The Bear 2-1 ja 2-2: hyvän- ja pahanlaatuista maanis-depressiivisyyttä (?)

Viime jakson deus ex machina -käänteen johdosta The Original Beef -ravintola voi vaihtaa nimen The Beariksi ja koettaa karistaa painolastin. Käänteen jälkimaku ei ollut kamala 1. kauden ansioista johtuen, mutta silmäilin sarjaa epäileväisenä nyt, kun kyse on tutusta sähläyksestä kohti pakotettua muutosta.

Ja sitten palohälytin ulisee, kun rahoituksesta höpistään. Luiskahdamme kohdasta "kiehtovaa kauhua introverteille" kohtaan "paskaa": pistin äänet pois. Kohtaus kai selventää, että kätevä käänne inspiroi tiimiä neuvottelemaan tutun massimiehen kanssa, tms. Pidin lähinnä siitä, ettei kaveria jätetä: ravintolan entisen version pääukko muistuttaa alemmuudentunteistaan, yhden kokin ilahtuessa ylennyksestä.

Uuteen alkuun olisi hyvä varata puoli vuotta, mutta tiimi päättää hösöttää maaliin. Remontti on kamalimpia asioita planeetalla. Vanhat kokit päätyvät odotellessa kokkikouluun, mikä on kamalimpia asioita planeetalla (kokemusta on ½ vuotta, minkä muistin vasta nyt). Pitää yrittää! Ehdin saada kiinni tekemisen meiningistä ennen selkeimpiä kommentteja.

Sydney janoaa kunniaa. Carmy varoittaa, että töitä pitää painaa, eikä tunnustus tunnu miltään paineiden keskellä; Sydneyn faijan esittäessä käytännönläheisiä huolia ja näennäisen irrallisen tarinan oikeasta elämisestä. Jaksot alleviivaavat yhdessä senkin, ettei Carmy itse ole edennyt kauas pahimmasta pakkomielteisyydestä. Hän ei tiedä, miten hänellä menee. Hän ei tiedä, mikä on hauskaa. Näin hän "vitsailee", mutta viimeinen kohtaus on sen verran katkeransuloinen, että ymmärsin tarkistaa faktat: hän antaa lupaavalle lyylille väärän puhelinnumeron.

2 + 4? 2,5 + 3,5?


Keskiarvo 10 jakson jälkeen:


< Jakso 1-7 ja 1-8

Katsottu: Disney+