Postin kantamia alennusmyyntilehdyköitä tai ihan vain suurimpien verkkokauppojen etusivuja selaillessaan on saattanut panna merkille, että kaikenlaiset asiakkaiden tekemät tuotearvostelut ovat nyt kuuminta hottia. Yksi jos toinenkin verkkokauppa pyytää kävijöitä arvostelemaan tuotteitaan; houkuttimena toimivat niin lahjakorttiarvonnat kuin mahdolliset ”lisätakuutkin”. Ja kun jokin tuote sitten saa hyvät keskimääräiset arviot, sitä tietenkin hehkutetaan komeilla tähdillä mainoksissa ja luetteloissa.

Ilmiö ei ole sinällään uusi. Amazon ja muut ulkomaiset verkkokaupat ovat keränneet ”sensuroimattomia” tuotearvosteluita jo vuosikaudet, ja olemmekin saaneet nauttia klassikoista kuten Haribon sokerittomat nallekarkit ja Three Wolf Moon -paita. Viihteestä nämä käyvätkin parhaimmillaan erinomaisesti. Mutta tekisinkö lopulta ostopäätöksen niiden perusteella?



Tähän kolumniin antoi aiheen etenkin se, että eräs kodintekniikkaketju mainosti tarjouslehdykässään NHL 15 -peliä komealla neljän tähden keskiarvolla. Oma mielikuvani pelistä oli, että vaikka se onkin ihan OK lätkää ja myynyt kuin leipä, ei tämänvuotinen versio mikään täysosuma ollut. Pikavilkaisu Metacriticiin tuntui tukevan tätä näkemystä sekä ammattilaisten että käyttäjien arvosteluiden osalta.

Kun sitten katsoin, millaisista arvosteluista tämä mainoksessa käytetty arvosana muodostui, löytyi joukosta mm. seuraava helmi: ”Aivan käsittämättömän huono suoritus verrattuna sarjan kehitykseen aikasemmin. Silti 5 tähteä, koska paras peli pleikkarilla tähän asti…” Tässähän ne viiden tähden kriteerit tiivistetysti tulivatkin. Arvosteluissa oli mukana jokunen ihan tolkullinenkin, mutta enimmäkseen ne olivat tyyliä ”4–5 tähteä ja korkeintaan yhtä monta lausetta”. Eikä tämä ole minkäänlainen ihme, kun hieman ajatellaan näiden tekstien taustoja.

Yleensä härsyviesti tuotearvostelun kirjoittamiseen tulee muutaman päivän sisään tilatun tuotteen saapumisesta. Kun keskimääräinen kuluttaja ostaa tuotteen, hän todennäköisesti haluaa olla siihen tyytyväinen ainakin tässä vaiheessa, koska käytti siihen juuri rahaa. Meistä jokainen tuntenee tämän ilmiön. Tällöin tuote, joka toimii edes jotenkin toivotulla tavalla, saa todennäköisesti liki täydet pisteet. Jos taas tuote ei toimi tai sen ostamisessa on jokin ongelma, annetaan usein mielenosoituksellisesti yksi tähti (ja juuri nämä arvostelut usein poistetaankin, koska ne eivät liity itse tuotteeseen). Kolmen tai neljän tähden arvostelu vaatii jo paneutumista ja kykyä arvioida tuotteen eri ominaisuuksia hintaluokassaan. Valtaosa tuotearvostelujen kirjoittajista haluaa lähinnä varmistaa itselleen sen luvatun arvontamahdollisuuden tai muun lisäedun, ei laatia mitään palkintotasoista tutkivaa journalismia. Tällöin on vain helppo räppäistä tauluun enimmäismäärä tähtiä ja kirjoittaa saatteeksi jokunen sananen.

Ja jos sattuisi niin, että jokin tuote sitten alkaisikin kerätä huonoja arvosteluita jossakin vaiheessa, ei hätää: tähtigrafiikan alla oleva pikkupräntti kertoo, että arvostelut on kerätty ”mainoksen tekohetkellä”. Tämä on siis täysin mainoksen tekijän valittavissa oleva hetki. Kun tuotteen myyjä on arvostelujen julkaisija, joka voi vielä valita tämän ”mainoksen tekohetken” itselleen edullisesti, saatatte ymmärtää, miksi tässä on jonkinlainen ongelma. Sattumaa ei ole sekään, että ensimmäiset hakukoneen etusivulla näkyvät tuotetähdet ovat yhä useammin peräisin jostakin verkkokaupasta, ei arvostelusivustolta. Olin itse mennä tähän vipuun viime viikolla, kun vaimoni valitsi itselleen uutta puhelinta.



V2.fi:nkin pisteitä, tähtiä ja tekstinpätkiä on silloin tällöin käytetty myyntileffojen kansissa ja pelien mainonnassa. Ei liene yllätys, että julkaistut arviot ovat olleet puoltavia. Ilmainen näkyvyys toki kelpaa, mutta sen vuoksi emme ole yhtään arviota ylöspäin ruuvanneet, emmekä niin tee jatkossakaan. Meidän toiminta-ajatuksemme on julkaista kritiikkejä viihteestä kuluttajia varten, ei sorvata myyntimiehille valmista mainosmateriaalia. Mieleeni muistuukin tapaus, jossa meille tuotteita testiin lähettänyt taho sanoi varsin suoraan, ettei linkitä kriittisiä arvioitamme tuotesivulleen. Mainosrahoitteiselle palvelulle tämä on toki menetys, mutta paljon suurempi menetys olisi lukijoiden luottamus.

Semminkin mediat, jotka esiintyvät kerran toisensa jälkeen näissä puffeissa, muuttuvat ainakin omissa silmissäni epäilyttäviksi. Muuan brittiläisestä lehdestä tuli jo 90-luvulla äänentoiston harrastajien piirissä jonkinlainen sisäpiirivitsi, kun joka toinen tuote tuntui saaneen siinä viisi tähteä. Huvikseni kävin nyt katsomassa lehden verkkosivustolta löytyviä arvosteluita: äänentoisto-osion noin 1200 arvostelussa yli 900 tuotetta oli saanut vähintään neljä tähteä. Yhden tähden tuotteita oli yksi. Tämä kertoo joko siitä, että lehdelle toimitetaan testattavaksi vain erinomaisia tuotteita, tai siitä, että arvosteluasteikko on jokseenkin mielenkiintoinen. Yhtä kaikki lopputuloksena on se, että tällaisiin ”ammattilaisarvosteluihin” en voi ainakaan itse luottaa yhtään sen enempää kuin satunnaisen nimimerkki monstercock96:n tuotearvosteluun verkkokaupassa.



Vaikka näennäinen riippumattomuus arvosteluissa ei siis olekaan mikään automaattisesti autuaaksi tekevä seikka, olen edelleen sitä mieltä, että ammattimaiselle kritiikille on sijansa jatkossakin. Meilläkin on monia hyviä kommentoijia, jotka esittävät aiheellisia tarkennuksia ja kriittisiä mielipiteitä teksteihimme, mutta jokainen ei silti ole automaattisesti pätevä arvostelemaan kaikkea mahdollista. Meillä julkaistavia peli-, elokuva- ja tuotearvosteluita tehdään useiden vuosien ja satojen, jopa tuhansien vastaavien tuotteiden kokemuksella. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta emme ole itse maksaneet mitään arvostelemastamme tuotteesta – ja jos näin on, se tuodaan tekstissä esiin.

Vastaavasti emme ole koskaan ottaneet vastaan rahaa / muuta hyötyä minkään tietyn tuotteen arvostelemisesta, emmekä niin tee jatkossakaan. Jos tuote on hyvä, kirjoitamme siitä, ja jos se on huono, kirjoitamme siitäkin. Etenkin Suomen pelipiirit ovat pienet, joten juttujen kirjoittajat, pelien tekijät ja PR-ihmiset tuntevat toisensa melko hyvin. Siksi onkin erityisen tärkeää, että työ- ja siviilielämä pysyvät erillään. Paljon peräänkuulutettu journalistinen etiikka ei ainakaan meillä ole mitään sanahelinää, vaan selkeä menettely: jos vaikuttaa siltä, että kirjoittajan sidokset voisivat vaikuttaa arvion puolueettomuuteen, teksti siirretään toiselle tekijälle tai jätetään julkaisematta. Mitään ”sponsoroitua” sisältöä emme julkaise. Mainostajia ja muita yhteistyötarjouksia nimittäin tulee kyllä lisää, jos sisältö on kunnossa, mutta yhdellä kunnon töpeksinnällä voi karkottaa paljon hyviä lukijoita.

Tämän vuoksi uskon, että meidän tähdillämme on edelleen merkitystä tässä tuotearvioiden viidakossa.