Monarch: Legacy of Monsters 2-1: Kong, Russell ja kurttu-Russell merihirviön jäljillä

Poliittisista syistä juhlisin mielelläni japanilaisen Godzillan Oscar-voittoa ja sitä mahdollisuutta, että "aito" Godzilla saattaa nousta suosionsa huipulle kansainvälisesti. Eipä banaalista perusleffasta kuitenkaan paljoa mieleen jäänyt.

Kankeasti alkanut amerikkalainen saaga on kiehtovampi nyt, kun Godzillan ja Kongin kohtaamiset ylittivät odotukset ja koska sukusaagamainen tv-sarja on vakavissaan tehty. Leffojen älyvapaus ja tv-sarjan puheliaampi juoni ja tunnelataus rimmaavat. Edellinen leffa esitettiin pitkälti Kongin näkökulmasta, Kongin jatkaessa matkaa Kingiksi. Nyt Kong toimii taas uhkaavana luonnonvoimana. Kun sävyeroille on selvä syy, tunnetilat luovat täyteläisyyttä toistensa taustoille.

Tieteilijä Keiko putosi Maan keskipisteeseen vuonna 1959. Pari kuukautta myöhemmin vuosi on 2017. Muistan hämärästi, että siinä saattaa olla juoniaukko, miten aika kulkee Maan keskustassa, jossa leffatkin ovat käyneet, mutta yleisesti ottaen homma pysyy kasassa, vaikka muuttujia on paljon ja edellisestä kaudesta on kolmisen vuotta nyt, kun jatkan.

Vanha Shawn eli Kurt Russell jäi keskipisteeseen. Kaverit tahtovat pelastaa hänet, mutta Monarch-järjestön huomio on Kongin ja muiden Pääkallosaaren asukkaiden oudossa käytöksessä. Takaumassa Keiko ja nuori Shawn eli Wyatt Russell tutkivat huhua merihirviöstä, jota on palvottu jumalana. Sehän on se, joka on taas aktivoitumassa Pääkallosaarella 2017.

On reilusti muitakin hirviöitä. Ihmiset välittävät toisistaan niinkin paljon, etteivät Kurtin sopimusneuvottelut kariutuneet kausien välissä. Jepujee. En tiedä, miten sujuva "leffanpuolikas" venyy 10 tuntiin, mutta sakotetaan sitten, kun sillä on väliä. Oletan, että yhden vakiohahmon isoa mokaa kommentoidaan myöhemmin.


Keskiarvo 11 jakson jälkeen:


< Jakso 1-10

Katsottu: Apple TV