vapaamman hahmonkehityksen. Jutun jujuna on, että pelaajaa ei ole enää sidottu yhteen hahmoluokkaan, kuten aiemmin. Nyt pelin aikana saa valita vapaasti itselleen toisenkin hahmoluokan saman pelityylin – Voiman käyttäjät ja tekkityypit – sisältä. Näin vaikkapa Sith Inqusitorina aloitettu hahmo voi valita toiseksi hahmoluokakseen Sith Juggernautin tai vaikka Jedien vastaavan hahmoluokan.
Idea on hieno, mutta jäänyt puolitiehen. Hahmoluokkia ei voi mitenkään sekoitella keskenään, eli pelaaja ei voi olla vaikka keisarillinen agentti, joka valitsee itselleen hieman kykyjä salakuljettajien tai palkkionmetsästäjien kykypuista, vaan ainoastaan keisarillinen agentti, joka voi vaihtaa koko hahmoluokkansa palkkionmetsästäjään, mutta pitää silti agentin tittelinsä. Kyllä, olen yhtä hämmentynyt kuin tekin ja tarkistin ja varmistelin asiaa moneen kertaan, koska olin aivan varma, että missasin jotain hyvin oleellista.
Ratkaisu olisi ehkä ollut merkityksellisempi alkuperäisen The Old Republicin aikoina, sillä siinähän jokaisella hahmoluokalla oli oma pitkä ja yksilöllinen tarinansa. Ehkä vaikka Sith Juggernautin tarinan kokeminen DPS-Jedinä olisi ollut hauskaa, mutta lisälevyjen myötä hahmokohtaiset tarinat ovat unohtuneet täysin, joten ominaisuus tuntuu vähän pliisulta. Mutta: on silti ihan kivaa, että pystyy halutessaan valitsemaan käyttöönsä erilaisia pelityylejä. Huomasin itse pitäväni paljon enemmän Juggernautin kuin Inquisitorin pelityylistä, joten vaihto oli ihan tervetullut. Kannattaa kuitenkin huomioida, että valinta tehdään kerran ja se on sen jälkeen pysyvä.
Paperilla tarkasteltuna The Legacy of the Sith vaikuttaa aikamoiselta pannukakulta, mutta todellisuus ei ole ehkä aivan niin karu. On totta, että parin tunnin tarinasisältö on lisälevyltä aika pahuksen heikko saavutus, mutta pitää ehkä ottaa huomioon se, että Legacy of the Sithiä, samoin kuin muitakaan The Old Republicin lisälevyjä, ei myydä erikseen. Ne kuuluvat osaksi pelin kuukausimaksua.
Legacy of the Sithiä ei myöskään ole toistaiseksi tarkoitettu valmiiksi tarinaksi, vaan aiempien lisälevyjen tyyliin vasta sen ensimmäiseksi luvuksi, joka saa sitten seuraavien parin vuoden aikana tasaista tahtia jatkoa.
Tämä ei toki tietenkään muuta sitä lopputulosta, että juuri nyt koettuna Legacy of the Sith on todellakin melkoinen pannukakku. Jos olisin maksanut 13 euron kuukausimaksun parin tunnin tarinasta ja ämpärillisestä bugeja, en varmaankaan hymyilisi kovin leveästi. On toki myös huomioitava, että jos Legacy of the Sith saa kahden vuoden aikana vaikka viisi sisältöpäivitystä, niiden kokeminen tulee maksamaan aika paljon enemmän kuin lisälevyn oletettu itsenäinen ostohinta olisi ollut. Normaalisti tämä ei MMO-pelien tapauksessa olisi mitenkään oleellista, koska yleensä niiden pelaaminen vaatii kuukausimaksun, mutta The Old Republic on teoriassa ilmainen, mitä nyt muun muassa ylimääräisistä toimintopalkeista joutuu maksamaan mikromaksuja, ellei ole tilaaja.
Niinpä voin ymmärtää kehittäjien olosuhteita, COVID-19:n varmasti mukanaan tuomia haasteita ja muita lieventäviä asianhaaroja vaikka miten, mutta se ei maagisesti tee pelikokemuksesta yhtään parempaa.
Jos tarinaa olisi enemmän, lopputulos olisi paljon positiivisempi, sillä The Old Republicin suurin vahvuus on edelleen se, että se on käytännössä Star Wars -versio Biowaren klassisista roolipeleistä. Pelasin aikanaankin peruspelin ongelmista huolimatta useamman hahmoluokan tarinat läpi ihan mielelläni ja nytkin se vähä tarina toimii ainakin viihdyttävällä tasolla. Kun matkalla pääsee jopa tekemään valintoja ja roolipelaamaan, tämä on selvästi edelleen The Old Republicin suuri vahvuus.
Tarinan lisääntyessä Legacy of the Sith muuttuu siis todennäköisesti myös paremmaksi ja toimivammaksi paketiksi, mutta sen aika on sitten joskus. Juuri nyt pelattavaa ei irtoa parhaalla tahdollakaan kuin illaksi tai pariksi, joten en voi kuin suositella odottamaan päivityksiä.
Juhlan kunniaksi pelin pieni kehitystiimi on julkaissut pelin kuudennen lisälevyn, The Legacy of the Sithin, joka jatkaa pitkäksi venähtänyttä tarinaa. Tarina onkin yhä The Old Republicin parasta antia, mutta valitettavasti sen vastapainona ongelmia riittää yllin kyllin.
Manaan suohon koko porukan
The Legacy of the Sithin tapahtumapaikkana toimii Manaanin vesiplaneetta, jonka suurin vientiartikkeli on kolto-rohto. Kolto on todellinen lääketieteen ihme ja kummankin galaktista sotaa käyvän osapuolen terveydenhuollon selkäranka. Galaktisen imperiumin joukot laukaisevat hyökkäyksen Manaaniin tarkoituksenaan ottaa haltuunsa koko tuotantolinja ja näin evätä tasavallan joukoilta asianmukainen lääkäripalvelu.
Siinä sivussa Darth Malgus puuhailee omia salajuoniaan galaksin unohdetuilla perämailla. Darth Malgus on aiemmin toiminut välillä Sith-pelaajien liittolaisena, välillä taas vihollisena. Tällä kertaa Malgus on vastustaja, pelasi kummalla puolella tahansa.
Tarina on tällä kertaa viihdyttävää. Tarjolla on kunnon saippuaoopperaa ja rempseää ylinäyttelemistä, kuten Star Warsin tunnelmaan kuuluukin. Suurin ongelma on, että tarinaa on aivan naurettavan vähän. Itse läpäisin Legacy of the Sithin tarinan hieman yli kahdessa tunnissa, mikä on todella huono saavutus, varsinkin kun se parin tunnin rykäisykin on enimmäkseen täynnä tylsää täytettä.
Hajoilin jo 11 vuotta sitten siihen, miten The Old Republicin tehtäväsuunnittelu on niin jäätävän itseään toistavaa. Tehtävästä toiseen pelaaja juoksee pitkin kapeita kujia (jotka voivat olla vaikka avaruusaseman käytäviä, aavikkoplaneetan kanjojeita tai jääplaneetan jäätyneitä jokia) paikasta A paikkaan B. Välissä sijaitsee kirjaimellisesti kymmeniä roskavihollisia, joita vastaan taisteleminen ei ole hauskaa tai haastavaa, mutta joita ei voi kiertääkään. Ja näin matka, joka muuten vain juosten veisi noin minuutin, kestääkin vartin.
Legacy of the Sith pursuaa tällaista pelisuunnittelua, vieläpä täysin härskisti. Pelaaja taistelee tiensä tasavaltalaisten tukikohdan kontrollipaneelille, kukistaen matkalla kirjaimellisesti yli 50 roskavihollista. Tämän jälkeen tehtävä käskee matkustamaan saman rännin toiseen päähän kääntämään kytkintä. Välissä on taas useampi kymmenen tyhjyydestä esiin ponnahtanutta vihollista. Nyt kun kytkin on käännetty, se kappaleen alussa mainittu kontrollipaneeli toimii, joten takaisin sinne, jälleen kymmeniä vihollisia kellistäen. Palkintona on lyhyt pätkä tarinaa ja sitten toistetaan samaa uudelleen.
Ongelmaa pahentaa entisestään se, että The Legacy of the Sith on aivan jäätävän buginen tekele. Tarinatehtävät hajosivat useita kertoja siihen, että niiden skriptaus vain levisi käsiin. Pelaajaa ei pistetty välianimaation jälkeen oikeaan paikkaan, vaan eristettyyn sivuhuoneeseen, josta ei pääse ulos. Tässä keskustelussa dialogivaihtoehdot eivät toimi ollenkaan jos kävi huono tuuri. Tällä kertaa kriittisen oven avausnappi ei toimi. Ratkaisu? Hylkää tehtävä, aloita alusta ja toivo parempaa onnea.
Ja jälleen: tämän kaiken jälkeen lopputekstit pyörivät reilun parin tunnin jälkeen.
Uusia tapoja pelata
Lyhyen tarinan ja uuden luolaston ohella The Legacy of the Sithin suuri ominaisuus on se, että se teoriassa mahdollistaa entistä vapaamman hahmonkehityksen. Jutun jujuna on, että pelaajaa ei ole enää sidottu yhteen hahmoluokkaan, kuten aiemmin. Nyt pelin aikana saa valita vapaasti itselleen toisenkin hahmoluokan saman pelityylin – Voiman käyttäjät ja tekkityypit – sisältä. Näin vaikkapa Sith Inqusitorina aloitettu hahmo voi valita toiseksi hahmoluokakseen Sith Juggernautin tai vaikka Jedien vastaavan hahmoluokan.
Idea on hieno, mutta jäänyt puolitiehen. Hahmoluokkia ei voi mitenkään sekoitella keskenään, eli pelaaja ei voi olla vaikka keisarillinen agentti, joka valitsee itselleen hieman kykyjä salakuljettajien tai palkkionmetsästäjien kykypuista, vaan ainoastaan keisarillinen agentti, joka voi vaihtaa koko hahmoluokkansa palkkionmetsästäjään, mutta pitää silti agentin tittelinsä. Kyllä, olen yhtä hämmentynyt kuin tekin ja tarkistin ja varmistelin asiaa moneen kertaan, koska olin aivan varma, että missasin jotain hyvin oleellista.
Ratkaisu olisi ehkä ollut merkityksellisempi alkuperäisen The Old Republicin aikoina, sillä siinähän jokaisella hahmoluokalla oli oma pitkä ja yksilöllinen tarinansa. Ehkä vaikka Sith Juggernautin tarinan kokeminen DPS-Jedinä olisi ollut hauskaa, mutta lisälevyjen myötä hahmokohtaiset tarinat ovat unohtuneet täysin, joten ominaisuus tuntuu vähän pliisulta. Mutta: on silti ihan kivaa, että pystyy halutessaan valitsemaan käyttöönsä erilaisia pelityylejä. Huomasin itse pitäväni paljon enemmän Juggernautin kuin Inquisitorin pelityylistä, joten vaihto oli ihan tervetullut. Kannattaa kuitenkin huomioida, että valinta tehdään kerran ja se on sen jälkeen pysyvä.
Pitkän matkan alku, vai sittenkin loppu?
Paperilla tarkasteltuna The Legacy of the Sith vaikuttaa aikamoiselta pannukakulta, mutta todellisuus ei ole ehkä aivan niin karu. On totta, että parin tunnin tarinasisältö on lisälevyltä aika pahuksen heikko saavutus, mutta pitää ehkä ottaa huomioon se, että Legacy of the Sithiä, samoin kuin muitakaan The Old Republicin lisälevyjä, ei myydä erikseen. Ne kuuluvat osaksi pelin kuukausimaksua.
Legacy of the Sithiä ei myöskään ole toistaiseksi tarkoitettu valmiiksi tarinaksi, vaan aiempien lisälevyjen tyyliin vasta sen ensimmäiseksi luvuksi, joka saa sitten seuraavien parin vuoden aikana tasaista tahtia jatkoa.
Tämä ei toki tietenkään muuta sitä lopputulosta, että juuri nyt koettuna Legacy of the Sith on todellakin melkoinen pannukakku. Jos olisin maksanut 13 euron kuukausimaksun parin tunnin tarinasta ja ämpärillisestä bugeja, en varmaankaan hymyilisi kovin leveästi. On toki myös huomioitava, että jos Legacy of the Sith saa kahden vuoden aikana vaikka viisi sisältöpäivitystä, niiden kokeminen tulee maksamaan aika paljon enemmän kuin lisälevyn oletettu itsenäinen ostohinta olisi ollut. Normaalisti tämä ei MMO-pelien tapauksessa olisi mitenkään oleellista, koska yleensä niiden pelaaminen vaatii kuukausimaksun, mutta The Old Republic on teoriassa ilmainen, mitä nyt muun muassa ylimääräisistä toimintopalkeista joutuu maksamaan mikromaksuja, ellei ole tilaaja.
Niinpä voin ymmärtää kehittäjien olosuhteita, COVID-19:n varmasti mukanaan tuomia haasteita ja muita lieventäviä asianhaaroja vaikka miten, mutta se ei maagisesti tee pelikokemuksesta yhtään parempaa.
Jos tarinaa olisi enemmän, lopputulos olisi paljon positiivisempi, sillä The Old Republicin suurin vahvuus on edelleen se, että se on käytännössä Star Wars -versio Biowaren klassisista roolipeleistä. Pelasin aikanaankin peruspelin ongelmista huolimatta useamman hahmoluokan tarinat läpi ihan mielelläni ja nytkin se vähä tarina toimii ainakin viihdyttävällä tasolla. Kun matkalla pääsee jopa tekemään valintoja ja roolipelaamaan, tämä on selvästi edelleen The Old Republicin suuri vahvuus.
Tarinan lisääntyessä Legacy of the Sith muuttuu siis todennäköisesti myös paremmaksi ja toimivammaksi paketiksi, mutta sen aika on sitten joskus. Juuri nyt pelattavaa ei irtoa parhaalla tahdollakaan kuin illaksi tai pariksi, joten en voi kuin suositella odottamaan päivityksiä.
Keskustelut (1 viestiä)
06.03.2022 klo 04.59 1