Kirjasunnuntai
Grand Theft Auton tarina
Taannoin lupasin sunnuntaipäiviin välillä myös muita juttuja, kun sellaisen aika tulee. Viime viikolla toimitukseen saapunut Grand Theft Auton tarina - bandiittien nousu ja uho -niminen teos ansaitsee tulla käsitellyksi jo pelkästään siksi, että yksittäisistä pelisarjoista on kirjoitettu harvoin, ja vielä harvemmin tällaisia kirjoja julkaistaan suomeksi.
Tälläkään kertaa aiheen houkuttelevuus ei ole vakuuttanut suurta kustantamoa, vaan kirjan julkaisee Fobos Kustannus -niminen pientoimija. Käännöksen ja taiton on tehnyt Timo Hautala. Kiitos nykyaikaisen taitto- ja painotekniikan ei kirjan ulkoasu kavallakaan millään tavalla sitä, ettei takana ole jättiresursseja.
Teoksen alkuperäinen nimi on Jacked - The Outlaw Story of Grand Theft Auto. Kirjoittaja David Kushner on itselleni tuttu aiemmasta Masters of Doomista, joka kertoi iD Softwaren edesottamuksista. Masters of Doomia ei ole käännetty suomeksi, mutta luin sen mielenkiinnolla alkuperäiskielisenä jokunen vuosi sitten.
Kirjan suurimmat ansiot ovat kiistatta siinä, että itse tarina on todella mielenkiintoinen. Teos käsittelee pelisarjan koko kehityskaaren 90-luvun lopusta noin vuoteen 2012, siis alkaen siitä kun DMA Design kehitti prototyypin rosvo- ja poliisipeli Race'n Chasesta ja päättyen GTA IV:n huikeaan myynti- ja arvostelumenestykseen. Mukaan mahtuvat roisit mainostemput, peleihin yhdistetyt ammuskelutapaukset, vastustajat kärkijoukoissaan Jack Thompson ja itse Rockstar Gamesin kasvaminen muutaman hengen ydinporukasta satojen työntekijöiden mammutiksi. Eurooppalaisesta näkökulmasta on hämmästyttävää lukea, miten valtava haloo San Andreasin piilotetusta "Hot Coffee" -seksisisällöstä todella nousi Atlantin toisella puolen.
Etenkin GTA:n taustalla häärivän Sam Houserin henkilöä valotetaan enemmän kuin aiemmin. Kushner piirtää Houserista kuvan tuittupäisenä visionäärinä, joka yläluokkaisesta brittitaustastaan huolimatta ihailee New Yorkia, jengejä ja vanhoja mafiaelokuvia. Puhelimet saavat kyytiä, kun Houser runnoo visioitaan läpi. Myös Hot Coffee vieritetään valtaosin Sam Houserin niskoille. Rockstarin nykyjohto ei ole halunnut osallistua kirjan tekemiseen, mutta epäselväksi jää, missä määrin se johtuu Houserista.
Kiinnostavuudestaan huolimatta kirja ei kuitenkaan ole paras mahdollinen lukukokemus. Kushnerin tyyliin kuuluu usean tarinan kuljettaminen samanaikaisesti luku kerrallaan, mutta välillä hypitään sen verran asiasta toiseen, että lukija hämmentyy. Esimerkiksi aivan ensimmäisen luvun alussa kerrotaan Houserin matkasta Capitol Hillille liittyen Hot Coffee -jupakkaan, mutta samantien mainitaan kuin tilanteeseen liittyvänä taustatietona, että GTA IV on myynyt enemmän kuin ensi-iltaelokuvat. Nelonen kuitenkin julkaistiin vasta vuosia myöhemmin. Muitakin asiavirheitä löytää, joskin on vaikea sanoa moniko niistä johtuu käännöstyöstä.
Ongelmana on myös aiheen rajaus. GTA:n historia on paljolti Rockstarin historiaa ja päinvastoin, mutta firma on toki tehnyt muitakin pelejä. Osa niistä on jopa jossain määrin oleellisia etenkin peliväkivallasta keskusteltaessa, mutta kun niitäkin vielä yritetään käsitellä reilussa 250 sivussa, tulee kerronnasta väkisinkin poukkivaa. Joko asian napakoittaminen tai sivujen lisääminen olisi ollut paikallaan.
Kushneria enemmän sapiskaa saavat kuitenkin suomenkielinen käännöstyö ja sen oikoluku. Grand Theft Auton tarinan jokainen lause maistuu siltä, että se on käännetty englannista ja vieläpä pienellä kiireellä. Toisinaan lopputuloksena on vain hieman epäluontevia rakenteita, mutta välillä lauseita saa tankata tosissaan. Kääntäjän erityinen helmasynti ovat hirvittävät sisäkkäisten relatiivilauseiden ketjut (tyyliin peli, jossa varastetaan auto, jossa on rengas, jossa on ilmaa) kohdissa, joissa alkuperäinen rakenne olisi ehdottomasti pitänyt jakaa useampaan lauseeseen. Välillä on käännetty asioita joita ei olisi pitänyt, välillä taas jätetty kääntämättä. Suomalaista häiritsee sekin, että mm. viittaukset Max Payneen ja Angry Birdsiin on kirjoitettu täysin amerikkalaisesta näkökulmasta. Ei tarvitse käyttää kieltä ammatikseen huomatakseen, että käännös on amatöörin tekemä. Oikolukukin lienee keskittynyt kirjoitusvirheiden korjailemiseen, sillä sen verran kankeita rakenteita on seulasta läpi päässyt.
Siitä huolimatta, että Grand Theft Auton tarina jättää kokonaisuutena toivomisen varaa, kunnioitan kustantajan rohkeutta julkaista se. Peliaiheista kirjallisuutta on julkaistu hävyttömän vähän siihen verrattuna, miten isosta bisneksestä on kysymys. Samoin Rockstar Gamesin tarina on mielenkiintoinen kertomus siitä, miten menestys vaikuttaa ihmisiin, ryhmädynamiikkaan ja ylipäätään kaikkeen.
Kun pää on nyt auki, löytyy maailmalta muutakin kääntämisen arvoista pelikirjallisuutta – Masters of Doom etunenässä. Kunhan vain muistetaan, että kirjan kääntäminen on muutakin kuin sen kirjoittaminen suomeksi sana kerrallaan.
Teos: Grand Theft Auton tarina - bandiittien nousu ja uho
Julkaisija: Fobos Kustannus
Hinta: 32 euroa (Fobos.fi)
Tälläkään kertaa aiheen houkuttelevuus ei ole vakuuttanut suurta kustantamoa, vaan kirjan julkaisee Fobos Kustannus -niminen pientoimija. Käännöksen ja taiton on tehnyt Timo Hautala. Kiitos nykyaikaisen taitto- ja painotekniikan ei kirjan ulkoasu kavallakaan millään tavalla sitä, ettei takana ole jättiresursseja.
Teoksen alkuperäinen nimi on Jacked - The Outlaw Story of Grand Theft Auto. Kirjoittaja David Kushner on itselleni tuttu aiemmasta Masters of Doomista, joka kertoi iD Softwaren edesottamuksista. Masters of Doomia ei ole käännetty suomeksi, mutta luin sen mielenkiinnolla alkuperäiskielisenä jokunen vuosi sitten.
Kellarista kattohuoneistoon
Kirjan suurimmat ansiot ovat kiistatta siinä, että itse tarina on todella mielenkiintoinen. Teos käsittelee pelisarjan koko kehityskaaren 90-luvun lopusta noin vuoteen 2012, siis alkaen siitä kun DMA Design kehitti prototyypin rosvo- ja poliisipeli Race'n Chasesta ja päättyen GTA IV:n huikeaan myynti- ja arvostelumenestykseen. Mukaan mahtuvat roisit mainostemput, peleihin yhdistetyt ammuskelutapaukset, vastustajat kärkijoukoissaan Jack Thompson ja itse Rockstar Gamesin kasvaminen muutaman hengen ydinporukasta satojen työntekijöiden mammutiksi. Eurooppalaisesta näkökulmasta on hämmästyttävää lukea, miten valtava haloo San Andreasin piilotetusta "Hot Coffee" -seksisisällöstä todella nousi Atlantin toisella puolen.
Etenkin GTA:n taustalla häärivän Sam Houserin henkilöä valotetaan enemmän kuin aiemmin. Kushner piirtää Houserista kuvan tuittupäisenä visionäärinä, joka yläluokkaisesta brittitaustastaan huolimatta ihailee New Yorkia, jengejä ja vanhoja mafiaelokuvia. Puhelimet saavat kyytiä, kun Houser runnoo visioitaan läpi. Myös Hot Coffee vieritetään valtaosin Sam Houserin niskoille. Rockstarin nykyjohto ei ole halunnut osallistua kirjan tekemiseen, mutta epäselväksi jää, missä määrin se johtuu Houserista.
Kompuroivaa käännöstyötä
Kiinnostavuudestaan huolimatta kirja ei kuitenkaan ole paras mahdollinen lukukokemus. Kushnerin tyyliin kuuluu usean tarinan kuljettaminen samanaikaisesti luku kerrallaan, mutta välillä hypitään sen verran asiasta toiseen, että lukija hämmentyy. Esimerkiksi aivan ensimmäisen luvun alussa kerrotaan Houserin matkasta Capitol Hillille liittyen Hot Coffee -jupakkaan, mutta samantien mainitaan kuin tilanteeseen liittyvänä taustatietona, että GTA IV on myynyt enemmän kuin ensi-iltaelokuvat. Nelonen kuitenkin julkaistiin vasta vuosia myöhemmin. Muitakin asiavirheitä löytää, joskin on vaikea sanoa moniko niistä johtuu käännöstyöstä.
Ongelmana on myös aiheen rajaus. GTA:n historia on paljolti Rockstarin historiaa ja päinvastoin, mutta firma on toki tehnyt muitakin pelejä. Osa niistä on jopa jossain määrin oleellisia etenkin peliväkivallasta keskusteltaessa, mutta kun niitäkin vielä yritetään käsitellä reilussa 250 sivussa, tulee kerronnasta väkisinkin poukkivaa. Joko asian napakoittaminen tai sivujen lisääminen olisi ollut paikallaan.
Kushneria enemmän sapiskaa saavat kuitenkin suomenkielinen käännöstyö ja sen oikoluku. Grand Theft Auton tarinan jokainen lause maistuu siltä, että se on käännetty englannista ja vieläpä pienellä kiireellä. Toisinaan lopputuloksena on vain hieman epäluontevia rakenteita, mutta välillä lauseita saa tankata tosissaan. Kääntäjän erityinen helmasynti ovat hirvittävät sisäkkäisten relatiivilauseiden ketjut (tyyliin peli, jossa varastetaan auto, jossa on rengas, jossa on ilmaa) kohdissa, joissa alkuperäinen rakenne olisi ehdottomasti pitänyt jakaa useampaan lauseeseen. Välillä on käännetty asioita joita ei olisi pitänyt, välillä taas jätetty kääntämättä. Suomalaista häiritsee sekin, että mm. viittaukset Max Payneen ja Angry Birdsiin on kirjoitettu täysin amerikkalaisesta näkökulmasta. Ei tarvitse käyttää kieltä ammatikseen huomatakseen, että käännös on amatöörin tekemä. Oikolukukin lienee keskittynyt kirjoitusvirheiden korjailemiseen, sillä sen verran kankeita rakenteita on seulasta läpi päässyt.
Arvokas päänavaus
Siitä huolimatta, että Grand Theft Auton tarina jättää kokonaisuutena toivomisen varaa, kunnioitan kustantajan rohkeutta julkaista se. Peliaiheista kirjallisuutta on julkaistu hävyttömän vähän siihen verrattuna, miten isosta bisneksestä on kysymys. Samoin Rockstar Gamesin tarina on mielenkiintoinen kertomus siitä, miten menestys vaikuttaa ihmisiin, ryhmädynamiikkaan ja ylipäätään kaikkeen.
Kun pää on nyt auki, löytyy maailmalta muutakin kääntämisen arvoista pelikirjallisuutta – Masters of Doom etunenässä. Kunhan vain muistetaan, että kirjan kääntäminen on muutakin kuin sen kirjoittaminen suomeksi sana kerrallaan.
Teos: Grand Theft Auton tarina - bandiittien nousu ja uho
Julkaisija: Fobos Kustannus
Hinta: 32 euroa (Fobos.fi)
Keskustelut (4 viestiä)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
01.09.2013 klo 18.28
Peliaiheinen kirjallisuus on kyl täällä päin vähissä, lähinnä jotain köykäsiä markkinarakoa varten tehtyjä listauksia(500 peliä jotka pitää pelata). Pelien(ja pelialan) tutkimus vissiin sitäkin vähempänä.
Nuo köykäset käännökset on sit vielä oma lukunsa, voi että tympiä lukia kirjaa joka o käännetty miten sattuu(sanakirjan ja translatorin avulla lähinnä). Enemmän kokemuksia surkeista tutkimuksista(ja vastaavien lipastotasosten oppikirjojen) ku viihteestä, mut siellä jos josaki näkkyy et sinne päin toteutettu käännös on vaikeampi ku vieraskielinen opus.
Esim. näistä pelien vaikutuksista ja uutisoinneista sais ihan oman tutkimuksensa aikaseks.
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/uutissorvi_uusi
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
01.09.2013 klo 20.52
Ilmaisu "nousu, uho ja tuho" ja muut variaatiot aiheuttaa jostain syystä aina sormet kurkkuun -reaktion.
Komppaus tälle, en ymmärrä miksi tätä lisätekstiä edes tarvitaan ja ainakin se voisi kernaasti olla vähemmän korni.
Rekisteröitynyt 23.04.2007
02.09.2013 klo 10.13
Rekisteröitynyt 26.09.2007
02.09.2013 klo 12.25 1
http://www.youtube.com/watch?v=uB-qG9LD6vo&list=PL5E0A343