The Boys 4-4: onko pakko provosoitua, kun provosoidaan

Pysäyttäkää painokoneet: poliittinen satiiri vääntyy hitaasti rautalangasta taas, kaikki äkäilevät taas ja on ylilyöntejä taas. Miten suosittuja aikamme suosituimmat sarjat olisivat, jos ne olisivat hyviä?

Osuvimmassa amerikkalaista "konservatismia" kommentoivassa kohtauksessa uskonnollista tätiä kiristetään kohupaljastuksella, mutta täti myöntää kaiken heti - "konservatiivien" välittämättä. Paino sanalla heti. Tällainen ei tarvitse montaa minuuttia. Vähemmän luontevasti yksi sankareista provosoituu hysteerisesti tädin vastaiskusta. Teknisesti se on tärkein käänne, koska seuraamuksista puhutaan jo.

Kiva tietää näin kolmelta aamuyöstä -kerrontaa: Homelander on kaunainen tieteilijöille muinaishistoriastaan, joten hän kiduttaa heitä vartin ennen kuin juoni pääsee asiaan. Sitten mummo selventää, että Homelanderista on manipuloitu Trumpin tyylinen nilkki, joka jumalharhoistaan huolimatta tahtoo miellyttää "omiaan". Trumpia ei luotu laboratoriossa tietääkseni, mutta Homelanderin on aika vapautua kahleistaan. Monta kertaa olen sanonut sen?

Useimmat hahmot voisi poistaa ilman että sitä huomaisi. Kuten: kaikki sankarit paitsi Billyn. Frenchie on onnistunut panemaan vahingossa entistä uhriaan tai jotakin. Hughie yrittää pelastaa aivokuolleen faijansa superseerumilla. Tulen ärtyisäksi, kun jokin törky- tai toimintakohtaus on osa näitä juonia, sillä visuaalisesti ne yleensä toimivat, ja tahdon niiden muodostavan muistijälkiä tarinan kanssa sen sijaan, että turrun merkityksettömiin ylilyönteihin.

Billyn karisma toimii siitä huolimatta, että hänestä on ilmeisesti tulossa supersankari taas, mikä oli sarjan typerin päätös alunperinkin. Hänen ja "herra Fantastisen" matsi on vähintään 10 sekuntia sitä, mitä sarjan piti olla.


Keskiarvo 28 jakson jälkeen:


< Jakso 4-3 --- Jakso 4-5 >

Katsottu: Amazon Prime Video