Vuodenvaihde on hyvä hetki pohtia, mihin digiviihteeseen on tullut aikaa käytettyä edellisten 12 kuukauden aikana. Päätimme myös V2.fi:n toimituksessa listata, minkä pelien parissa on tullut vietettyä ne viikonloput, jotka sattuneesta syystä yllättäen tyhjenivät muusta ohjelmasta.

Kaikki listan valinnat on julkaistu joko vuonna 2021 tai niin loppuvuodesta 2020, että ne laskettiin yhteisellä sopimuksella mukaan. Omat valinnat voi kertoa jutun lopussa olevaan kommenttikenttään!




Final Fantasy XIV: Endwalker
Fantastinen loppu miltei 10 vuotta jatkuneelle tarinalle. Endwalker ylitti ennakkoon turhan kovilta vaikuttaneet odotukset kaikilla osa-alueilla. Erinomaista tarinankerrontaa, todella hauskoja luolastoja ja hyviä muutoksia kaikille ammateille.

The Forgotten City
Olisin ennakkoon kuvitellut, että Deathloop olisi ollut vuoden kovin aikasilmukka, mutta toisin kävi. Salapoliisileikki kadonneessa roomalaissiirtokunnassa on todella viihdyttävää ja koukuttavaa puuhaa, varsinkin kun pieni kehitystiimi on tehnyt kaikkialla uskomattoman toimivia ratkaisuja.

Psychonauts 2
Tähän saakka Double Finen pelejä on aina joutunut suosittelemaan pienin varauksin, sillä vaikka niissä on ollut paljon hyvää, mukana on aina ollut myös kohtalaisia ongelmia, jotka ovat tehneet tiimin peleistä vain pienen porukan juttuja. Psychonauts 2:ssa näin ei ole, se on vain puhdasta hyvää.

Inscryption
Fanitan pakanrakentelua ja Inscryption on erinomainen pakanrakentelupeli, joka uskaltaa leikkiä genren peruskäsitteillä ja rikkoa niitä monilla toimivilla tavoilla. Ja toki tämän pinnan alla piilee sitten parinkin pelin verran ARG-henkistä metapelattavaa. Kukapa olisi uskonut, että kauhuaiheinen pakanrakentelun ja escape roomin risteytys voisi toimia näin hyvin?




Unpacking
Ja niinhän siinä sitten kävi, että kaikista vuonna 2021 ilmestyneistä peleistä minuun teki suurimman vaikutuksen peli, jossa puretaan muuttolaatikoita. Unpacking on malliesimerkki siitä miten erilaisilla keinoilla videopelit voivat kertoa tarinoita: parituntinen välipala on pintapuolisesti rentouttavaa järjestelyä, mutta kaikkien hyvien tarinoiden tavoin se pistää pelaajansa ajattelemaan.

Life is Strange: True Colors
True Colors on "vain" uusi Life is Strange, mutta True Colors on myös parhaiten tasapainotettu ja käsikirjoitettu Life is Strange. Erikoisvoimia ja kasvukipuja yhdistelevä pelisarja on noussut tarinapelien kärkikastiin, ja True Colors osoittaa että pelisarjalla on yhä jotakin sanottavaa. Nyt vain odotellaan, että pelintekijät tajuaisivat tehdä kaikkien eri pelien sankarit yhdistävän Avengers-tarinan.

It Takes Two
Miten hyvä peli It Takes Two on? Niin kertakaikkisen hyvä, että olen nostamassa kinastelevasta pariskunnasta kertovan co-op -seikkailun vuoden parhaimpiin peleihin, vaikka olen vasta viimeisen rutistuksen päässä lopputeksteistä. En kuitenkaan voi hyvällä omatunnolla jättää peliä mainitsematta, sillä nimellisesti keskeneräiseen kokemukseen on mahtunut roppakaupalla enemmän hauskoja muistoja kuin mihinkään muuhun viime vuoden julkaisuun.




Phasmophobia
Phasmophobia ilmestyi Steamin Early Accessiin oikeastaan vuoden 2020 puolella, mutta se sai useita merkittäviä päivityksiä viime vuonna. Tunteja on päässyt kertymään lähes huomaamatta tämän tutkimiseen ja päättelyyn nojautuvan kauhupelin parissa. Tässä kohtaa nimeäisin Phasmophobian jopa yhdeksi kauhugenren suosikikseni, erityisesti sen oivallisen tunnelman ja yhteisöä huomioivan kehitystavan vuoksi.

Miitopia
Miitopian uudelleenjulkaisu oli hienon näköinen ja osui sopivasti niin nostalgia-, RPG- kuin huumorihermoonkin. Peli on tavallaan myös melkoinen aikanielu, mutta se lämmitti suuresti talouden aikuisväen sydämiä lempeällä ja hömelöllä tyylillään. Helppo lähestyttävyys saa tarttumaan peliin aina uudestaan silloin tällöin.

TheHunter: Call of the Wild / Bloodhound- ja Rancho del Arroyo- DLC:t
TheHunter: COTW on jo muutaman vuoden takaisena pelinä kunnostautunut vuosittain uudella pelisisällöllä. 2021 julkaistut Bloodhound ja Rancho del Arroyo toivat virtuaalimetsästäjien ulottuville koulutettavat verikoirat sekä Meksikon kauniit, kaktuksia kuhisevat kukkulat uusine eläinlajeineen. Vanhalle PC-metsästäjälle uusi sisältö oli tervetullutta - kunnes lopulta kiivain peli-into kyykähti lisäosien mukanaan tuomiin bugeihin ja muihin ongelmiin, joihin korjauspäivitysten saaminen on osittain vieläkin kesken.




Forza Horizon 5
Kaikki kolme listaamaani peliä voisi summata lyhyesti sanoilla “lisää samaa, mutta viimeisen päälle hiotusti”. Olen pelannut kaikkia FH-sarjan pelejä, mutta jostain syystä toinen osa on jäänyt rakkaimpana mieleen - ennen tätä. FH5 on yksi kaikkien aikojen parhaista autoilupeleistä - ilman retroilulaseja se on kaikkein paras.

Ratchet & Clank: Rift in Time
Olen pitkään pitänyt Ratchet ja Clankeja tasoloikkapelien kruununperijänä, heti kuningas Marion jälkeen. Rift in Time hioi elämyksen audiovisuaalisesti huippuunsa ja esitteli PlayStation 5:n kykyjä, vaikka aika tuttuja latuja tallailtiinkin. Harvassa olivat pelit, jotka ehdin pelata viime vuonna lopputeksteihin asti - tämä oli yksi niistä.

Halo Infinite
Lisää samaa, mutta viimeisen päälle hiotusti, osa 3 ja samalla kumarrus Xbox Game Passin suuntaan, josta kaikki Microsoftin uudet pelit sai peluutukseen samalla hintaa kuin yhden olisi käynyt poimimassa Prismasta. Tosin en ole lähikaupoissa yhtäkään Haloa tai Forzaa nähnyt… Olin hieman epäileväinen Infinitestä kuulemani alkupalautteen perusteella, mutta turhaan - kyllä Master Chief on edelleen sankareiden sankari ja tarttumakoukku tuli tarpeeseen.




Apex Legends
Battle royale Apex Legends julkaistiin jo vuonna 2019, mutta verkkoräiskintä on pysynyt henkilökohtaisena suosikkina kaikki nämä vuodet. Jos katsotaan tilastoja, käytin viime vuonna eniten tunteja Apex Legendsiin. Mielekästä pelaamisesta tekee kausittain vaihtuva sisältö. Vuoden 2021 aikana nähtiin yhteensä viisi kautta, jotka toivat mukanaan uusia hahmoja, mutta myös uuden Arenas-pelitilan sekä Storm Point -kartan. Uutta opittavaa on siis riittänyt ja palaankin Apex Legendsin pariin aina, kun “ei ole mitään pelattavaa”.

Call of Duty: Vanguard
Minulle jokainen syksy on odotuksen arvoinen, sillä odotan aina innokkaana uutta Call of Dutya. Kuten tavallisesti, uusin CoD imaisi minut taas mukaani ja moninpelin puolella tulikin vietettyä aikaa tunti tolkulla jo betatestistä lähtien. Pidän itseäni kohtuullisen hyvänä Cod-pelaajana, joten matseissa pärjääminen tuo mielihyvää, mikä on mukava tunne!

Valheim
Helmikuussa 2021 Steamin Early Accessiin pamahti Norjan mytologiseen maailmaan keskittyvä Valheim. Ostimme siihen kaveriporukalla myös serveritilaa, jotta saatiin pelattavaksi 24/7 pyörivä peli. En muista, milloin olisin viimeksi hurahtanut johonkin peliin näin paljon. Olin alkuvuodesta vielä opiskelija, joten pelasin välillä aamuun saakka. Joskus on ikävä Valheim-intoa ja koko yön pelisessioita!




Lost Judgment
Olen tykästynyt Yakuza-sarjaan jo vuosia sitten ja viettänyt paljon aikaa sen jokaisen osan parissa. Lost Judgment on itselleni sarjan paras peli, sillä se ottaa mukaan kaikki entiset elämänlaadun parannukset ja lisää vielä uusia. Myös juoni on parhaiten kirjoitettu ja ehjin tähän mennessä, mutta perusjapanilaista sekoiluakaan ei ole unohdettu. Pelattavaa ja sivutehtäviä on kymmeniksi tunneiksi.

Car Mechanic Simulator 2021
Kohtalaisen kuormittavan tietotyön vastapainona on mukava tehdä hetki jotain, missä ei paljon järkeä tarvita, ja kuunnella vaikka musiikkia taustalla. CMS 2021 on valtaosaltaan pelkkää grindaamista, jossa tehdään samoja toimenpiteitä yhä uudestaan ja uudestaan erilaisille ”potilaille”: selvitetään vika, vaihdetaan muutamia osia ja ei kun seuraavan työn pariin. Samalla kuitenkin uuden version lisäykset ja päivitykset sekä etenkin projektiautojen rakentelu tekevät siitä kohtalaisen kiinnostavan, jos autotekniikka kutkuttaa yhtään mielikuvitusta. Harvoja sattumia lukemattomien erilaisten Simulator-pelien sekametelisopasta.