Sain mahdollisuuden osallistua Sea of Thievesin suljettua betatestiin, johon on ollut myös mahdollista rekisteröityä ennakkoon viime vuosien aikana. Ensitöikseni menin YouTubeen katsomaan vuonna 2015 E3-messuilla näytettyä traileria. Pelin avattuani hämmennyinkin siitä, kuinka paljon beta-versio voikaan näyttää siltä, mitä videolla oli luvattu. Ennakkoon esitetty video ja lopullinen todellisuus kun eivät aina vastaa odotusta. Merirosvohattu päähän ja merelle!




Sea of Thieves on merirosvoiluun keskittyvä seikkailupeli, jonka kehittäjänä on legendaarinen pelitalo Rare. Yhtiö tunnetaan muun muassa Donkey Kong Country- ja Banjo-Kazooie-sarjoista sekä James Bond GoldenEye 007 -teoksesta. Viimeisin julkaisu firmalta oli useat Raren pelit koonnut Rare Replay -paketti. Sea of Thievesin julkaisijana toimii Microsoft ja se kuuluu Xbox Play Anywhere -julkaisuihin, mikä tarkoittaa, että peliä voi pelata ristiin Windows 10 -käyttöjärjestelmällä varustelulla tietokoneella sekä Xbox Onella.


Betatestiä oli mahdollista pelata yhden tai kolmen kaverin kanssa, sekä vaihtoehtoisesti ohjaamalla pienempää sillipurkkia yksin. Kokeilin peliä pääsääntöisesti yhden kaverin kanssa, sillä hänessä oli erityistä merirosvon ainesta. Ydintehtävä pelissä on matkata aluksella saarelta saarelle löytäen aarteita, jotka käydään myymässä erillisillä outpost-merkinnän saaneilla saarilla. Piilopaikoista annetaan vihiä karttapaloilla, mutta välillä tehtävistä paljastuu vaikeampia sanallisia arvoituksia. Testissä nähty kartta oli suhteellisen suuri, mutta noin viiden tunnin pelaamisen jälkeen merirosvoilu kävi tylsäksi ja itseään toistavaksi. Alueita oli mukava tutkia, mutta tehtävät ja saaret alkoivat ikävästi toistaa itseään. Mukana oli kuitenkin muutama elementti, jotka tekivät seikkailusta mukavaa.


Aarteiden etsintää ei tehdä vain oman miehistön voimin, vaan samalle alueelle saattaa pärähtää muita aluksia. Kohtaaminen voi olla sulavaa sekä rauhanomaista tai se voi kääntyä silmänräpäyksessä pahaksi sodaksi, josta vain toinen selviää hengissä. Voittaja saa mahdolliset toisen miehistön keräämät aarteet tai jos kaadettu alus on tyhjä, voittajat jäävät ilman saalista. Taistelut ovat hieman tyhmiä, sillä betassa ei nähty mitään järkevää syytä toisten tappamiseen. Pahimmillaan käsirysy yltyi kissa ja hiiri -leikiksi, jossa henki lähti vuorotellen niin kauan, että jompikumpi miehistöistä syntyi eri paikkaan. Ideana taistelut muiden kanssa ovat hauska lisä, mutta toteutus vaatinee vielä vähän hienosäätöä esimerkiksi aluksen tuhoamisen kannattavuuden suhteen.


Saarien ja hylkyjen kollaaminen on mukavaa hommaa, samoin kuin sanallisten arvoitusten miettiminen, vaikka se saattaa pahimmillaan aiheuttaa raivonpurkauksia - hyvällä tavalla. Itse asiassa arvoitukset olivat mielestäni koko betan paras osuus. Myös laivojen ohjaukseen ja työn tekemiseen on panostettu valtavasti. Jokaista miehistön jäsentä tarvitaan johonkin tehtävään, sillä laivaa on ohjattava, purjeita on laskettava ja nostettava sekä jonkun on luettava vielä karttaa. Yhteistyön on oltava saumatonta sekä tiivistä, muuten matkaamisesta ei tule mitään ja laiva päätyy hyvin nopeasti hylyksi merenpohjaan.




Mutta miten aallot tyrskyävät graafisesti? Sea of Thieves näyttää hyvältä. Aaltosimulaatio on tehty huolella ja välillä olo olikin merisairas. Meri tyrskyää kuin pahimmassakin myrskyssä ja kaikki sään vaihtelusta vuorokauden aikaan vaikuttavat seilaamiseen. Sarjakuvamainen grafiikka sopii hyvin meininkiin ja hahmot ovat melkoisia seiloreita, jotka tuntuvat olevan hiottuja melko loppuun asti ulkoista habitusta myöten. Peli pyöri Xbox Onella kohtuullisen hyvin, vaikka kyseessä oli vanhempi malli. Hetkittäin testin aikana koettiin pieniä lagipiikkejä, mutta ei mitään sen ihmeellisempää. Ainoana isompana miinuksena on piirtoetäisyys, joka merellä ollessa on melko laaja, mutta saarella lähelläkin olevat kiveykset saattavat piirtyä näyttöön myöhäisessä vaiheessa.


Testistä jäi kuitenkin mukava ja positiivinen fiilis, vaikka jäin odottamaan seikkailusta hieman enemmän esimerkiksi aarteiden etsinnän suhteen. Saarten läpikäyminen oli mukavaa, vaikka kaikki saattoikin mennä päin palmua ja aarteet upota keskelle merta tai päätyä vastustajien hoteisiin. Monet naurutkin saatiin aikaiseksi, esimerkiksi silloin, kun puolet miehistöstä oli vetänyt kannen alla juhlajuomaa ja päätyi oksentelemaan pitkin kantta. Joutuipa kerran yksi miehistön jäsen putkaankin kolmen muun äänestyksellä, koska seilori karkasi laivan kanssa jättäen loput miehistöstä autiolle saarelle. Jään odottamaan mielenkiinnolla lopullista versiota ja erityisesti sitä, minkä verran sisältöä siitä löytyy.