Tuorein sisältö

V2.fi pelasi: Raiders of the Broken Planet - Alien Myths Campaign (PS4)

Miia Lyyra

09.01.2018 klo 16.24 | Luettu: 5898 kertaa | Teksti: Miia Lyyra

Raiders of the Broken Planet on moniosainen peli, jonka osat julkaistaan vaiheittain. Muutamat ensimmäiset tehtävät ovat tahkoajalleen ilmaisia, mutta loput maksavat noin 10 euroa kappale. Koko paketin voi ostaa myös kerralla 40 eurolla. Pelin ensimmäinen osa Alien Myths Campaign, sisältää neljä tehtävää. Kyseessä on neljä-vastaan-yksi -peli, jossa on mahdollista pelata sekä hyviksien eli Raidersien kanssa tai pahisten eli Antagonistien roolissa. Peli kuulostaa paperilla kokonaisuudessaan kivalta ja uudelta idealta, mutta käytännössä homma ei toimi odotusten mukaisesti.

Pelastin sinut, koska oli pakko



Pelin tehnyt Mercury Steam on kehittänyt muun muassa myös viime syyskuussa julkaistun Metroid: Samus Returns -pelin sekä vuonna 2010 päivänvalon nähneen Castlevania: Lords of Shadow -seikkailun. Espanjalaisen studion uusin luomus on täynnä toimintaa kentästä toiseen ja hommia voi suorittaa yksin tai yhdessä toisten pelaajien kanssa, joskin jotkut osioista on läpäistävä itsenäisesti yksinpelinä. Jaksot suoritetaan järjestyksessä, joten vapaavalintaisesta taistelusta ei ole kyse. Ratkaisu on ymmärrettävä, sillä pelin taustalla kulkee tarina, joka ei kylläkään päätä huimaa. Elokuvamaisissa pätkissä jutellaan hahmojen kesken ja hiotaan taistelutaktiikkaa. Kohtauksien lopuissa myös selviää, ketä vastaan lähdetään seuraavaksi taistelemaan. Useimmiten huomasin painavani ohita-nappulaa, jotta päästään itse asiaan, eli mätkimään vastustajia.


Kaikki alkaa, kun Harec etsii itselleen Raidereiksi kutsuttuja kavereita taistelemaan ihmisiä vastaan. Alkutöikseen he pelastavat punatukkaisen Lycus Dionin hänet vanginneilta Haadeksen joukoilta. Vapautuksen jälkeen taistellaan, tapetaan ja yritetään selviytyä. Hahmokavalkadi ei alussa ole kovinkaan laaja, varsinkaan kun kaikki hahmot eivät ole käytössä kaikissa tehtävissä. Raidereilla on kuitenkin ilahduttavia eroja, sillä hahmoilla on mukanaan erilaisia aseita: Esimerkiksi hitaasti liikkuva sekä raskaasti aseistettu Konstantin on vahva tilanteissa, joissa vastustajien päälle hyökätään voimalla ja Hans on taas ominaisin tilanteissa, joissa vaaditaan tehokasta aseistusta sekä nopeita liikkeitä rakettireppunsa ansiosta.


Moninpeliä pelatessa valinnat osoittautuvat tärkeiksi, sillä joukkueen tasapaino ja vahvuus saadaan Raiderseja valitsemalla. Kokeilin verkkopeliä muutaman kerran, mutta huonoin tuloksin. Kanssapelaajat eivät nimittäin tuntuneet ymmärtäneen tehtävän ideaa ja koko missio meni mönkään. Vaikeustasoja voi säätää soolomatseissa, mutta moninpelissä vaikeustaso on vakiona korkea. Verkkopeli kärsii myös hitaasta hausta - en tosin tiedä johtuuko tämä pelaajien vähyydestä, servereistä vai molemmista. Hetkittäin vastustajaa sai odottaa useita minuutteja, jolloin luovutin hakuprosessissa. Kimpassa tämäkin peli on kivempi, joten yksinpelaajille prosessi on aikamoista tuulimyllyjen kanssa taistelua.

Ei herätä vahvaa kiintymystä



Mikä pelissä sitten mättää? Häiritsevin asia on pelin tarinan kulku ja taisteleminen. Tehtävät tuntuvat siltä, että niitä on hankaloitettu väkisin. Vaikeustasojen erot näkyvät vihollismäärässä sekä tikittävässä kellossa sekuntien lisääntymisenä ja vaikeinta tehtävissä on suoriutua vihollisaalloista, jotka pahimmillaan syntyvät suoraan selän taakse kaikessa hiljaisuudessa. Kellossa taas lisääntyy aika aina kun menetät yhden elämän tai odotat tehtäväalueella seuraavan kohteen aukeamista. “Uusi” aika tulee selviytyä keinolla millä hyvänsä. Kun sekunnit liikkuvat ruudussa ja elämistä viimeinen on käytössä, isketään paikalle älytön määrä vastustajia. Paperilla tämäkin toimisi, mutta käytännössä kaikki tuntuu väkinäiseltä, sillä suoritettavat tehtävät ovat helppoja, mutta viholliset muistuttavat panssaroituja tankkeja.


Olisin halunnut pitää Raiders of the Broken Planetista ja pelata kaikki tulevatkin tehtävät läpi, mutta en ole enää varma asiasta. Kokonaisuus tuntuu hieman sekavalta epäloogisen päävalikkonsa ja laajan tehtäväkirjonsa vuoksi. Parannettavaa olisi verkkomoninpelin vastustajahaussa, sekä ehdottomasti missioiden vaikeuttamisessa jotenkin muuten kuin teräksestä tehtyjen Antagonistien määrää lisäämällä. Onneksi studiolla on vielä aikaa hinkata teosta paremmaksi, sillä pari osaa on vielä julkaisematta.

Lyhyesti: Uudenlaisella ajatuksella tehty räiskintä, jonka osat ilmestyvät vähitellen. Tehtävät ovat hieman tylsiä, mutta silti niiden suorittaminen on haastavaa.



Hyvää
  • Ilmaiset alkutehtävät
  • Uudenlainen konsepti


Huonoa
  • Tylsät tehtävät
  • Sekava kokonaisuus


V2.fi | Miia Lyyra
< Pelataanpa: Gamecube... V2.fi testasi: Plant... >
Keskustele aiheesta

Keskustelut (2 viestiä)

Jepulisjee

09.01.2018 klo 20.17

Hitman teki saman tempun jo ajat sitten.
lainaa
iNdo

Rekisteröitynyt 30.01.2012

10.01.2018 klo 15.11

Vika on aina kanssapelaajissa.
lainaa

V2.fi Instagramissa
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova