Pong ja sen kaverit
...eli miten sama peli myydään yhä uudestaan
The Arcade Flyer Archive on niitä paikkoja netissä, joissa vähän vanhempi pelaajakansa saa kulumaan tuntikausia. Nyttemmin jo enimmäkseen hävinneiden peliautomaattien mainosjulisteet tuovat mahtavan tuulahduksen menneeltä ajalta.
Erityisen jännittävää on tutkia 70-luvun alkua, jolloin pelit poikkesivat toisistaan niin vähän, että nykyiset plagiointisyytökset tuntuvat lähinnä huvittavilta sen rinnalla. Oli olemassa käytännössä ainoastaan pelejä, joissa lyötiin mailalla palloa. Se ei kuitenkaan estänyt yrityksiä markkinoimasta tuotteitaan mitä kekseliäimmin tavoin. Lähdetään siis flyer-aikamatkalle vuoteen 1971.
Tästä kaikki alkoi. Nolan Bushnell suunnitteli Computer Space -peliautomaatin, joka oli kuitenkin liian monimutkainen suurelle yleisölle. Muotoilu oli myös erinomaisen futuristinen, mutta klassistakin markkinointikonstia on käytetty - neitokaisen mekon läpi paistavat alushousut myivät konetta varmasti ainakin yhden kappaleen lisää.
Computer Spacen hyvin vaatimattomasta menestyksestä Bushnell sai kuitenkin pääoman perustaa Atari-nimisen yhtiön. Sen ensimmäinen pelituote vuodelta 1972 ei juuri esittelyä kaipaa:
Pong oli kaikkea sitä, mitä Computer Space ei ollut - yksinkertainen, massaan vetoava ja halpa valmistaa. Sen menestys yllätti koko viihdeteollisuuden, eikä aikaakaan kun klooniarmeija vyöryi markkinoille. Olen tähän poiminut vain muutamia, jännittävämmän oloisia esimerkkejä valtavasta valikoimasta.
Australiassa oltiin sitä mieltä, että perinteinen Pong on vähän tylsän näköinen, joten luonnollinen (?) ratkaisu oli sijoittaa näyttö tynnyriin. Näin saatiin aikaiseksi Barrel Pong, joka jälleen kerran vetoaa myös kauniimpaan sukupuoleen.
Joku pikkufirma nimeltä Taito kiinnostui myös Pongista. Vedonlyöntiä aiheesta "onko valkopaitainen pelaaja nainen vai mies"? Pelillisesti eroja ei juuri vaikuta olevan.
Lisää tuttuja nimiä - jo pitkään pelialalla toiminut Sega lähti myös mukaan videopeleihin Pongin kautta. Jälleen kuvamateriaalin perusteella tätäkin pelasivat yksinomaan naiset.
Atarilla ei suinkaan lepäilty laakereilla - peli, jossa on yksi ohjain per pelaaja on toki niin monimutkainen, että siitä pitää tehdä oma lastenversio. Laitetaan kabinettiin vaikka labradorinnoutajan pää, ja tuloksena on Puppy Pong. Toinen painos oli lääkäreiden odotushuoneisiin tarkoitettu Dr. Pong. Ehkä sitä itsekin tulisi useammin asiaa terveyskeskukseen, jos odotushuoneessa saisi pelata esim. ilmaista Outrunia vanhojen Seiskojen lukemisen sijaan.
Mikä on parempaa kuin kahden pelaajan Pong? Tietenkin neljän pelaajan Pong! Nyt ollaan jo vuodessa 1974, mutta yhä edelleen vanha kunnon pallo ja maila -peli innoittaa Spede-imitaatioon. Huomatkaa kuvassa näkyvät 5 pelaajaa - vain yksi nainen!
Countdown käänsikin koko idean päälaelleen - pelaaja ei saanutkaan enää pisteitä, vaan menetti niitä jos pallo liukui oman mailan ohi. Huomattavaa on kabinetin herraskainen ulkonäkö sekä pelaajien puvustus; smokki päällä ja iltapuvussa ollaan luonnollisesti menossa pelaamaan Countdownia, ei gaalaillallisille.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan, mutta epäilemättä Atarillakin oli vaikeuksia päästää irti lypsävästä lehmästä. Superpong vuodelta 1974 oli loppurutistus tällä saralla - kolme mailaa ja vapaasti mistä tahansa syötettävä pallo, mutta noinkohan moinen enää jaksoi innostaa.
Loppuun vielä muistutus siitä, että kyllä oikeaakin tuotekehitystä tehtiin. Gotcha v. 1973 ei peli-ideana ollut juurikaan Pongille sukua, mutta vilkaisu monitoriin kertonee paljon siitä, miksi asiakkaille kaupataan enemmänkin blondin minihametta ja kaula-aukkoa kuin itse peliä.
All images via ArcadeFlyers.com. Where appropriate, all trademarks and copyrighted materials remain property of their respective owners..
Erityisen jännittävää on tutkia 70-luvun alkua, jolloin pelit poikkesivat toisistaan niin vähän, että nykyiset plagiointisyytökset tuntuvat lähinnä huvittavilta sen rinnalla. Oli olemassa käytännössä ainoastaan pelejä, joissa lyötiin mailalla palloa. Se ei kuitenkaan estänyt yrityksiä markkinoimasta tuotteitaan mitä kekseliäimmin tavoin. Lähdetään siis flyer-aikamatkalle vuoteen 1971.
Tästä kaikki alkoi. Nolan Bushnell suunnitteli Computer Space -peliautomaatin, joka oli kuitenkin liian monimutkainen suurelle yleisölle. Muotoilu oli myös erinomaisen futuristinen, mutta klassistakin markkinointikonstia on käytetty - neitokaisen mekon läpi paistavat alushousut myivät konetta varmasti ainakin yhden kappaleen lisää.
Computer Spacen hyvin vaatimattomasta menestyksestä Bushnell sai kuitenkin pääoman perustaa Atari-nimisen yhtiön. Sen ensimmäinen pelituote vuodelta 1972 ei juuri esittelyä kaipaa:
Pong oli kaikkea sitä, mitä Computer Space ei ollut - yksinkertainen, massaan vetoava ja halpa valmistaa. Sen menestys yllätti koko viihdeteollisuuden, eikä aikaakaan kun klooniarmeija vyöryi markkinoille. Olen tähän poiminut vain muutamia, jännittävämmän oloisia esimerkkejä valtavasta valikoimasta.
Australiassa oltiin sitä mieltä, että perinteinen Pong on vähän tylsän näköinen, joten luonnollinen (?) ratkaisu oli sijoittaa näyttö tynnyriin. Näin saatiin aikaiseksi Barrel Pong, joka jälleen kerran vetoaa myös kauniimpaan sukupuoleen.
Joku pikkufirma nimeltä Taito kiinnostui myös Pongista. Vedonlyöntiä aiheesta "onko valkopaitainen pelaaja nainen vai mies"? Pelillisesti eroja ei juuri vaikuta olevan.
Lisää tuttuja nimiä - jo pitkään pelialalla toiminut Sega lähti myös mukaan videopeleihin Pongin kautta. Jälleen kuvamateriaalin perusteella tätäkin pelasivat yksinomaan naiset.
Atarilla ei suinkaan lepäilty laakereilla - peli, jossa on yksi ohjain per pelaaja on toki niin monimutkainen, että siitä pitää tehdä oma lastenversio. Laitetaan kabinettiin vaikka labradorinnoutajan pää, ja tuloksena on Puppy Pong. Toinen painos oli lääkäreiden odotushuoneisiin tarkoitettu Dr. Pong. Ehkä sitä itsekin tulisi useammin asiaa terveyskeskukseen, jos odotushuoneessa saisi pelata esim. ilmaista Outrunia vanhojen Seiskojen lukemisen sijaan.
Mikä on parempaa kuin kahden pelaajan Pong? Tietenkin neljän pelaajan Pong! Nyt ollaan jo vuodessa 1974, mutta yhä edelleen vanha kunnon pallo ja maila -peli innoittaa Spede-imitaatioon. Huomatkaa kuvassa näkyvät 5 pelaajaa - vain yksi nainen!
Countdown käänsikin koko idean päälaelleen - pelaaja ei saanutkaan enää pisteitä, vaan menetti niitä jos pallo liukui oman mailan ohi. Huomattavaa on kabinetin herraskainen ulkonäkö sekä pelaajien puvustus; smokki päällä ja iltapuvussa ollaan luonnollisesti menossa pelaamaan Countdownia, ei gaalaillallisille.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan, mutta epäilemättä Atarillakin oli vaikeuksia päästää irti lypsävästä lehmästä. Superpong vuodelta 1974 oli loppurutistus tällä saralla - kolme mailaa ja vapaasti mistä tahansa syötettävä pallo, mutta noinkohan moinen enää jaksoi innostaa.
Loppuun vielä muistutus siitä, että kyllä oikeaakin tuotekehitystä tehtiin. Gotcha v. 1973 ei peli-ideana ollut juurikaan Pongille sukua, mutta vilkaisu monitoriin kertonee paljon siitä, miksi asiakkaille kaupataan enemmänkin blondin minihametta ja kaula-aukkoa kuin itse peliä.
All images via ArcadeFlyers.com. Where appropriate, all trademarks and copyrighted materials remain property of their respective owners..
Keskustelut (3 viestiä)
Rekisteröitynyt 09.06.2008
16.04.2009 klo 16.12
Moderaattori
Rekisteröitynyt 18.05.2007
16.04.2009 klo 21.46
Enpä tiennyt että Pong-ilmiö on lähtenyt ihan noin lapasesta aikoinaan :)
20.04.2009 klo 08.27