Left 4 Dead –pelin kehittäneen Turtle Rock Studiosin tulevasta Evolve-pelistä on tihkunut paljolti lisätietoja viime aikoina ja onhan V2:n toimitus käynyt peliä jo keväällä kokeilemassa. Nyt on luvassa toinen kokeilu - tällä kertaa Matiaksen ja Esan voimin - pelin ennakko-alphan muodossa. Evolven kauppoihin ilmestymiseen on tällä tietoa enää parisen kuukautta, joten onkin hyvä aika päivittää ennakkomietteemme.




Evolven perusidea on hyvinkin simppeli. Vieraalla planeetalla remuava hirviö pitäisi saada nalkkiin, joten paikalle lähetetään nelihenkinen metsästysseurue. Left 4 Deadissa eteneminen oli jatkuvaa selviytymistaistelua zombieita vastaan, mutta Evolve ei tyydy yhden nuotin soittoon, vaan leikkii voimien tasapainolla. Ryhmänä toimivat metsästäjät ovat pelin alussa niskan päällä, mutta mitä kauemmin hirviölle antaa tilaa ja aikaa vahvistaa itseään, sitä tukalammaksi metsästystiimin tilanne muuttuu. Hommaa ei helpota tippaakaan hirviön tekoäly, jonka liikkeistä tietokoneen sijaan päättää viides pelaaja. Tämä on ehkä koko peli-idean kiehtovin ja samalla omalaatuisin piirre.

Evolven julkaisu on jo ihan nurkan takana ja odottaville faneille annettiin esimakua tulevasta muutaman päivän alpha-kokeilussa. Aivan nappiin alpha ei kuitenkaan tekniseltä puoleltaan mennyt, vaan sekä PC- että Playstation-pelaajat jäivät aluksi nuolemaan näppejään. Xbox One -version toimiessa tyydyttävästi muilla alustoilla pyöriteltiin peukaloita, odottaen matchmakingin korjaavaa päivitystä. Vastapainona päivityksen odottelulle alphan kestoa jatkettiin muutamalla päivällä, mutta korjattunakaan ongelmilta ei voinut välttyä. Puolet pelin testausajasta tuntui kuluvan latausruutua katsellessa tai peliseuraa etsiessä, ja peliin päästessä optimoimaton CryEngine 4 -pelimoottori kyykytti teho-PC:nkin polvilleen.

Assymetrinen moninpeli vaatii vastapuolilta erilaisia taktiikoita. Hirviönä alkutaipaleet ovat hektisiä: ruokaa pitäisi löytää, jotta pääsisi nousemaan ravintoketjun kärkisijalle, mutta taidot ovat silloin vähäiset ja viidakko täynnä suurempia otuksia. Asiaa ei helpota jatkuvasti kannoilla kärkkyvät metsästäjät, joiden ansoja sekä hyökkäyksiä pitää väistellä syömisen ohella. Kun maarunsa saa täyteen proteiinia, voi etsiä sopivan sopen ja nauttia pika-Darwinismista: seuraavalle asteelle kehittymisestä.


Kolmeen asteeseen jaettu hirviön kehityskaari muuttelee pelin tasapainoa runsaasti. Ensimmäisen asteen pikkumonsteri selviää pienistä nahisteluista, mutta kaatuu pikaisesti asiansa osaavien metsästäjien käsissä. Toisella kehitysasteella taistelu tasapainottuu, mutta viimeistään kolmannella asteella Godzilla-mittarit täyttyvät ja turpajuhlat voivat alkaa. Koon ja keston lisäksi myös otuksen taidot kasvavat, sillä jokaisella kehitystaipaleella voi lyödä pisteitä neljään taitoon. Alphan päähirviön Goliathin taitoihin kuului esimerkiksi tulen syöksentää ja kivenmurikoiden heittelyä.

Ihmisillä pelatessa olennaisinta on toimiva ryhmädynamiikka, jokaisella metsästäjällä kun on omat erikoistaitonsa. Trapper pitää hirviön paikoillaan voimakentillä ja köysillä, support tukee ryhmää suojakentillä sekä näkymättömyydellä ja medic laastaroi haavoja assaultin keskittyessä vahingontekoon. Miellyttävästi jokainen ryhmäläinen on elintärkeä hirviönkaadon eri vaiheissa: medicin tainnutusnuolet mahdollistavat monsterin saavuttamisen, jolloin trapperilla on aikaa saada hirviö hetkellisesti nalkkiin. Pieneen tilaan ahdistettuna assault pääsee aiheuttamaan kunnon vahinkoa hirviölle, mutta ilman tiimiään tukevaa supportia koko ryhmä on nopeasti maassa.

Takkuileva tiimityö täytyy saada korjattua viimeistään monsterin kolmannella kehitysasteella, jolloin hirviö voi viedä voiton myös tuhoamalla kartalta löytyvän energiavoimalan. Voimalan suojelemisessa metsästäjät saavat kaivattua tasoitusta erilaisia ansoja hyödyntämällä, jos ryhmä vain onnistuu valmistelemaan puolustusasemat ennen kolmostason hirviön hyökkäystä.




Alphan perusteella on vaikea sanoa, miten monipuolinen kokemus Evolve on lopullisessa helmikuun julkaisussaan. Vaikka perusasetelma onkin toimiva, lopullinen fiilis jäi monin paikoin vaillinaiseksi. Ympäristöt eivät tunnu heräävän tarkoitetulla tavalla eloon, esimerkiksi tekoälyn ohjeistaman faunan vaarat voi ohittaa turhankin helposti. Alueilla majailevat isommat hirviöt jättävät takaa-ajon sikseen parinkymmenen metrin jälkeen, eikä metsästäjänä tarvitse pelätä edes laumoissa liikkuvia piensaalistajia, kiitos jetpackien. Myös hirviön olinpaikan ilmoittavat lintuparvet on omituisen helppoa ohittaa: siipiveikot vähät välittävät metrin päässä tallustelevasta, tyrannosauruksen kokoisesta monsterista kunhan vain muistaa pitää hiipimisnapin pohjassa.

Jäin kaipaamaan myös useamman pelimuodon kokeilemista, joissa perusasetelmaa olisi sekoitettu eri tavoin. Useamman tunnin kokeilulla pelikerrat alkoivat muistuttaa toisiaan liiankin paljon, eikä pelin sulkeutuessa syntynyt halua palata temmeltämään takaisin viidakkoihin. Parhaimmillaan pelikokemukset olivat mahtavat - kuten väijyttäessä hirviön onnistuneesti nurkkaan - mutta usein erityisesti hirviönä pelatessa peliaika kului epätoivoisissa pakoyrityksissä ja kaoottisissa taisteluissa, joiden etenemisestä ei meinannut saada selvää.




Evolvesta on puhuttu viime aikoina paljon, mutta itseltäni nämä keskustelut ovat menneet osaltaan kuuroille korville. Voinkin sanoa lähteneeni sokkona sotaan. Ensimmäinen eräni hirviönä päättyi hyvin nopeasti metsästäjien leikkiessä meikäläisellä kuin kissan hiirellä. Erien alussa videotutoriaali esitteli, mitä käytössä olevalla hahmoluokalla kuuluu tehdä, mutta sopivasti ekalla kerralla se jäikin jumiin. Seuraavalla kerralla tiesin jo mitä tehdä, mutta vasta kymmenennellä yrityksellä olin oikeasti hajulla hommasta ja onnistuin tarjoamaan kunnon vastuksen.

Metsästäjien puolella meno olikin selvästi tutumman tuntuista ja niihin saappaisiin astumisen kynnys oli selvästi pienempi kuin monsterilla. Homma tuntui sen verta tutulta, että jos monsteria ohjaisikin tietokone, lopettaisin pelin odottelun tyystin. Ennakkoversio teki hyvinkin selväksi sen, kuinka tärkeä elementti tiimi on tässä pelissä. Jos monsterin kaatajat pelasivat oikeasti yhteen, oli voitto melko varma. Jos taas koko porukka sooloili, ei monsterin ohjastajalta vaadittu kuin perustaitoja voittoon.

Pelasin testiversiota Xbox Onella, jolla peli pyöri jotenkuten tyydyttävästi. Latausruutuja ja matchmakingin hakunäyttöjä joutui Xboxillakin jonkin verran katselemaan katselemaan, mutta yleensä 5 – 10 minuutin odottelu tuotti jo tulosta. Kuulostaa pitkältä, mutta testivaiheessa olevalle pelille se on ihan ymmärrettävää.



Testitiimimme piti pelistä monelta osin, mutta viimeisen sanan voi sanoa vasta lopullisen version ilmestyessä. Alpha antoi vain pienen maistiaisen kokonaisuudesta, jonka odotamme olevan vielä paljon enemmän. Kenttiä, hirviöitä ja pelimoodeja on ainakin luvattu paljon lisää, joten eiköhän sieltä mielenkiintoinen tekele ole luvassa. Tähän mennessä koettu on ollut vain ”ihan kivaa”, minkä vuoksi emme ole lyöneet rahoja vielä tiskiin ja ennakkotilausta vetämään. Toivotaan kuitenkin, että valmiille pelille käteiskassa kannattaa lompakosta luovuttaa.

Tekstit: Matias Puro, Esa Toikkonen