Kaikki ei sentään aina mene siten kuin markkinamiehet laskevat. Pelihallien kuolemasta on puhuttu jo pitkään, ja henkitoreissaan kolikkovetoiset videopelit toki ovatkin, mutta eivät sentään vielä aivan kuolleita. Sen sijaan selvää piristymistä on nähtävissä flipperirintamalla. Pitkään Stern Pinball oli viimeinen pystyyn jäänyt valmistaja, mutta hiljattain yrittäjiä on ilmaantunut muitakin. Vaikkei mistään buumista voidakaan vielä puhua, näyttää hopeakuulan tulevaisuus paljon valoisammalta kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. Myös käytettyjen pelien hinnat ovat nousseet 5–10-kertaisiksi lyhyessä ajassa.

Flipperien suosiota selittää useampikin asia. Ensinnäkin laitteet ovat parhaimmillaan teknisesti kauniita ja mekaniikaltaan kiehtovia, eikä niitä voi jäljentää pelkällä digitaalitekniikalla. Toisekseen harrastajien lisääntyneen ostovoiman myötä pelejä ostetaan etenkin Amerikassa yhä enemmän myös suoraan koteihin, eivätkä ne enää päädy vain kyvykkäimmille harrastajille käytännössä projektikuntoisina. Stern on valmistanut uudemmista koneistaan myös suoraan kotiversioita yksinkertaisemmalla kabinetilla ja sääntösetillä.

Listassa 149 paneuduimme flippereiden videopeliversioihin, mutta tällä kertaa listalla on aitoja asioita. Monia vanhemmista pöydistä voi kokeilla Pinball Arcade -simulaatiossa, valikoima riippuu versiosta.





Vanhemmat – ja joidenkin mielestä ainoat oikeat – flipperit olivat elektromekaanisia, kuten tämä Gottliebin vuoden 1973 peli. Se tarkoittaa käytännössä, että pisteytys ja pelilogiikka hoidetaan ilman mikropiirejä, pelkillä keloilla, kytkimillä ja releillä. Tästä seurasi miltei väistämättä sääntösetin yksinkertaisuus, mikä taas ei monenkaan mielestä ole paha juttu. Hot Shotissa tavoite on saada kaikki valot syttymään.





Black Knight edustakoon 80-luvun alkupuolen automaatteja. Mikropiirien mukaantulon myötä pelit ovat monipuolistuneet - vuoden 1980 BK sisälsi jo toisen pelipöydän sekä monen pallon pelitilan. Näyttö on segmenttipohjainen ja putkitekniikkaan perustuva, ei siis vielä LCD.





Kysymykseen siitä, mikä on kaikkien aikojen paras flipperi, on yhtä monta vastausta kuin pelaajiakin. Muutamat koneet kuitenkin saavat poikkeuksetta paljon ääniä, ja tämä on yksi niistä. Williamsin Twilight Zone (1993) perustui samannimiseen TV-sarjaan (Suomessa sitä esitettiin nimellä Hämärän rajamailla) ja sisälsi erittäin monipuolisen sääntösetin sekä enemmän uusia ominaisuuksia ja patentteja kuin mikään peli siihen mennessä. Takaperin käyvä kello ja keraaminen "Powerball" ovat vain esimerkkejä.





TZ:n lisäksi toinen supersuosittu "loppuaikojen" kone on vuoden 1997 Medieval Madness. Hupaisa keskiaikateemainen peli on jo niin kovissa hinnoissa, että ensimmäiseksi koneekseen sitä pystyy enää harva hankkimaan. Teemassa lainaillaan mm. Monty Pythonia ja Mustaa Kyytä.





Pinball 2000 oli hieman laimeaksi jäänyt yritys modernisoida flippereitä ymppäämällä niihin CRT-näyttö, jolla heijastettiin kuvaa pelipöydän päälle. Pelejä ilmestyi lopulta vain kaksi erilaista. Tämä ei kuitenkaan vähennä sen arvoa, että vuoden 1999 Revenge from Mars (joka on jatkoa Attack from Marsille, joka taas EI liittynyt Mars Attacks! -elokuvaan) on hulvattoman hauska sci-fi-irrottelu. "Hillary, you gotta see this", toteaa pelin presidentti ufojen laskeutuessa Valkoisen talon pihalle.





PotC on tehty aikana, jolloin Stern Pinball piti yksinään hopeakuulan lippua salossa. Tuotosten laatu ja kiinnostavuus vaihteli, ajoittain tehtiin käytännössä samaa sääntösettiä eri grafiikoilla, mutta tämä elokuvalisenssi vuodelta 2006 ei ole ainakaan huonoimmasta päästä. Tampereen Särkänniemeen asennettiin vuodeksi 2013 aivan uusi PotC, ja olikin hämmentävää päästä pelaamaan konetta siten kuin sen on tarkoitus toimia.





Tämäkin tuore (2012) flipperi löytyy muun muassa Särkänniemestä. Australialaisten rokkipappojen ympärille kasattu peli on ollut kohtalainen menestys, sillä tämän jälkeen käsittelyyn pääsi Metallica. Videolla näkyvä kone on Limited Edition, eli vielä hienompi ja parituhatta taalaa kalliimpi kuin useimmat julkisessa operoinnissa olevat.