Tulossa: PC, PlayStation 4, Switch, Xbox One - marraskuu 2017

Lego Marvel Super Heroes täräytti muutaman vuotta sitten oikein kunnolla. Se löi ruuduille niin maukasta spandexurpoilua, ettei supersankarigenressä ole montaa niin hauskaa peliä nähty. Vaan kuinka käy, onnistuuko jatko-osa tavoittamaan saman fiiliksen?


Ainakin Lego Marvel Super Heroes 2 oli ihan hirveän salainen. Esitystä, peliä tai edes pelaamista ei saanut sen enempää kuvata kuin nauhoittaakaan. Puhelimetkin pyydettiin sammuttamaan. Ehkä siinä oli vähän liioittelun tuntua, sillä ei meille Lontoossa Warner Brosin tapahtumassa näytetty kovinkaan massiivisia salaisuuksia. Ehkä pelin hahmokavalkadia halutaan heruttaa kaikessa rauhassa ajan mittaan.

Marvel-sankareiden uusi seikkailu jatkuu suoraan edellispelistä, mutta tuo ruuduille aivan oman tarinansa, joka ammentaa sopivalla tapaa Marvel-maailmasta ja sarjakuvista. Yksi juttu oli kuitenkin tärkeää: tekijät halusivat pitää selvän välimatkan Guardians of the Galaxyyn. Niinpä ruuduille lyödäänkin vallan hurja annos Marvel-sankareita, sankarittaria ja pahiksia. Jos edellisessä pelissä pelastettiin maailma, niin se osoittautuukin nyt ihan pikkujutuksi. Oikea uhka tuleekin toisaalta ja on paljon, paljon isompi.

Kang the Conqueror näet tulee ajan tuolta puolen, vääristää ajan ja paikan ja pistää sen verran ranttaliksi, että maailman kovimmat ja kummallisimmatkin supersankarit ovat aivan pulassa.




Kang on aikamatkaaja, jolla on suuria suunnitelmia. Hän näet rakentaa omaa, omituista kaupunkiaan ja maailmaansa viskaamalla suureen Time & Space - sekoittimeen monia paikkoja monista eri aikakausista, asukkaineen päivineen. Niinpä yhtäkkiä vierekkäin ovat Egyptin pyramidit, tulevaisuuden New York ja ties mikä - ja sen myötä peliin saapuu myös Kapteeni Amerikka villistä lännestä ja neo-Hämähäkkimies jostain oudosta tulevaisuudesta. Kummastelun jälkeen kaikki puhkuvat sitten yhteen hiileen tai ainakin yrittävät, sillä Kang tuo myös pahiksia kaikista mahdollisista ja mahdottomista multiversumeista.

Ja sitten rakennetaan legoilla ja tapellaan. Ja kummastellaan, jotta mitä ihmeen supersankareita ja pahiksia nämä kaikki ovatkaan.

- "Kangin aikamatkustaminen avasi meille niin paljon uusia mahdollisuuksia, kun voimme matkustaa sekä ajassa että paikassa. Me pystymme tekemään Marvel-hahmoista todellisen sekametelisopan, ja näyttämään eri sankarien faneille mitä erikoisimpia versioita näistä. Pystyimme oikein hulluttelemaan tarinan kanssa ja luomaan tosi makean leikkikentän, jossa kaikki nämä ainekset yhdistyvät", kertoo pelin ohjaaja Phillip Ring TT Gamesilta.

- "Teimme kovasti yhteistyötä Marvelin kanssa hahmoja valitessamme. Keskustelemme aktiivisesti keskenämme. Monesti kun me ehdotimme, että mitäs jos käyttäisimme tätä hahmoa, niin Marvelilta heitettiin vastapallona 'me ajattelimme myös tätä ja tuota tyyppiä, ja olettekos muuten miettimeen tuon hahmon tätä versiota?'"

- "Ja me olimme niin riemuissamme, että mahtavaa, kyllä nuokin peliin sopivat!"

Hahmojen suuri määrä ja villiys tarjosikin tekijöille mahdollisuuden tuoda peliin myös todellisia niche-hahmoja, jotka elävät Marvel-universumin laitamilla, poissa kuuluisuuden valokiilasta.

Mutta mistä näitä outoja hahmoja oikein on löydetty ja keksitty? No, varmaan maailmassa on kurjempiakin hommia kuin olla pelitalon supersankaritutkija. Mutta pitäähän jonkun uhrautua ja lukea työkseen sarjakuvia.

TT Gamesin supersankaritutkijat ovat perehtyneet aiheeseen ja hahmoihin vuosien ajan, joten lähdemateriaalia ja ideoita riittää. Mutta miten hahmo sitten oikein valitaan?

- "Kriteeri ei ole välttämättä hahmo itse, vaan myös se mitä hän osaa tehdä, hänen kykynsä. Joskus nämä voivat olla kovinkin outoja. Yksi hahmoista tempaisee takataskustaan rumpusetin ja soittaa sitä vaikka kesken taistelun. Outoa? Ehkä, mutta hän onkin Mary Janes -bändin rumpali! Toisella on mankka, joka soittaa niin mainiota poppia, että kaikki ryhtyvät tanssimaan. Vihollisetkin."

Asia on selvästi vakava ja ryppyotsainen.


- "Kaikki kuitenkin pohjaa Marvel-universumiin, sen omaan todellisuuteen. Me vain leikittelemme sillä. Samalla kuuntelemme tarkasti fanejamme ja heidän toiveitaan ja odotuksiaan. Ja jatkamme koko ajan hahmojen lisäämistä peliin, emmekä ole vieläkään lopettaneet uusien hahmojen etsintää. Lopullinen hahmovalikoima tuleekin olemaan aivan valtava", Ring paahtaa.

Kuulostaakin siltä, että peliä tehdään todella sydämellä ja innolla. Ring itsekin tunnustautuu olevansa kova Marvel-fani, mikä ei varsinaisesti enää yllätä. Ja onhan hahmolla järkevämpiäkin kykyjä, eikä vain kaikkea höpsöttelyä.

- "Hahmojen täytyy vastata sitä mielikuvaa, mikä faneilla heistä on. Heidän kykyjensä on oltava myös pelillisesti järkeviä tai ymmärrettäviä. Yritämmekin tehdä parhaamme, että kun pelaaja tarttuu eri hahmoihin, niin he tunnistavat tämän ja hahmo tuntuu oikealta."

Hahmojen ja pelin taustoituksessa hyödynnetään tietenkin ahkerasti sarjakuvia, ja monen hahmon kyvyt ja toiminnot perustuvat sarjakuvien tapahtumiin. Mutta siinä samalla tiimi yrittää luoda hahmoille lisää persoonaa ja syvyyttä, etteivät nämä olisi vain ruudulla loikkivia pellejä. Tätä tehdään esimerkiksi näyttämällä pelaajille hahmoon liittyviä sarjakuvia ja sarjisruutuja. Persoonallisuutta haetaan myös hahmokohtaisilla efekteillä ja eleillä.

TT:llä yritetäänkin kovasti tuoda peliin massiivista syvyyttä hahmojen kautta, mikä tuntuu olevan porukalle yksi suurimmista uuden pelin jutuista. Mutta mitenkäs se peli itse sitten?




Ei liene yllätys, että Marvel kakkosessa loikitaan, toimitaan, ratkotaan puzzleja ja räiskitään. Ainekset ovat hyvin legomaiset, mutta välillä aiempaa suuremmassa mittakaavassa. Vanhemman sukupolven konsolit on pudotettu veke, joten tiimi on voinut luoda peliään uudempien pelikoneiden suurempaa tehoa ja muistia varten.

Se näkyy, sillä peli näyttää kovin hyvältä. Se on yhtaikaa legomaisen yksinkertainen ja palikkamainen, mutta myös näyttävä ja yksityiskohtainen. Pelattavana olleen ennakkoversion loppuhuipennuksessa sankarien laumat ottavat kunnolla yhteen Kangin tulevaisuudesta hilaaman valtavan robotin kanssa, ja hauskaahan se oli. Hahmojen sekamelska oli värikästä urpoilua niin kauan kuin sitä jaksoi, ja sitten ruvettiin antamaan robolle köniin. Ammuskellaan, viskellään roinaa, rakennetaan legopalasista tehokkaampi pyssy, lennetään lentovehkeellä robon niskaan ja rikotaan raasun reaktori. Onneksi Kang sentään vei roboparan takaisin kymmenien tuhansien vuosien päähän tulevaisuuskotiinsa.

Tärkeä kikka taistelussa oli nimenomaan aika. Kang käyttää välillä aikaa sinua vastaan, mutta sinäpä voit myös hyödyntää sitä kelaten aikaa edes- ja taaksepäin. Ammuitko ohi? Aikaa taaksepäin ja uudestaan. Rikkoutuiko megapyssysi? Aikaa taaksepäin ja toivotaan, että robo ampuu nyt ohi. Hypitkö pieleen? Aikaa taaksepäin ja…

Pelillinen toiminta ja mekaniikat ovat pääosin tuttuja, mutta TT Gamesin mukaan hyvin huolella viilattuja.


- "Vedimme kaikki ydinjutut uusiksi ja yritämme nostaa Lego-pelien rimaa", tiimi ynnäilee esityksessään. Hyvä että yrittävät, sillä Lego Marvel Avengers oli lähinnä mälsä ja väsynyt, suorataan pohjakosketus. Pelin kehnous yllätti loistavan Marvel Superheroesin jälkeen, joten tiimin onkin nyt todistettava osaamisensa ja intonsa uudelleen. Pelkkä fanitus ja valtava hahmokavalkadi eivät riitä, vaan sieltä alta täytyy löytyä myös mukaansatempaava tarina ja riemastuttavaa pelattavaa.

Lyhyestä hands on -pelisessiosta ei kuitenkin pystynyt ennustamaan sitä, millainen kokonaisuus pelistä rakentuu. Pienessä mitassa homma kyllä toimi - pelaaminen oli kivaa, hahmot mainioita ja niiden välinen jutustelu niin kepoisan komediallista, että muutama ihan aito hörötys pääsi ulos vahingossa. Toivottavasti homma pysyy tällä kertaa kuosissa loppuun saakka.

- "Tämä on leikkikenttä Marvel-faneille", tiimi ynnäsi pelinsä ja allekirjoittanut kiitti, kokosi kamansa ja asteli kohti Air Balticin lentoa kotiin. Lontoo nähty, taas kerran.