Vikings: Valhalla 3-4: Olaf-possun paha poika onnistuu tekemään jostakin henkilökohtaista

Valitin lämpimikseni siitä, etteivät kuolemaa varten luodut sivuparrat vaikuta välittävän hengestään (tällaisissa yleensäkään). Nyt bongasin hetket, joina sivunäyttelijä myy kuolemansa tai kaatumisensa täysin asiallisesti! Verrataan terävöitymistäni siihen, kuinka vanhus löytää energiaa pari tuntia ennen kuolemaansa.

Tuppukylää on myrkytetty ja murjottu. Jäljellä on pari tyyppiä, vanhainkoti ja lastentarha, joten uuteen hyökkäykseen on reagoitava luovalla perääntymisellä. Samaan aikaan Välimerellä yksi vakiosetä jatkaa kuningattaren köyrimistä ja irvistelevälle kenraalille kettuilua, joten ihan kohta hän joutuu palaamaan pohjoiseen, joohan? Hänellä on ehkä 6 kaveria. Maltan tuskin odottaa, että sarja yhdistää nämä juonet ja ilmoittaa The Rise of Skywalkerin hengessä, että isoin armeija ikinä löytyy jostakin lopputaistelua varten.

Ts. olen pihalla liittolaisuuksista ja siitä, minne sarja luulee menevänsä. Aiemmilla kausilla turpea Olaf oli kohtalaisen asiallinen roisto, mistä mainitun tuppukylän sankarillinen Freydis hyötyy yhä. Olafin laimea mutta katala poika kiusaa Freydisiä joukkoineen. Hymähdin tappelun yksityiskohdille, mutta pidän siitä, että yksi konflikti edes haiskahtaa henkilökohtaiselta. Englannin, Välimeren ja katolisen kirkon tilanne kytkeytyvät tähän aitoon viikinkijuttuun perin löyhästi.

Toivon Freydisin löytävän rauhaisan paikan elää ennen sarjan loppua, jo vain. Hänellä tosin oli se jo kauden alussa.


Keskiarvo 20 jakson jälkeen:


< Jakso 3-3 --- Jakso 3-5 >

Katsottu: Netflix