Sielun Veljet viihtyy kansan parissa
Sielun Veljien Kansan parissa -live-levysarja on edennyt kolmanteen
osaansa. Kansan Parissa 3 – Tavastia, Helsinki, 26.11.1989 tarjoilee
seitsenhenkiseksi laajennetun kokoonpanon, jonka ohjelmisto muodostui akustisen Softwood Music-studiolevyn kappaleista. 20 vuotta sitten taltioidulla keikalla kuullaan myös yksi aiemmin julkaisematon kappale, Run Down But Romantic.
1980-luvun jälkipuolisko oli Sielun Veljien kulta-aikaa. Vuosien 1985 ja
1986 sähköisten ja kovaäänisten hittilevyjen jälkeen bändi keskittyi
akustisempaan ilmaisuun, jonka tuloksena syntyi ensin suomenkielinen
Suomi-Finland -albumi vuonna 1988 ja seuraavana vuonna englanninkielinen
Softwood Music (Under Slow Pillars). Softwood-levy on edelleen täysin
ainutlaatuinen musiikillinen cocktail, jossa sekoittuvat intialaiset
elementit ja espanjalainen flamenco.
Bändin uusi saundimaailma perustui kitaristi Jukka Orman ja
laulaja-kitaristi Ismo Alangon kulttuuriantropologisiin tutkimuksiin.
Orma oli uppoutunut syvälle flamencoon, andalusialaisen runouden ja
arabi-intialaisen musiikin sekoitukseen. Ismo puolestaan oli tuonut
pitkähköltä Intian reissultaan tuliaisiksi uuden tyyppistä musiikillista
ajattelua sekä alun perin englanniksi kirjoitettuja tekstejä.
Normaalien rokkibändin sähköisten instrumenttien sijaan Sielun Veljien
muusikot soittivat mm. akustisia kitaroita, bassobalalaikkaa, busukia,
pipaa ja selloa. Rumpali Alf Forsmanin lyömäsoitinvalikoimaan puolestaan
kuuluivat mm. Bollywood-musiikissa käytetyt rummut ja kellot.
Softwood-levyn julkaisukiertueelle bändin soundimaailmaa liittyivät
täydentämään viulisti Sanna Salmenkallio ja alttoviulisti Karri
Koivukoski.
osaansa. Kansan Parissa 3 – Tavastia, Helsinki, 26.11.1989 tarjoilee
seitsenhenkiseksi laajennetun kokoonpanon, jonka ohjelmisto muodostui akustisen Softwood Music-studiolevyn kappaleista. 20 vuotta sitten taltioidulla keikalla kuullaan myös yksi aiemmin julkaisematon kappale, Run Down But Romantic.
1980-luvun jälkipuolisko oli Sielun Veljien kulta-aikaa. Vuosien 1985 ja
1986 sähköisten ja kovaäänisten hittilevyjen jälkeen bändi keskittyi
akustisempaan ilmaisuun, jonka tuloksena syntyi ensin suomenkielinen
Suomi-Finland -albumi vuonna 1988 ja seuraavana vuonna englanninkielinen
Softwood Music (Under Slow Pillars). Softwood-levy on edelleen täysin
ainutlaatuinen musiikillinen cocktail, jossa sekoittuvat intialaiset
elementit ja espanjalainen flamenco.
Bändin uusi saundimaailma perustui kitaristi Jukka Orman ja
laulaja-kitaristi Ismo Alangon kulttuuriantropologisiin tutkimuksiin.
Orma oli uppoutunut syvälle flamencoon, andalusialaisen runouden ja
arabi-intialaisen musiikin sekoitukseen. Ismo puolestaan oli tuonut
pitkähköltä Intian reissultaan tuliaisiksi uuden tyyppistä musiikillista
ajattelua sekä alun perin englanniksi kirjoitettuja tekstejä.
Normaalien rokkibändin sähköisten instrumenttien sijaan Sielun Veljien
muusikot soittivat mm. akustisia kitaroita, bassobalalaikkaa, busukia,
pipaa ja selloa. Rumpali Alf Forsmanin lyömäsoitinvalikoimaan puolestaan
kuuluivat mm. Bollywood-musiikissa käytetyt rummut ja kellot.
Softwood-levyn julkaisukiertueelle bändin soundimaailmaa liittyivät
täydentämään viulisti Sanna Salmenkallio ja alttoviulisti Karri
Koivukoski.
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti