Masters of the Air 9/9: sota on himskattia, aika velikultia, jne.

Saksalaisella vankileirillä kärvistelevät amerikkalaiset sotilaat haaveilevat venäläisten tulosta. Solidaarisuutta venäläisten kanssa nähdäänkin ohimennen. Jos katson vuonna 2035 vastaavan sarjan, joka sijoittuu vuoteen 2030, veikkaan olevani närkästynyt.

Sotavankeja siirrellään ja yksi pilotti ehtii vielä pudota, joten Euroopassa vähän kävellään toisen maailmansodan seuraamuksia ihmettelemässä. Karuimpiin kuvauksiin nähden sarja on pintaraapaisu teineille, mutta karuja ennätyksiä ei tarvitse tavoitella aina.

Puolivälin tienoilla vangit kapinoivat leirillä, kun he näkevät avun lähestyvän. Se on asiallinen huipennus sarjalle. Ei ole selkeää syytä pelätä, että joku tuttu velikulta kuolee viime hetkellä, mutta näyttelijät ovat ihan kivoja, joten yleisluontoisen sankarillinen näkökulma avautuu tunnetasolla.

Aiheena ovat pommilentäjät. Heillä on vielä aikaa pudottaa elintarvikkeita siviileille, mikä on katarsis, eli toinen säväyttävä visuaalinen huipennus hömpän standardeilla. Sodassa kuulemma kuoli hyviä ihmisiä, mutta paino on voiton juhlavuudessa.

Afroamerikkalainen Tuskegee Airmen -osasto esiteltiin vasta jaksossa 8. Jos he olisivat saaneet koko jakson, tai jos heillä tehtäisiin jotakin relevanttia nyt, he olisivat jotenkuten tasa-arvoinen sivujuoni lukuisten sivujuonten joukossa. Se on kuitenkin vähintään yhtä tökeröä kuin tapaus Winston Zeddemore, että he jäävät taustalle, kunnes lopputekstit väittävät, että useat heistäkin olivat hahmoja (historiallisia henkilöitä).

Armeliaasti:


Keskiarvo 9 jakson jälkeen on 2.78/5.00 tähteä, joten armo ratkaisi lopullisen visuaalisen arvosanan. Oli tässä lentelyä, ja "Elvikselle" toivon pitkää uraa.


< Jakso 8/9

Katsottu: Apple TV+