Syksyn ja loppuvuoden aikana V2.fi:n pelihyllyyn saapui myös useampia pelitrilogioita, jotka syystä tai toisesta jäivät aina muiden peliarvioiden jalkoihin. Tässä nopea katsaus kolmeen pelitriplaan, joilla saa enemmän tai vähemmän vastinetta rahoilleen.




Playstation 3:lle ja Xbox 360:lle julkaistu Worms Collection kerää klassiset Worms, Worms 2: Armageddon ja Worms Ultimate Mayhem -pelit samoihin kansiin. Ultimate Mayhem 3D-matoilun voi heti jättää omaan surulliseen arvoonsa (kaikin puolin vanhentunut tekele), mutta kaksiulotteiset sivulta kuvatut Wormsit toimivat oikealla porukalla yhä ja jos kaikilla on oma ohjain, ei tarvitse vaihdella hiirivuoroa kuin Amigalla aikoinaan. Mukana on muutamia ärsyttäviä harha-askelia aiheuttavia kontrollivalintoja ja silloinkos kilpakumppaneilla on hauskaa, kun kranaatti osuu omaan nilkkaan.

Paljon vaivaa Mastertronic ei ole nähnyt paketoidakseen kertaalleen konsolien latauspalveluissa jo nähdyt pelit yhteen - juuri simppelimpää aloitusvalikkoa ei varmaan voisi saada aikaan. Yhdelläkin näistä pärjää, joten suosittelenkin matotaistelun nälkään latailemaan vaikka Worms 2:n ja jättämään tämän kokoelman alelaareihin pölyttymään - ellei sitä sieltä saa jo kohta halvemmalla.






Lisää klassikoita (ja yksi ei-niin-klassikko) samassa paketissa. Doom 3 BFG edition tarjoaa paitsi nykylaitteille (PC, X360, PS3) hiotumman version Doom 3:sta Resurrection of Evil -laajennuksineen, niin myös alkuperäisen Doomin (The UItimate Doom -versio) ja Doom 2:n, jossa on mukana vain X360:lle aiemmin julkaistu No Rest For the Living -episodi. Toki mukana ovat myös saavutukset, 3D-näyttötila ja kuten pressimateriaalissakin hehkutettiin: Doom 3:ssa taskulampun voi nyt pitää koko ajan päällä!

Vaikka Doomitkin on niiden kohta 20-vuotisen taipaleen varrella nähty jo niiiin monta kertaa, toimii paketti huomattavasti paremmin kuin Worms-trilogia. Toki pitää myöntää, että ajan hammas on näitäkin nakertanut, myös kolmosta, vaikka graafisesti sitä on kiillotettukin. Taskulampun siirtäminen olkapäälle ei peitä sitä tosiasiaa, että genren pelimekaniikoissa on menty jo paljon eteenpäin. Doom 4 saapuu todennäköisesti vuoden 2013 aikana, joten ainakin tämä on hyvä muistelmateos, täydellinen paketti sarjan faneille ja muistutus siitä, että tämän sarjan on taas aikakin saada uusia osia. Menneitä muistelevalle yksinpelaajalle BFG Editionista löytyy mukavasti sisältöä, mutta moninpeliin on turha enää toivoa peliseuraa.






“Playstation 2:n Halo?” hehkutti EDGE-lehti kannessaan aikoinaan, kun Killzonea oltiin julkaisemassa. Aivan yhtä valtavaan suosioon ei päästy, mutta Killzone vakiinnutti asemansa yhtenä Sonyn konsolien vakiotekijöistä sekä olohuoneissa, että kannettavissa koneissa. Sarjan ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 2004 ja nyt se on pistetty HD-versiona samoihin kansiin jatko-osien kanssa. Mukana ovat myös kaikki kakkos- ja kolmos-Killzonen DLC-lisäkentät.

V2.fi:n arvio Killzone 2:sta löytyy täältä.
V2.fi:n arvio Killzone 3:sta löytyy täältä.

Kyllä Killzonet ovat laadukasta työtä, joten tällä trilogialla saa rahoilleen vastinetta, ellei pelejä entuudestaan omista ja liipasinsormea kutittaa. Jos taas kakkonen ja kolmonen on hyllyssä, voi HD-uudistetun ykkösen ostaa erikseen Playstation Storesta ja säästää reilusti rahaa. Senkin kannattavuus on vähän siinä ja siinä, sillä kovin paljon vaivaa ei uusioversiointiin ole nähty. Lopputulos on laiskan oloinen ja suttuisempi kuin muut nähdyt PS2-HD-julkaisut. Trophyja keräillessä voi sentään muistella PS2-aikoja, jos on sarjan suurin fani.

Kolmososa on kyllä edelleen kertakaikkisen Komea isolla k:lla.